Tankan kysely
Mikä on Tankan-tutkimus?
Tankan-tutkimus on neljännesvuosittainen arvio Japanin liiketoimintaolosuhteista. Japanin keskuspankki julkaisee kyselyn tulokset, ja niitä käytetään maan rahapolitiikan muotoiluun.
Kysely on tehty japanilaisille yrityksille. Lukema, joka on suurempi kuin 0, edustaa suotuisia olosuhteita, kun taas luku pienempi kuin 0 edustaa epäsuotuisia olosuhteita.
Tankan-tutkimus osoitti, että liiketoimintaolosuhteet olivat negatiiviset suurimman osan ajanjaksosta 1991–2000, jolloin Japanin taloudellinen taantuma oli pitkittynyt ja joka tunnettiin myös kadonneena vuosikymmenenä.
Tankan-kyselyn ymmärtäminen
Tankan-tutkimuksen tulokset ovat Japanin talouden avainindikaattori.
Tuhansia japanilaisia yrityksiä on valittu neljännesvuosittaiseen tutkimukseen. Japanin keskuspankin asiakirjan mukaan tutkimukseen kuulumattomilla yrityksillä katsotaan olevan "heikko yhteys taloudellisiin olosuhteisiin", kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Yritysjohtajilta kysytään heidän liiketoimintojensa ja toimialojensa tämänhetkisiä trendejä ja olosuhteita sekä odotuksia seuraavalle vuosineljännekselle ja vuodelle.
Kyselyssä on neljä kysymysryhmää, jotka kattavat tämänhetkiset liiketoimintaolosuhteet, lähiajan odotukset, inflaationäkymät sekä yrityksen tekemien uusien palkkausten määrän.
Tankan-raportti julkaistaan neljä kertaa vuodessa huhti-, heinä-, loka- ja joulukuun puolivälissä.
Tankan-tutkimuksen vaikutus
Tankan-tutkimuksen neljännesvuosittaisella julkistamisella on huomattava vaikutus Japanin osakekursseihin ja Japanin valuuttakurssiin.
Tankan-tutkimuksen valmistussektorin terveyttä mittaavaa osaa pidetään erityisen tärkeänä Japanin yleisen talouskasvun mittarina.
Japanin talous on pitkälle kehittynyt ja yksi maailman suurimmista. Japani on yksi maailman suurimmista autojen valmistusmaista ja yksi suurimmista elektroniikkateollisuudesta.
Japani on luokiteltu maailman innovatiivisimpien maiden joukkoon ja johtaa useita maailmanlaajuisia patenttihakemuksia.
Japanin keskuspankki
Japanin keskuspankki (BOJ), jonka pääkonttori sijaitsee Nihonbashin bisnesalueella Tokiossa, vastaa valuutan ja valtion arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja käsittelystä, talouspolitiikan toteuttamisesta, Japanin rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämisestä sekä selvitys- ja selvityspalveluista.
Kuten useimmat keskuspankit, BOJ kokoaa ja aggregoi taloustietoja sekä tuottaa taloudellista tutkimusta ja analyyseja.
Japanin kuvernööri, Haruhiko Kurodaank huhtikuusta 2021 alkaen, on BOJ:n johtaja sekä kaksi apulaiskuvernööriä ja kuusi johtajaa. Pääjohtaja, varapuheenjohtajat ja johtajat kuuluvat pankin politiikkalautakuntaan, joka on pankin päättävä elin.
Hallituksen rooli
Hallitus määrittää pankin toiminnan perusperiaatteet valuutta- ja rahamääräykset sekä valvoo pankin toimihenkilöiden, lukuun ottamatta tilintarkastajia ja neuvonantajia, tehtäviä. Hallintoneuvostoon kuuluvat pääjohtaja ja varapuheenjohtajat, tilintarkastajat, toiminnanjohtajat ja neuvonantajat.
BOJ päättää ja toteuttaa Japanin rahapolitiikkaa hintavakauden ylläpitämiseksi. Pankki säätää korkoja valuutan ja rahatalouden hallintaan käyttämällä välineitä, kuten rahamarkkinaoperaatioita.
Hallitus päättää rahapolitiikasta rahapolitiikan kokouksissa (MPM). Näissä kokouksissa politiikkalautakunta keskustelee maan talous- ja rahoitustilanteesta, määrittelee rahamarkkinatoiminnan suuntaviivat sekä BOJ:n rahapolitiikan lähitulevaisuudessa.
Esimerkki Tankan-tutkimuksesta
Tankan-kysely nousi tasaisesti vuodesta 2016 vuoteen 2018, kuten yllä olevasta kaaviosta näkyy, ennen kuin se kääntyi jyrkästi negatiiviseksi vuonna 2019 ja vuonna 2020.
Kevään 2020 COVID-19-pandemian aikana tutkimus kirjasi ennätysmatalaksi -34,00 ennen kuin palautui takaisin ja lopulta saavutti positiivisen alueen vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.
Kohokohdat
Tankan-tutkimus toimii talouden avainindikaattorina ja vaikuttaa Japanin rahapolitiikkaan, osakemarkkinoihin ja valuuttakurssiin.
Tutkimuksen valmistusosuus nähdään erityisen tärkeänä Japanin talouden tilan mittarina.
Japanilaisia yrityksiä koskevan kyselyn perusteella tulokset julkaistaan neljännesvuosittain.
