Keskimääräinen säästöhalukkuus (APS)

Mikä on keskimääräinen taipumus säästää? (APS)

Keskimääräinen säästämisalttius (APS) on makrotaloudellinen termi, joka viittaa osuuteen tuloista, jotka säästetään sen sijaan, että niitä käytettäisiin nykyisiin tavaroihin ja palveluihin. Tunnetaan myös säästöasteena, se ilmaistaan yleensä prosentteina kotitalouden käytettävissä olevista kokonaistuloista (tulot miinus verot).

APS:n käänteisarvo on keskimääräinen kulutusalttius (APC). APS liittyy myös säästämismarginaaliseen taipumukseen (MPS), joka ilmaisee sitä osuutta tulonmuutoksesta, joka säästetään kulutuksen sijaan .

Keskimääräisen säästöalttiuden (APS) ymmärtäminen

APS on tärkeä taloudellinen indikaattori väestölle. Henkilökohtaisen talouden näkökulmasta väestön nykyinen säästämisaste voidaan liittää käyttäytymiseen, kuten eläkesäästämiseen,. jotka vaikuttavat väestön hyvinvointiin sen ikääntyessä. Taloudellisesti säästäminen liittyy kiinteästi talouden terveyteen, koska se edustaa valintaa luopua nykyisestä kulutuksesta tulevan kulutuksen hyväksi, mikä vapauttaa todellisia taloudellisia resursseja, joita tarvitaan tuottavien investointien tekemiseen ja pääomahyödykkeiden tuottamiseen.

Mitä korkeampi yhteiskunnan APS, sitä enemmän yhteiskunnan ihmiset arvostavat tulevaisuuteen investoimista kuin nykyhetkeen kuluttamista. Investoinnit tuottaviin pääomahyödykkeisiin ovat kestävän talouskasvun välitön moottori.

Keskimääräiseen säästämishalukkuuteen (APS) vaikuttavat tekijät

Yksilöllisiä säästöjä ohjaavat pääasiassa henkilökohtainen aikatoivomus,. joten yksilölliseen aikatavoitukseen vaikuttavat tekijät ohjaavat yleensä APS:ää. Yhteiskunnan APS on kaikkien yksilöiden keskimääräinen säästämisaste, joka riippuu myös väestötason ominaisuuksista.

###Inflaatio ja korot

Tekijät, jotka saavat ihmiset haluamaan kuluttaa enemmän nyt, voivat vaikuttaa myös väestön APS:ään, kuten inflaatio ja nykyiset korot. Jos inflaatio on korkea, hintojen odotetaan nousevan tulevaisuudessa. Ihmiset käyttävät rahansa nyt ja tekevät ostoksia nykypäivänä, joita he ovat muutoin saattaneet viivytellä saadakseen paremman hinnan. Jos he odottavat, hinnat ovat saattaneet nousta.

Alhainen korkotaso rohkaisee myös ihmisiä tekemään ostoksia nyt, sillä he eivät kannusta säästämään alhaisten korkojen takia. Toisaalta alhainen inflaatio/ deflaatioympäristö ja korkea korkoympäristö kannustavat säästämiseen ja ostojen viivästymiseen.

Demografiset tekijät

Väestön APS:iin voivat vaikuttaa demografiset tekijät, kuten eri-ikäisten ihmisten jakautuminen alueella.

Useimpien ihmisten tulot ja kulutus vaihtelevat heidän elämänsä aikana. Lapset ja nuoremmat aikuiset kuluttavat resursseja, mutta eivät ole vielä kypsyneet saavuttamaan tuotantokykyään. Keski-ikäisten, jotka ovat elämänsä varallisuuden kertymisvaiheessa, tulisi säästää rahaa suuriin hankintoihin, kuten asuntoihin ja eläkkeelle. Ikääntyneet ihmiset alkavat yleensä kuluttaa keräämiään säästöjä, kun he ovat saavuttaneet tuottavimmat vuodet, ja alkavat jossain vaiheessa kuluttaa enemmän kuin tuottavat.

Väestöön, jolla on matala APS, saattaa olla suuri prosenttiosuus ikääntyneitä, jotka ovat eläkkeellä tai ylittäneet tuottavimman vuoden, tai suuri prosenttiosuus lapsista ja nuorista, jotka eivät ole vielä työelämässä tai vielä rakentamassa tuotantokykyään.

Keskimääräisen säästöalttiuden (APS) laskeminen

APS lasketaan jakamalla kokonaissäästöt tulotasolla. Yleensä käytetään käytettävissä olevia tuloja (verojen jälkeen).

Esimerkiksi jos tulotaso on 100 ja kokonaissäästöt tälle tasolle 30, niin APS on 30/100 tai 0,3. APS ei voi koskaan olla 1 tai suurempi kuin 1. APS voi kuitenkin olla negatiivinen, jos tulot ovat nolla ja kulutuksella on positiivinen arvo. Jos tulot ovat esimerkiksi 0 ja kulutus 30, niin APS-arvo on -0,3.

##Kohokohdat

• APS lasketaan jakamalla kokonaissäästöt tulotasolla.

• APS, joka tunnetaan myös nimellä säästöaste, voi ilmaista yhteiskunnan yleistä mieltymystä tulevaisuuteen sijoittamisesta nykyhetken kuluttamiseen.

• APS määräytyy yksilöllisen ajan mieltymyksen perusteella, ja siihen voivat vaikuttaa useat demografiset ja taloudelliset tekijät, kuten väestön ikäjakauma, inflaatio ja nykyiset korot.

• Makrotaloudessa keskimääräisellä säästämishalukkuudella (APS) tarkoitetaan sitä osuutta väestön tuloista, jotka säästetään sen sijaan, että niitä käytettäisiin tavaroihin ja palveluihin.