Kaupan alijäämä
Mikä on kauppavaje?
Kauppavaje syntyy, kun maan tuonti ylittää sen viennin tietyn ajanjakson aikana. Sitä kutsutaan myös negatiiviseksi kauppataseeksi ( BOT ).
Saldo voidaan laskea eri liiketoimiluokista: tavarat (alias "tavara"), palvelut, tavarat ja palvelut. Saldot lasketaan myös kansainvälisille tapahtumille – vaihtotili-, pääoma- ja rahoitustili.
Kaupan alijäämien ymmärtäminen
Kauppavaje syntyy, kun kansainvälisen transaktion tilillä on negatiivinen nettomäärä tai negatiivinen saldo. Maksutaseessa (kansainväliset tapahtumatilit) kirjataan kaikki kotimaisten ja ulkomaisten väliset taloustoimet, joissa tapahtuu omistusmuutos.
Kauppavaje tai nettomäärä voidaan laskea kansainvälisen transaktiotilin eri luokkiin. Näitä ovat tavarat, palvelut, tavarat ja palvelut, vaihtotili sekä vaihto- ja pääomatilien saldojen summa.
Vaihtotase- ja pääomatilien saldojen summa on yhtä suuri kuin nettoluotonanto/ -otto.
Tämä vastaa myös rahoitustilin saldoa plus tilastollinen ero. Rahoitustili mittaa rahoitusvaroja ja -velkoja, toisin kuin käyttö- ja pääomatilien ostot ja maksut.
Olennaisin tasapaino riippuu esitetystä kysymyksestä ja maasta, josta se kysytään. Yhdysvalloissa kansainvälisten transaktioiden tilit julkaisee Bureau of Economic Analysis.
Vaihtotase sisältää tavarat ja palvelut sekä ensi- ja toisen tulon maksut.
Päätulo sisältää suorista sijoituksista (yli 10 %:n omistusosuus yrityksestä), arvopaperisijoituksista (rahoitusmarkkinat) ja muista suorista sijoituksista saadut maksut (rahoitussijoitusten tuotot).
Toissijaiset tulot sisältävät julkiset avustukset (ulkomaanapu) ja eläkemaksut sekä yksityiset rahalähetykset kotitalouksille ulkomaille (esim. rahalähetykset ystäville ja sukulaisille).
Pääomatili sisältää omaisuuserien vaihdot, kuten vakuutettujen katastrofien aiheuttamat tappiot, velkojen peruutukset ja liiketoimet, joihin liittyy oikeuksia, kuten mineraali, tavaramerkki tai franchising.
Vaihtotaseen ja pääomatilin saldo määrittää talouden altistumisen muulle maailmalle, kun taas rahoitustili (seuraa rahoitusvaroja tuotteiden tai tulovirtojen sijaan) selittää, kuinka se rahoitetaan. Periaatteessa kolmen tilin saldojen summan pitäisi olla nolla, mutta tilastollinen ero on olemassa, koska vaihto- ja pääomatilin lähdetiedot poikkeavat rahoitustaseen lähdetiedoista.
Kauppavaje syntyy, kun maalla ei ole tehokasta kapasiteettia tuottaa omia tuotteitaan – joko taitojen ja resurssien puutteen vuoksi tuon kapasiteetin luomiseen tai koska se haluaa ostaa toisesta maasta (kuten erikoistua omiin tuotteisiinsa halvemmalla tai halvemmalla). hankkia luksusta).
Kauppavajeen edut
Kauppavajeen ilmeisin hyöty on, että se antaa maalle mahdollisuuden kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Lyhyellä aikavälillä kauppavaje voi auttaa valtioita välttämään tavarapulaa ja muita taloudellisia ongelmia.
Joissakin maissa kauppavaje korjaantuu itsestään ajan myötä. Kauppavaje luo laskupaineita maan valuutalle kelluvan valuuttakurssijärjestelmän puitteissa. Halvemman kotimaan valuutan myötä tuonti kallistuu kauppataseen alijäämäisessä maassa. Kuluttajat reagoivat vähentämällä tuontikulutustaan ja siirtymällä kotimaisten vaihtoehtojen puolelle. Kotimaan valuutan heikkeneminen tekee myös maan viennistä halvempaa ja kilpailukykyisempää ulkomaisilla markkinoilla.
Kauppavaje voi syntyä myös siksi, että maa on erittäin haluttu kohde ulkomaisille investoinneille. Esimerkiksi Yhdysvaltain dollarin asema maailman varantovaluuttana luo vahvaa kysyntää Yhdysvaltain dollareille. Ulkomaalaisten on myytävä tavaroita amerikkalaisille saadakseen dollareita. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan ulkomaisten sijoittajien hallussa oli yli neljä biljoonaa dollaria valtiovarainrahastoissa lokakuussa 2019. Muiden maiden täytyi tehdä kumulatiivisia kauppataseen ylijäämiä Yhdysvaltojen kanssa yhteensä yli neljä biljoonaa dollaria ostaakseen nämä valtiot. Kehittyneiden maiden vakaus houkuttelee yleensä pääomaa, kun taas vähemmän kehittyneiden maiden on huolehdittava pääomapaosta.
Kauppavajeen haitat
Kauppavajeet voivat aiheuttaa huomattavia ongelmia pitkällä aikavälillä. Pahin ja ilmeisin ongelma on, että kauppavajeet voivat edistää eräänlaista taloudellista kolonisaatiota. Jos maalla on jatkuvasti kauppavajetta, muiden maiden kansalaiset hankkivat varoja ostaakseen pääomaa kyseisestä kansakunnasta. Tämä voi tarkoittaa uusien investointien tekemistä, jotka lisäävät tuottavuutta ja luovat työpaikkoja. Se voi kuitenkin tarkoittaa myös olemassa olevien yritysten, luonnonvarojen ja muun omaisuuden ostamista. Jos tämä ostaminen jatkuu, ulkomaiset sijoittajat omistavat lopulta lähes kaiken maassa.
Kauppavajeet ovat yleensä paljon vaarallisempia kiinteillä valuuttakursseilla. Kiinteässä valuuttakurssijärjestelmässä valuutan devalvoituminen on mahdotonta, kauppataseen alijäämä todennäköisemmin jatkuu ja työttömyys voi lisääntyä merkittävästi. Kaksoisalijäämähypoteesin mukaan kauppa- ja budjettialijäämien välillä on myös yhteys. Jotkut taloustieteilijät uskovat, että Euroopan velkakriisi johtui osittain siitä, että joillakin EU:n jäsenmailla oli jatkuva kauppavaje Saksan kanssa. Valuuttakurssit eivät enää voi mukautua euroalueen maiden välillä,. mikä tekee kauppavajeesta vakavamman ongelman.
Esimerkki tosimaailmasta
Yhdysvalloilla on maailman suurin kauppavaje sitten vuoden 1975. Yhdysvallat toi ja kulutti huomattavasti enemmän elektroniikkaa, raaka-aineita, öljyä ja muita tuotteita kuin myi ulkomaille.
Kohokohdat
Saldot lasketaan useille kansainvälisille liiketoimiluokille
Kauppavaje syntyy, kun maan tuonti ylittää sen viennin tietyn ajanjakson aikana.
Kauppavaje voi olla lyhyempi tai pidemmällä aikavälillä.
Kauppavajeen vaikutukset riippuvat vaikutuksista tuotantoon, työllisyyteen, kansalliseen turvallisuuteen ja alijäämien rahoittamiseen.
