Kysyntäkäyrä

Mikä on kysyntäkäyrä?

Kysyntäkäyrä on graafinen esitys tavaran tai palvelun hinnan ja tietyn ajanjakson kysynnän välisestä suhteesta. Tyypillisessä esityksessä hinta näkyy vasemmalla pystyakselilla ja vaadittu määrä vaaka-akselilla.

Kysyntäkäyrän ymmärtäminen

Kysyntäkäyrä siirtyy alaspäin vasemmalta oikealle, mikä ilmaisee kysynnän lain – kun tietyn hyödykkeen hinta nousee, kysytty määrä laskee, kaiken muun pysyessä samana.

Huomaa, että tämä muotoilu tarkoittaa, että hinta on riippumaton muuttuja ja määrä riippuva muuttuja. Useimmilla tieteenaloilla riippumaton muuttuja esiintyy vaaka- tai x-akselilla, mutta taloustiede on poikkeus tästä säännöstä.

Jos esimerkiksi maissin hinta nousee, kuluttajilla on kannustin ostaa vähemmän maissia ja korvata sillä muilla elintarvikkeilla, jolloin maissin kuluttajien kokonaiskysyntä laskee.

Kysyntäjousto

Sitä, missä määrin hinnannousu muuttuu kysynnän laskuksi, kutsutaan kysynnän joustavuudeksi tai kysynnän hintajoustoksi. Jos maissin hintojen 50 % nousu aiheuttaa kysytyn maissin määrän putoamisen 50 %, maissin kysyntäjousto on 1. Jos maissin hintojen 50 % nousu pienentää kysyttyä määrää vain 10 %, kysyntäjousto on 0,2 . Kysyntäkäyrä on matalampi (lähempänä vaakasuuntaa) tuotteilla, joiden kysyntä on joustavampaa, ja jyrkempi (lähempänä pystysuoraa) tuotteilla, joiden kysyntä on vähemmän joustavaa.

Jos jokin tekijä hinnan tai määrän lisäksi muuttuu, on piirrettävä uusi kysyntäkäyrä. Oletetaan esimerkiksi, että alueen väestö räjähtää, mikä lisää ruokittavien suiden määrää. Tässä skenaariossa vaaditaan enemmän maissia, vaikka hinta pysyisi samana, mikä tarkoittaa, että itse käyrä siirtyy oikealle (D₂) alla olevassa kaaviossa. Toisin sanoen kysyntä kasvaa.

Myös muut tekijät voivat muuttaa kysyntäkäyrää, kuten kuluttajien mieltymysten muutos. Jos kulttuuriset muutokset saavat markkinat karttamaan maissia kvinoan hyväksi, kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle (D₃). Jos kuluttajien tulot laskevat, mikä heikentää heidän kykyään ostaa maissia, kysyntä siirtyy vasemmalle (D₃). Jos korvikkeen hinta - kuluttajan näkökulmasta - nousee, kuluttajat ostavat sen sijaan maissia ja kysyntä siirtyy oikealle (D₂). Jos lisäaineen, kuten hiilen hinta maissin grillaukseen, hinta nousee, kysyntä siirtyy vasemmalle (D₃). Jos maissin tuleva hinta on korkeampi kuin nykyinen hinta, kysyntä siirtyy tilapäisesti oikealle (D₂), koska kuluttajilla on kannustin ostaa nyt ennen hinnan nousua.

Kysyntää ympäröivä terminologia voi olla hämmentävää. "Määrä" tai "täytetty määrä" viittaa tavaran tai palvelun määrään, kuten tähkät, tomaattipushlit, käytettävissä olevat hotellihuoneet tai työtunteja. Jokapäiväisessä käytössä tätä voitaisiin kutsua "kysynnoksi", mutta talousteoriassa "kysyntä" viittaa yllä olevaan käyrään, joka ilmaisee kysytyn määrän ja yksikköhinnan välistä suhdetta.

Poikkeuksia kysyntäkäyrään

Sääntöihin on olemassa joitain poikkeuksia, joita sovelletaan tavaroiden hintojen ja kysynnän väliseen suhteeseen. Yksi näistä poikkeuksista on Giffen go od. Tätä pidetään peruselintarvikkeena, kuten leipä tai riisi, jolle ei ole elinkelpoista korviketta. Lyhyesti sanottuna Giffen-tuotteen kysyntä kasvaa, kun hinta nousee, ja se laskee, kun hinnat laskevat. Näiden tavaroiden kysyntä on nousussa, mikä on kysynnän lakien vastaista. Siksi Giffen-tuotteille ei löydy tyypillistä vastausta (hintojen nousu, joka laukaisee korvausvaikutuksen), ja hintojen nousu jatkaa kysyntää.