Kokonaiskysyntä

Mitä on kokonaiskysyntä?

Kokonaiskysyntä mittaa kaikkien taloudessa tuotettujen valmiiden tuotteiden ja palveluiden kysynnän kokonaismäärää. Kokonaiskysyntä ilmaistaan rahan kokonaismääränä, joka on vaihdettu kyseisiin tavaroihin ja palveluihin tietyllä hintatasolla ja tietyllä hetkellä.

Kokonaiskysynnän ymmärtäminen

Kokonaiskysyntä on makrotaloudellinen termi, joka edustaa tavaroiden ja palveluiden kokonaiskysyntää millä tahansa hintatasolla tietyn ajanjakson aikana. Kokonaiskysyntä pitkällä aikavälillä on yhtä kuin bruttokansantuote (BKT), koska nämä kaksi mittaria lasketaan samalla tavalla. BKT edustaa taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden kokonaismäärää, kun taas kokonaiskysyntä on kyseisten tavaroiden kysyntä tai halu. Samojen laskentamenetelmien seurauksena kokonaiskysyntä ja BKT kasvavat tai laskevat yhdessä.

Teknisesti kokonaiskysyntä vastaa BKT:tä vain pitkällä aikavälillä hintatasoon sopeutumisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että lyhyen aikavälin kokonaiskysyntä mittaa kokonaistuotantoa yhdellä nimellishintatasolla, jolloin nimellishintaa ei oikaistu inflaatiolla. Muitakin vaihteluita laskelmissa voi esiintyä käytetyistä menetelmistä ja eri komponenteista riippuen.

Kokonaiskysyntä koostuu kaikista kulutushyödykkeistä, pääomahyödykkeistä (tehtaista ja laitteista), viennistä, tuonnista ja valtion menoohjelmista. Kaikki muuttujat katsotaan yhtäläisiksi niin kauan kuin ne käyvät kauppaa samalla markkina-arvolla.

Kokonaiskysynnän haitat

Vaikka kokonaiskysyntä auttaa määrittämään kuluttajien ja yritysten yleistä vahvuutta taloudessa, sillä on rajansa. Koska kokonaiskysyntää mitataan markkina-arvoilla, se edustaa vain kokonaistuotantoa tietyllä hintatasolla eikä välttämättä edusta yhteiskunnan elämänlaatua tai elintasoa.

Kokonaiskysyntä mittaa myös monia erilaisia taloudellisia transaktioita miljoonien yksilöiden välillä ja eri tarkoituksiin. Tämän seurauksena voi olla vaikeaa määrittää kysynnän kausaalisuutta ja suorittaa regressioanalyysi, jonka avulla määritetään kuinka monta muuttujaa tai tekijää vaikuttaa kysyntään ja missä määrin.

Kokonaiskysyntäkäyrä

Jos esittäisit kokonaiskysynnän graafisesti, kysyttyjen tavaroiden ja palveluiden kokonaismäärä sijoittuisi vaakasuuntaiselle X-akselille ja koko tavara- ja palvelukorin hintataso pystysuoralle Y-akselille.

Kokonaiskysyntäkäyrä, kuten useimmat tyypilliset kysyntäkäyrät,. kallistuu alaspäin vasemmalta oikealle. Kysyntä kasvaa tai laskee käyrällä, kun tavaroiden ja palveluiden hinnat joko nousevat tai laskevat. Käyrä voi myös siirtyä rahan tarjonnan muutosten tai verokantojen nousun ja laskun vuoksi.

Kokonaiskysynnän laskeminen

Kokonaiskysynnän yhtälö lisää kulutusmenojen, yksityisten investointien, julkisten menojen sekä viennin ja tuonnin nettomäärän. Kaava esitetään seuraavasti:

$\begin &\teksti = \text + \text + \text + \text \ &\textbf\ &\text = \text \ &\text = \text \ &\text{ei-lopulliset tuotantohyödykkeet (tehdas, laitteet jne.)} \ &\text = \text{Julkiset menot julkisiin ja sosiaalisiin hyödykkeisiin} \ & ;\teksti{palvelut (infrastruktuuri, Medicare jne.)} \ &\text = \text{Nettovienti (vienti miinus tuonti)} \ \end$

Bureau of Economic Analysis käyttää yllä olevaa kokonaiskysynnän kaavaa myös Yhdysvaltojen BKT:n mittaamiseen

Kokonaiskysyntään vaikuttavat tekijät

Useat taloudelliset tekijät voivat vaikuttaa talouden kokonaiskysyntään. Keskeisiä ovat:

