marxilaisuus

Mitä marxismi on?

Karl Marxin mukaan nimetty sosiaalinen, poliittinen ja talousfilosofia . Se tutkii kapitalismin vaikutusta työhön, tuottavuuteen ja taloudelliseen kehitykseen ja väittää, että työläisten vallankumous kaataa kapitalismin kommunismin hyväksi. Marxismi väittää, että yhteiskuntaluokkien välinen taistelu – erityisesti porvariston eli kapitalistien ja proletariaatin eli työläisten välillä – määrittelee taloudelliset suhteet kapitalistisessa taloudessa ja johtaa väistämättä vallankumoukselliseen kommunismiin.

##Marxismin ymmärtäminen

Marxismi on sekä sosiaalinen että poliittinen teoria, joka kattaa marxilaisen luokkariitateorian ja marxilaisen taloustieteen. Marxismi muotoiltiin ensimmäisen kerran julkisesti vuonna 1848 Karl Marxin ja Friedrich Engelsin pamfletissa Kommunistinen manifesti, jossa esitetään luokkataistelun ja vallankumouksen teoria. Marxilainen taloustiede keskittyy kapitalismin kritiikkiin, josta Karl Marx kirjoitti kirjassaan Das Kapital, joka julkaistiin vuonna 1867.

Luokkakonflikti ja kapitalismin tuho

Marxin luokkateoria, joka esittää kapitalismin yhtenä askeleena toisiaan luonnollisessa järjestyksessä seuraavien talousjärjestelmien historiallisessa kehityksessä. Hän väitti, että heitä ohjaavat valtavat persoonattomat historian voimat, jotka näkyvät yhteiskuntaluokkien välisessä käyttäytymisessä ja konflikteissa. Marxin mukaan jokainen yhteiskunta on jaettu yhteiskuntaluokkiin, joiden jäsenillä on enemmän yhteistä keskenään kuin muiden yhteiskuntaluokkien jäsenten kanssa.

Seuraavat ovat elementtejä Marxin teorioista siitä, kuinka luokkakonfliktit toteutuisivat kapitalistisessa järjestelmässä.

Kapitalistinen yhteiskunta koostuu kahdesta luokasta: porvaristosta eli yritysten omistajista, jotka hallitsevat tuotantovälineitä,. ja proletariaatista eli työläisistä, joiden työ muuttaa raakahyödykkeitä arvokkaiksi taloudellisiksi hyödykkeiksi.
Tavallisilla työläisillä, jotka eivät omista tuotantovälineitä, kuten tehtaita, rakennuksia ja materiaaleja, on vähän valtaa kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Työntekijät ovat myös helposti vaihdettavissa korkean työttömyyden aikoina, mikä heikentää entisestään heidän koettuaan arvoaan.
Voittojen maksimoimiseksi yritysten omistajilla on kannustin saada työntekijöilleen mahdollisimman paljon työtä ja samalla maksaa heille mahdollisimman alhaisia palkkoja. Tämä luo epäoikeudenmukaisen epätasapainon omistajien ja työntekijöiden välille, joiden työtä omistajat käyttävät hyväkseen omaksi hyödykseen.
Koska työntekijöillä on vähän henkilökohtaista panosta tuotantoprosessiin, Marx uskoi, että he vieraantuvat siitä, samoin kuin omasta ihmisyydestään, ja kääntyvät katkeraksi yritysten omistajia kohtaan.
Porvaristo käyttää myös yhteiskunnallisia instituutioita, mukaan lukien hallitus, media, akateeminen, järjestäytynyt uskonto sekä pankki- ja rahoitusjärjestelmät, työkaluina ja aseina proletariaattia vastaan tavoitteenaan säilyttää valta-asemansa ja etuoikeutensa.
Viime kädessä näiden kahden luokan väliset luontaiset epätasa-arvot ja riistolliset taloudelliset suhteet johtavat vallankumoukseen, jossa työväenluokka kapinoi porvaristoa vastaan, ottaa tuotantovälineet hallintaansa ja lakkauttaa kapitalismin.

Siten Marx ajatteli, että kapitalistinen järjestelmä sisälsi luonnostaan oman tuhonsa siemenet. Proletariaatin vieraantuminen ja riisto, jotka ovat perustavanlaatuisia kapitalistisille suhteille, saattaisi väistämättä työväenluokan kapinoimaan porvaristoa vastaan ja ottamaan tuotantovälineet haltuunsa. Tätä vallankumousta johtaisi valistunut, "proletariaatin etujoukko", joka ymmärsi yhteiskunnan luokkarakenteen ja joka yhdistäisi työväenluokan johtajat lisäämällä tietoisuutta ja luokkatietoisuutta.

Vallankumouksen seurauksena Marx ennusti, että tuotantovälineiden yksityinen omistus korvattaisiin kollektiivisella omistuksella ensin sosialismissa ja sitten kommunismissa. Ihmisen kehityksen viimeisessä vaiheessa yhteiskuntaluokkia ja luokkataistelua ei enää olisi.

Karl Marx uskoi, että proletariaatti kukistaisi kapitalismin väkivaltaisessa vallankumouksessa.

