Lisäarvon kauppa (TiVA)
Mitä on lisäarvokauppa (TiVA)?
Arvonlisäkauppa (TiVA) on tilastollinen menetelmä, jolla arvioidaan arvonlisäyksen lähteitä valmistettaessa tavaroita ja palveluita vientiin ja tuontiin.
Lisäarvokaupan ymmärtäminen (TiVA)
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) TiVA - aloitteessa tarkastellaan kunkin maan lisäarvoa maailmanlaajuisesti kulutettavien tavaroiden ja palvelujen tuotannossa. Ostetut tavarat ja palvelut koostuvat eri puolilta maailmaa tulevista panoksista, mutta näiden globaalien toimitus- ja tuotantoketjujen komponenttien virrat eivät heijastuneet tarkasti aikaisemmissa mittausindikaattoreissa.
TiVA-indikaattorit on suunniteltu antamaan tietoa ja näkemyksiä kansojen välisistä kaupallisista suhteista. TiVA jäljittää kunkin tuotantoketjun toimialan ja maan arvonlisäyksen lopulliseen vientiin ja kohdistaa arvonlisäyksen näille lähdetoimialoille ja -maille. TiVA tunnustaa, että vienti globalisoituneessa taloudessa perustuu globaaleihin arvoketjuihin (GVC), jotka käyttävät välituotteita, jotka tuodaan eri toimialoilta useista maista.
Perinteiset kauppatilastot kirjaavat tavaroiden ja palvelujen bruttovirrat aina, kun ne ylittävät rajan. Tämä luo kaksoislaskennan tai moninkertaisen laskennan ongelman. Esimerkiksi viennin panoksena käytetty vaihdettu välituote voidaan laskea kauppaan useita kertoja.
TiVA-lähestymistapa välttää kaksinkertaisen laskennan ottamalla huomioon maiden välisen nettokaupan. Esimerkiksi Kiinassa vientiä varten valmistettu matkapuhelin saattaa tarvita useita komponentteja, kuten muistisiruja, kosketusnäyttöjä ja kameroita ulkomailta Koreassa, Taiwanissa ja Yhdysvalloissa sijaitsevilta yrityksiltä.
Ulkomaiset yritykset puolestaan tarvitsevat välivaiheita, kuten muista maista tuotuja elektronisia komponentteja ja integroituja piirejä valmistaakseen matkapuhelinkomponentteja, jotka viedään kiinalaiselle valmistajalle. TiVA-menetelmä allokoi näiden lopullisen matkapuhelinviennin valmistukseen osallistuvien yritysten lisäarvon.
OECD:n rooli TiVA-toimenpiteissä
Parantaakseen ja kehittääkseen TiVA-metodologiaa OECD analysoi kauppapolitiikkaa, investointipolitiikkaa, kehityspolitiikkaa ja monia muita kotimaisia politiikkoja auttaakseen päättäjiä määrittämään, kuinka taloudet voivat hyötyä osallistumisesta maailmanlaajuisiin arvoketjuihin.
ICIO (Inter-Country Input-Output) -järjestelmä laskee indikaattoreita, joilla mitataan talouden globalisaatiota,. mukaan lukien vaihtotyöt ja taidot, jotka osoittavat, kuinka monta ja minkä tyyppistä työpaikkaa ulkomainen loppukysyntä ylläpitää. ICIO plus -päästötiedot tuottavat arvioita sisältyneen hiilen vaihdosta korostaakseen, missä hiilidioksidia kulutetaan sen sijaan, että sitä tuotetaan. Lisäksi OECD kehittää kirjanpitokehyksiä ja kansallisten panos-tuotos- ja tarjonnan käyttötaulukoiden sisältöä mitatakseen entistä tarkemmin maailmankauppaa.
Esimerkki TiVA:sta
Yksi yleisimmistä esimerkkinä globaalista arvoketjusta on Applen tuotteiden tapaus. Cupertino-yritys suunnittelee tuotteensa Yhdysvalloissa, mutta ne kootaan Kiinassa useiden eri maissa sijaitsevien yritysten panoksilla ja välivaiheilla Saksasta Japaniin ja Etelä-Koreaan.
Valmistusprosessia mutkistaa entisestään prosessiin osallistuvien eri yritysten välinen suhde. Esimerkiksi Foxconnilla – loppukokoonpanosta vastaavalla yrityksellä – on toimintaa Taiwanissa sekä Manner-Kiinassa. Molemmat ovat mukana Applen tuotteiden ja sen laitteiden komponenttien tuotannossa ja kokoonpanossa.
Monimutkainen komponenttien ja toimittajan osien vaihto ja välivaiheet merkitsevät sitä, että perinteinen järjestelmä, jossa kirjanpidossa huomioidaan vain osan välitön lähde, aiheuttaisi virheitä. TiVA-kirjanpitojärjestelmä luo kattavan tietojoukon, joka voi ottaa huomioon laitteeseen lisätyn arvon valmistusprosessin jokaisessa vaiheessa.
Kohokohdat
OECD analysoi kauppapolitiikkaa, investointipolitiikkaa ja monia muita poliittisia toimenpiteitä auttaakseen maita ottamaan huomioon maailmanlaajuiset toimitusketjun arvojärjestelmät.
TiVA-menetelmä eliminoi perinteisessä kauppatilastossa vallitsevan kaksois- tai moninkertaisen laskennan ongelman.
Trade in Value Added (TiVA) -tilastomenetelmässä otetaan huomioon kunkin maan arvonlisäys maailmanlaajuisesti kulutettujen tavaroiden ja palvelujen tuotannossa.