Korot: Korkojen nousu tai lasku vaikuttaa kuluttajien ja yritysten tekemiin päätöksiin. Matalammat korot alentavat lainakuluja isoille tavaroille, kuten kodinkoneille, ajoneuvoille ja kodeille. Yritykset voivat myös ottaa lainaa alhaisemmalla korolla, mikä johtaa yleensä pääomamenojen kasvuun. Toisaalta korkeammat korot lisäävät kuluttajien ja yritysten lainakustannuksia. Tämän seurauksena menoilla on taipumus laskea tai kasvaa hitaammin, riippuen korkojen nousun laajuudesta.
Tuot ja varallisuus: Kotitalouksien varallisuuden kasvaessa myös kokonaiskysyntä yleensä kasvaa. Sitä vastoin varallisuuden lasku johtaa yleensä kokonaiskysynnän laskuun. Henkilökohtaisten säästöjen lisääntyminen heikentää myös tavaroiden kysyntää, mikä yleensä tapahtuu taantuman aikana. Kun kuluttajat voivat hyvin taloudessa, he yleensä kuluttavat enemmän, mikä johtaa säästöjen laskuun.
Inflaatio-odotukset: Kuluttajat, jotka kokevat inflaation kiihtyvän tai hintojen nousevan, tekevät yleensä ostoksia nyt, mikä johtaa kokonaiskysynnän kasvuun. Mutta jos kuluttajat uskovat hintojen laskevan tulevaisuudessa, myös kokonaiskysynnällä on taipumus laskea.
Valuutan vaihtokurssit: Jos Yhdysvaltain dollarin arvo laskee (tai nousee), ulkomaisista tavaroista tulee kalliimpia (tai halvempia). Samaan aikaan Yhdysvalloissa valmistetuista tuotteista tulee halvempia (tai kalliimpia) ulkomaisille markkinoille. Kokonaiskysyntä siis kasvaa (tai vähenee).

Taloudelliset olosuhteet ja kokonaiskysyntä

Taloudelliset olosuhteet voivat vaikuttaa kokonaiskysyntään riippumatta siitä, ovatko ne kotimaisia tai kansainvälisiä. Vuosien 2007–2008 finanssikriisi, jonka aiheuttivat massiiviset asuntoluottojen laiminlyönnit, ja sitä seurannut suuri taantuma ovat hyvä esimerkki kokonaiskysynnän laskusta taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Kriisit vaikuttivat vakavasti pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Tämän seurauksena he ilmoittivat laajalle levinneistä taloudellisista tappioista, jotka johtivat luotonannon supistumiseen, kuten alla vasemmalla olevasta kaaviosta näkyy. Kun talouden luotonanto väheni, yritysten menot ja investoinnit vähenivät. Oikealla olevasta kaaviosta voimme nähdä fyysisten rakenteiden, kuten tehtaiden, sekä laitteiden ja ohjelmistojen menojen merkittävän laskun vuosina 2008 ja 2009. (Tiedot perustuvat Yhdysvaltain keskuspankin vuoden 2011 rahapolitiikan raporttiin kongressille.)

Yritykset kärsivät heikommasta pääoman saatavuudesta ja pienemmästä myynnistä, joten ne alkoivat lomauttaa työntekijöitä. Vasemmanpuoleisessa kaaviossa näkyy taantuman aikana esiintynyt työttömyyspiikki. Samanaikaisesti myös BKT:n kasvu supistui vuosina 2008 ja 2009, mikä tarkoittaa, että talouden kokonaistuotanto supistui tänä aikana.

Heikosti menestyneen talouden ja kasvavan työttömyyden seuraus oli henkilökohtaisen kulutuksen tai kulutusmenojen lasku - korostettuna vasemmalla olevassa kaaviossa. Myös henkilökohtaiset säästöt lisääntyivät, kun kuluttajilla oli käteistä epävarman tulevaisuuden ja pankkijärjestelmän epävakauden vuoksi. Näemme, että vuonna 2008 ja sitä seuraavina vuosina vallinneet taloudelliset olosuhteet vähentävät kuluttajien ja yritysten kokonaiskysyntää.

Kokonaiskysyntäkiista

Kokonaiskysyntä väheni selvästi vuosina 2008 ja 2009. Taloustieteilijät kuitenkin keskustelevat paljon siitä, hidastuiko kokonaiskysyntä, johtiko kasvun hidastumiseen vai supistuiko BKT, johtienko kokonaiskysynnän vähenemiseen. Se, johtaako kysyntä kasvuun vai päinvastoin, on ekonomistien versio ikivanhasta kysymyksestä, mikä oli ensin – kana vai muna.

Kokonaiskysynnän voimistuminen kasvattaa myös talouden kokoa BKT:llä mitattuna. Tämä ei kuitenkaan todista, että kokonaiskysynnän kasvu luo talouskasvua. Koska BKT ja kokonaiskysyntä jakavat saman laskelman, se vain osoittaa, että ne kasvavat samanaikaisesti. Yhtälö ei näytä mikä on syy ja mikä seuraus.

Kasvun ja kokonaiskysynnän välinen suhde on ollut talousteorian suurien keskustelujen aiheena useiden vuosien ajan.

Historiallinen keskustelu

Varhaiset talousteoriat olettivat, että tuotanto on kysynnän lähde. 1700-luvun ranskalainen klassinen liberaali taloustieteilijä Jean-Baptiste Say totesi, että kulutus rajoittuu tuotantokapasiteettiin ja että yhteiskunnalliset vaatimukset ovat pohjimmiltaan rajattomat, teoriaa kutsutaan Sayn markkinoiden laiksi.

