Pilvi
Tietojenkäsittelytieteessä termi pilvi viittaa jaettuun resurssien pooliin, joka on useiden käyttäjien saatavilla Internetin kautta. Tällaiset resurssit liittyvät yleensä tiedon tallennus- ja laskentatehoon, mutta voivat sisältää myös erilaisia palveluja, sovelluksia, verkkoja ja palvelimia.
Tyypillisesti pilvipohjaiset resurssit ovat helposti ja kätevästi käytettävissä, ja ne voidaan konfiguroida uudelleen dynaamisesti sopimaan useisiin tarkoituksiin vaihtelevalla skaalautuvuustasolla. Nykyään pilvilaskentatekniikka on laajalti levinnyt useille ihmiselämän alueille. Useat palvelut ja sovellukset on rakennettu pilven päälle.
Esimerkiksi on-demand-suoratoistopalvelut, kuten Netflix, hyödyntävät pilvilaskentaominaisuuksia skaalautuakseen tehokkaasti ja tarjotakseen parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Suositut verkkoviesti- ja äänipuhelusovellukset, kuten Skype ja WhatsApp, käyttävät myös pilvilaskentaa mahdollistaakseen korkealaatuisen viestinnän käyttäjiensä välillä. Muita esimerkkejä ovat Microsoft Office 365:n ja Google G Suiten tarjoamat pilvipohjaiset ratkaisut, jotka auttavat miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti ja helpottavat työskentelyä ja yhteistyötä reaaliajassa missä ja milloin tahansa.
Peter Mell ja Timothy Grance Yhdysvaltain kansallisesta standardointi- ja teknologiainstituutista (NIST) kuvailevat pilvilaskentaa teknologiaksi, joka koostuu kolmesta palvelumallista ja neljästä käyttöönottomallista.
Kolme pilvipalvelumallia sisältävät:
Infrastructure as a service (IaaS): tarjoaa perustavanlaatuisia laskentaresursseja, kuten tietojenkäsittely-, tiedontallennus- ja verkkoominaisuudet. Nämä voivat perustua pilvipalveluihin, kuten Amazon EC2, Microsoft Azure ja Google Compute Engine.
Platform as a service (PaaS): tarjoaa alustat, joiden avulla asiakkaat voivat kehittää ja ottaa käyttöön hankittuja tai kuluttajien luomia sovelluksia pilvilaskenta-alustalle. AWS Elastic Beanstalk, Heroku ja Google App Engine ovat esimerkkejä PaaS-malleista.
Software as a service (SaaS): yhdistää infrastruktuurin ja pilvessä ajettavan ohjelmiston. Käyttäjät saavat pääsyn palveluntarjoajan ohjelmistosovelluksiin ja tietokantoihin, kun taas pilvipalveluntarjoaja hallitsee täysin taustalla olevaa infrastruktuuria ja sovelluksia suorittavia alustoja. Salesforce, Microsoft Office 365 ja Slack ovat esimerkkejä SaaS-malleista.
Neljä pilvipalvelun käyttöönottomallia sisältävät:
Julkinen pilvi: pilvi, jonka voivat omistaa ja ylläpitää yritykset, valtion laitokset tai muut kolmannen osapuolen pilvipalveluntarjoajat. Julkiset pilvet on suunniteltu avoimeen yleisön käyttöön.
Yksityinen pilvi: pilvi, joka virtualisoi ja jakaa IT-infrastruktuurin yksittäisen organisaation ja sen kuluttajien tai liiketoimintayksiköiden yksinomaiseen käyttöön (eli ei ole avoinna suurelle yleisölle).
Yhteisöpilvi: pilvi, joka virtualisoi ja jakaa IT-infrastruktuurin tietylle kuluttajaryhmälle tai -yhteisölle, jolla on yhteensopivat tavoitteet ja huolenaiheet (esim. turvallisuusvaatimukset, politiikka, vaatimustenmukaisuusnäkökohdat jne.).
Hybridipilvi: kahden tai useamman erilaisen pilviinfrastruktuurin yhdistelmä (julkinen, yhteisöllinen tai yksityinen).
