Valtion ostot
Mitä ovat valtion hankinnat?
Valtion ostot ovat liittovaltion, osavaltion ja paikallishallinnon tavaroiden ja palvelujen menoja. Näiden menojen yhteissumma ilman siirtomaksuja ja velan korkoja on keskeinen tekijä määritettäessä maan bruttokansantuotetta (BKT). Siirtomaksut ovat menoja, joihin ei liity ostoja, kuten sosiaaliturvamaksut ja maataloustuet.
Valtion hankintojen ymmärtäminen
Yksi tapa laskea bruttokansantuote,. joka mittaa kaikkien tietyllä ajanjaksolla maan rajojen sisällä tuotettujen lopputuotteiden ja -palvelujen markkina-arvoa ja jota käytetään maan talouden kunnon seuraamiseen, on laskea yhteen kaikki menot neljään pääluokkaan. :
Henkilökohtainen kulutus
Yritysten investointimenot
Valtion ostot
Nettovienti
Yhdysvaltain talousanalyysitoimistolla (BEA) on useita alaluokkia. Se esimerkiksi jakaa valtion ostot liittovaltion, osavaltion ja paikallisiin menoihin ja erottaa myös puolustukseen liittyvät liittovaltion menot kaikista muista menoista. Tuontitavaroiden kokonaissumma vähennetään lopullisesta BKT:sta.
Valtion ostot ovat reaalisesti lisääntyneet viime vuosikymmeninä:
Osuutena kokonaisnimellisestä BKT:sta julkisten nimellisten ostojen osuus on kuitenkin laskenut:
Erityisiä huomioita
Valtion ostot nähdään keynesiläisessä talousteoriassa terveen talouden keskeisenä osana. Toisin sanoen julkisten menojen lisäämistä tai vähentämistä pidetään keskeisenä suhdannesyklin säätelyn välineenä.
Tämän teorian mukaan valtion menot lisäävät kysyntää kahdella tavalla. Ensinnäkin hallitus lisää suoraan kysyntää ostamalla tavaroita, kuten sillan rakentamiseen tarvittavaa terästä. Toiseksi se laittaa rahaa sekä työntekijöiden että tavarantoimittajien taskuihin, jotka sitten käyttävät sen tavaroihin ja palveluihin. Tämä tunnetaan moninkertaisena efektinä.
Monet muut taloustieteilijät vastustavat sitä, että hallitus kuluttaa paljon rahaa, väittäen, että tällainen toiminta vääristää korkoja, tukee ei-kilpailevia yrityksiä ja johtaa korkeampiin veroihin ja niin edelleen.
Julkisten hankintojen tyypit
Valtion hankinnat vaihtelevat infrastruktuurihankkeiden menoista ja julkishallinnon ja julkishallinnon työntekijöiden palkasta toimistoohjelmistojen ja -laitteiden hankintaan sekä julkisten rakennusten ylläpitoon. Siirtomaksut, joihin ei liity ostoja, eivät sisälly tähän luokkaan.
BEA selitti liittovaltion valtion menojen kasvun vuonna 2020 pääasiassa välipalvelujen ostojen lisääntymisen vuoksi, jotka tukevat Paycheck Protection Program -lainahakemusten käsittelyä ja hallinnointia.
Vuonna 2020 BEA paljasti, että liittovaltion menot nousivat, kun taas osavaltion ja paikallishallinnon menot laskivat. Kaiken kaikkiaan reaalisen BKT :n arvioitiin laskeneen 3,5 % kriisin ja taloudellista haittaa aiheuttavien rajoitustoimenpiteiden varjostamana vuonna.
Kohokohdat
Valtion ostot sisältävät kaikki liittovaltion, osavaltion ja paikallisten virastojen menot, lukuun ottamatta velkoja ja siirtomaksuja, kuten sosiaaliturvaa.
Keynesiläisen taloustieteen teorian mukaan julkiset hankinnat ovat väline kokonaismenojen lisäämiseen ja heikon talouden korjaamiseen.
Julkiset hankinnat ovat kaiken kaikkiaan keskeinen osa maan bruttokansantuotetta (BKT).