Sayn laki, tarjontapuolen taloustieteen perusta, hallitsi 1930-luvulle asti ja brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin teorioiden tuloon asti. Väittämällä, että kysyntä ohjaa tarjontaa, Keynes asetti kokonaiskysynnän kuljettajan paikalle. Keynesiläiset makroekonomistit ovat sittemmin uskoneet, että kokonaiskysynnän piristäminen lisää todellista tulevaa tuotantoa. Heidän kysyntäpuolen teoriansa mukaan talouden kokonaistuotannon tasoa ohjaa tavaroiden ja palvelujen kysyntä, ja sitä ohjaa näihin tavaroihin ja palveluihin käytetty raha. Toisin sanoen tuottajat odottavat menojen nousua osoituksena tuotannon lisäämisestä.

Keynes piti työttömyyttä riittämättömän kokonaiskysynnän sivutuotteena, koska palkkatasot eivät mukautuisi alaspäin tarpeeksi nopeasti kompensoimaan menojen vähenemistä. Hän uskoi, että hallitus voisi käyttää rahaa ja lisätä kokonaiskysyntää, kunnes käyttämättömät taloudelliset resurssit, mukaan lukien työntekijät, siirretään.

Muut koulukunnat, erityisesti Austrian School ja todelliset suhdanneteoreetikot, kuuntelevat Sayta. Ne painottavat, että kulutus on mahdollista vasta tuotannon jälkeen. Tämä tarkoittaa, että tuotannon kasvu lisää kulutusta, ei päinvastoin. Kaikki yritykset lisätä menoja kestävän tuotannon sijaan aiheuttavat vain vaurauden huonon jakautumisen tai hintojen nousun tai molempien.

Kysyntäpuolen taloustieteilijänä Keynes väitti lisäksi, että yksilöt voivat päätyä vahingoittamaan tuotantoa rajoittamalla juoksevia menoja – esimerkiksi hamstraamalla rahaa. Muut taloustieteilijät väittävät, että hamstraus voi vaikuttaa hintoihin, mutta se ei välttämättä muuta pääoman kertymistä, tuotantoa tai tulevaa tuotantoa. Toisin sanoen yksilön rahansäästön vaikutus – enemmän pääomaa yrityksille – ei katoa kulutuksen puutteen vuoksi.

##Kohokohdat

Kokonaiskysyntä mittaa kaikkien taloudessa tuotettujen valmiiden tuotteiden ja palveluiden kokonaiskysynnän määrää.
Kokonaiskysyntä koostuu kaikista kulutushyödykkeistä, pääomahyödykkeistä (tehtaista ja laitteista), viennistä, tuonnista ja julkisista menoista.
Kokonaiskysyntä ilmaistaan rahan kokonaismääränä, joka on käytetty kyseisiin tavaroihin ja palveluihin tietyllä hintatasolla ja tietyllä hetkellä.

##UKK

Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaiskysyntään?

Kokonaiskysyntään voivat vaikuttaa muutamat keskeiset taloudelliset tekijät. Nousevat tai laskevat korot vaikuttavat kuluttajien ja yritysten päätöksiin. Kotitalouksien varallisuuden kasvu lisää kokonaiskysyntää, kun taas lasku johtaa yleensä kokonaiskysynnän laskuun. Myös kuluttajien odotukset tulevasta inflaatiosta korreloivat positiivisesti kokonaiskysyntään. Lopuksi, kotimaan valuutan arvon lasku (tai nousu) tekee ulkomaisista tavaroista kalliimpia (tai halvempia), kun taas kotimaassa valmistetuista tuotteista tulee halvempia (tai kalliimpia), mikä johtaa kokonaiskysynnän kasvuun (tai laskuun).

Mikä on BKT:n ja kokonaiskysynnän välinen suhde?

BKT (bruttokansantuote) mittaa talouden kokoa perustuen kaikkien maassa tietyn ajanjakson aikana valmistettujen valmiiden tuotteiden ja palvelujen rahalliseen arvoon. BKT on sellaisenaan kokonaistarjonta. Kokonaiskysyntä edustaa näiden tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntää millä tahansa hintatasolla tietyn ajanjakson aikana. Kokonaiskysyntä on lopulta yhtä suuri kuin bruttokansantuote (BKT), koska nämä kaksi mittaria lasketaan samalla tavalla. Tämän seurauksena kokonaiskysyntä ja BKT kasvavat tai laskevat yhdessä.

Mitkä ovat kokonaiskysynnän rajoituksia?

Vaikka kokonaiskysyntä auttaa määrittämään kuluttajien ja yritysten yleistä vahvuutta taloudessa, se asettaa joitain rajoituksia. Koska kokonaiskysyntä mitataan markkina-arvoilla, se edustaa vain kokonaistuotantoa tietyllä hintatasolla, eikä se välttämättä edusta laatua tai elintasoa. Kokonaiskysyntä mittaa myös monia erilaisia taloustoimia miljoonien yksilöiden välillä ja eri tarkoituksiin. Seurauksena voi olla, että kysynnän syiden selvittäminen analyyttisiä tarkoituksia varten voi olla haastavaa.