Vahingonkorvaussääntö
Mikä on vahingonkorvaussääntö?
Korvausvastuulaki on laki, joka määrittelee, kuinka paljon riskiä voidaan siirtää osapuolten välillä sopimuksessa, ja sitä käytetään usein rakennusurakoissa.
Korvausten vastaisten sääntöjen ymmärtäminen
Korvausvastuulaki suojaa alihankkijoita riskeiltä, joita he ottavat pääurakoitsijalta. Vakuutusalalla rahoitusriskit siirtyvät usein jälleenvakuuttajien vastuulle,. jotka ovat yrityksiä, jotka suostuvat ottamaan osan riskeistä vastineeksi osasta päävakuuttajan perimää vakuutusmaksua.
Ilman vahingonkorvaussääntöä urakoitsijat voisivat siirtää vastuunsa alihankkijoille ja alihankkija voi olla vahingonkorvausvastuussa, vaikka vahingot olisivat aiheutuneet siirron tehneen urakoitsijan huolimattomuudesta. Esimerkiksi rakennusyritys ostaa vastuuvakuutuksen rakennushankkeen aikana sattuneiden tapaturmien kattamiseksi. Kun yritys palkkaa alihankkijoita, mukaan lukien sähköasentajat ja putkimiehet, heidän on ostettava lisävakuutus.
Uusi vakuutus määrittelee muut osapuolet lisävakuutetuiksi, joten jos he loukkaantuvat työssä, he tulevat alihankkijan vakuutuksen piiriin.
Useissa osavaltioissa on annettu vahingonkorvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä, joten on parasta tarkistaa valtion vaatimukset vaihtoehtoja arvioitaessa.
Korvausmääräykset
Vahinkovakuutus voidaan kirjoittaa laajalla kielellä korvaamaan korvauksensaajalle kaikki vaatimukset, kustannukset, tappiot ja vahingot, jotka johtuvat jommankumman osapuolen huolimattomuudesta, vaikka korvauksensaaja olisi yksin vastuussa kolmannen osapuolen vahingosta. Vahingonkorvaussopimuksen täytäntöönpano saattaa riippua siitä, rajoittaako hallitseva osavaltion laki vahingonkorvaussopimusten täytäntöönpanoa vahingonkorvaussääntönsä kautta.
Valtiot käsittelevät tyypillisesti korvaussopimuksia kolmella tavalla. Ensimmäinen tapa on, että valtiolla ei ehkä ole vahingonkorvauslakia. Toinen tapa on valtiolla on vahingonkorvauslaki, joka kieltää pääurakoitsijan korvaamasta aliurakoitsijaa pääurakoitsijan yksinomaisesta huolimattomuudesta. Kolmas tapa on valtio kieltää pääurakoitsijaa korvaamasta aliurakoitsijaa pääurakoitsijan omasta laiminlyönnistä riippumatta syyllisyyden asteesta.
Koska korvaussopimuksia käytetään laajalti rakennussopimuksissa, kaikkien kiinnostuneiden osapuolten on oltava tietoisia kutakin projektiaan koskevasta osavaltion lainsäädännöstä.
Jopa ilman vahingonkorvaussääntöä useimmat tuomioistuimet tulkitsevat suppeasti määräyksiä, jotka yrittävät korvata pääurakoitsijan tämän omasta huolimattomuudesta. Useimmat tuomioistuimet eivät esimerkiksi tulkitse korvaussopimusta korvaamaan alihankkijaa tämän omasta laiminlyönnistä, ellei tällaista aikomusta ole ilmaistu selkeästi ja yksiselitteisesti.
##Kohokohdat
Korvausvastuulaki suojaa alihankkijoita riskeiltä, joita he ottavat pääurakoitsijalta.
Korvausvastuulaki on laki, joka määrittelee kuinka paljon riskiä voidaan siirtää osapuolten välillä sopimuksessa ja jota käytetään usein rakennusurakoissa.
Se, pannaanko vahingonkorvaussopimus täytäntöön, saattaa riippua siitä, rajoittaako hallitseva osavaltion laki vahingonkorvaussopimusten täytäntöönpanoa vahingonkorvaussääntönsä kautta.