Kommunismi vs. sosialismi vs. Kapitalismi

Marxin ja Engelsin ideat loivat pohjan kommunismin teorialle ja käytännölle, joka puoltaa luokittelematonta järjestelmää, jossa kaikki omaisuus ja rikkaus ovat yhteisön (eikä yksityisen) omistuksessa. Vaikka entisellä Neuvostoliitolla, Kiinalla ja Kuuballa (muiden kansojen joukossa) on ollut nimellisesti kommunistiset hallitukset, ei ole koskaan ollut puhtaasti kommunistista valtiota, joka olisi täysin eliminoinut henkilökohtaisen omaisuuden, rahan ja luokkajärjestelmät.

Sosialismi on kommunismia edeltänyt useita vuosikymmeniä. Sen varhaiset kannattajat vaativat vaurauden tasa-arvoisempaa jakautumista, työntekijöiden välistä solidaarisuutta, parempia työoloja sekä maan ja tuotantolaitteiden yhteisomistusta. Sosialismi perustuu ajatukseen tuotantovälineiden julkisesta omistuksesta, mutta yksilöt voivat silti omistaa omaisuutta. Sen sijaan, että nousisi ulos luokkavallankumouksesta, sosialistinen uudistus tapahtuu olemassa olevissa sosiaalisissa ja poliittisissa rakenteissa, olivatpa ne demokraattisia, teknokraattisia, oligarkkisia tai totalitaarisia.

Sekä kommunismi että sosialismi vastustavat kapitalismia, talousjärjestelmää, jolle on ominaista yksityinen omistus ja lakijärjestelmä, joka suojaa oikeutta omistaa tai siirtää yksityistä omaisuutta. Kapitalistisessa taloudessa yksityishenkilöt ja yritykset omistavat tuotantovälineet ja oikeuden hyötyä niistä. Kommunismi ja sosialismi pyrkivät korjaamaan kapitalismin vapaan markkinajärjestelmän vääryydet. Näitä ovat työntekijöiden hyväksikäyttö sekä rikkaiden ja köyhien välinen epätasa-arvo.

Marxilaisuuden kritiikki

Vaikka Marx inspiroi lukuisia seuraajia, monet hänen ennustuksistaan eivät ole toteutuneet. Marx uskoi, että lisääntyvä kilpailu ei tuottaisi parempia tavaroita kuluttajille; sen sijaan se johtaisi kapitalistien konkurssiin ja monopolien nousuun, koska yhä harvemmat jäävät hallitsemaan tuotantoa. Konkurssiin menneet entiset kapitalistit liittyisivät proletariaattiin ja loivat lopulta työttömien armeijan. Lisäksi markkinatalous,. joka on luonteeltaan suunnittelematon, kokisi valtavia kysyntä-tarjontaongelmia ja aiheuttaisi vakavia lamaa.

Silti kapitalismi ei ole vuosien saatossa romahtanut kovan kilpailun seurauksena. Vaikka markkinat ovat muuttuneet ajan myötä, ne eivät ole johtaneet monopolien hallitsemiseen. Palkat ovat nousseet ja voitot eivät ole laskeneet, vaikka taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt monissa kapitalistisissa yhteiskunnissa. Ja vaikka taantumia ja lamaa on ollut, niiden ei uskota olevan vapaiden markkinoiden luontainen piirre. Itse asiassa yhteiskunta ilman kilpailua, rahaa ja yksityistä omaisuutta ei ole koskaan toteutunut, ja 1900-luvun historia viittaa siihen, että se on todennäköisesti toimimaton käsite.

##Kohokohdat

Hän uskoi, että tämä konflikti johtaisi lopulta vallankumoukseen, jossa työväenluokka kaataisi kapitalistiluokan ja valtaisi talouden.
Marx kirjoitti, että kapitalistien ja työläisten väliset valtasuhteet olivat luonnostaan riistollisia ja aiheuttaisivat väistämättä luokkakonflikteja.
Marxismi on Karl Marxin perustama sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen teoria, joka keskittyy kapitalistien ja työväenluokan taisteluun.

##UKK

Oliko Marx oikeassa?

Ei niin kaukana. Jotkut maat, kuten entinen Neuvostoliitto, Kiina ja Kuuba, ovat yrittäneet luoda kommunistista yhteiskuntaa, mutta ne eivät ole pystyneet tai ole pystyneet poistamaan kokonaan henkilökohtaista omaisuutta, rahaa ja luokkajärjestelmiä. Vuonna 2021 kapitalismi eri muodoissaan on edelleen hallitseva talousjärjestelmä.

Millaista filosofiaa marxismi on?

Marxismi on Karl Marxin 1800-luvun jälkipuoliskolla kehittämä filosofia, joka yhdistää sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen teorian. Se koskee pääasiassa taistelua työväenluokan ja omistajaluokan välillä ja suosii kommunismia ja sosialismia kapitalismin sijaan.

Mitä Marx ennusti tulevaisuutta varten?

Marx ajatteli, että kapitalistinen järjestelmä väistämättä tuhoaisi itsensä. Sorretut työläiset vieraanutuisivat ja lopulta syrjäyttäisivät omistajat ottamaan itse tuotantovälineet hallintaansa, mikä aloitti luokkattoman yhteiskunnan.