Sota Bond

Mikä on sotaobligaatio?

Sotaobligaatio on valtion liikkeeseen laskema velkapaperi rahoittaakseen sotilaallisia operaatioita sodan tai konfliktin aikana. Koska sotaobligaatiot tarjosivat markkinakorkoa alhaisemman tuoton, investoinnit tehtiin vetoamalla isänmaallisiin kansalaisiin, jotta he lainasivat hallitukselle rahaa.

Sotavelkakirjojen ymmärtäminen

Sotaobligaatio on valtion liikkeeseen laskema velkainstrumentti lainaamaan rahaa puolustusaloitteinsa ja sotilaallisten ponnistelujensa rahoittamiseksi sodan aikana. Sotavelkakirja on pohjimmiltaan laina hallitukselle. Yhdysvalloissa sotavelkakirjojen myyntiä valvoi War Finance Committee. Sotaobligaatiot tunnettiin alun perin nimellä Defense Bonds, ja ne laskettiin liikkeeseen Liberty Bondsina vuonna 1917 rahoittamaan Yhdysvaltain hallituksen osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan. Näiden joukkovelkakirjojen myymisellä hallitus keräsi 21,5 miljardia dollaria sotaponnisteluihinsa.

Japanin hyökkäyksen Pearl Harboriin 7. joulukuuta 1941 jälkeen Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan, ja puolustusobligaatiot nimettiin uudelleen War Bondsiksi. Yli 80 miljoonaa amerikkalaista osti sotavelkakirjoja ja toi yli 180 miljardia dollaria tuloja. Joukkovelkakirjat myytiin 50–75 prosentilla nimellisarvostaan, ja niiden nimellisarvot vaihtelivat 10–1 000 dollarin välillä liikkeeseenlaskuvuodesta riippuen.

Joukkovelkakirjat myytiin alle nimellisarvon – sijoittajat maksoivat alun perin nimellisarvoa vähemmän ja heille maksettiin nimellisarvoa eräpäivänä. Toisin sanoen sotalainoja pidettiin nollakuponkilainoina, koska ne eivät maksaneet korkomaksuja koko vuoden tai kuponkimaksuja. Sen sijaan sijoittajat ansaitsivat ostohinnan ja joukkovelkakirjalainan erääntymispäivän nimellisarvon välisen erotuksen.

Sotaobligaatiot olivat vauvalainoja, mikä tarkoitti, että niillä oli pienempi nimellisarvo kuin tavallisilla joukkovelkakirjoilla. Tämä teki niistä edullisempia yksityissijoittajille. Joukkovelkakirjojen toinen piirre oli, että niitä ei voi siirtää - vain joukkovelkakirjalainan ostaja saattoi lunastaa lainat tulevaisuudessa. Sotalainojen laina-aika oli alun perin 10 vuotta, mikä johti 2,9 prosentin tuottoon.

Kongressi pidensi ansaittavissa olevaa korkoa siten, että obligaatiot myytiin vuodesta 1941 vuoteen 1965 kertyneenä korona 40 vuodeksi. Vuoden 1965 jälkeen liikkeeseen lasketuille joukkovelkakirjoille kertyi korkoa 20 vuoden ajan. Toisen maailmansodan päätyttyä sotaobligaatioista tuli E-sarjan joukkovelkakirjoja. Yhdysvaltain hallitus jatkoi E-sarjan joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua vuoteen 1980 asti, jolloin EE-sarjan joukkovelkakirjat korvasivat ne.

Sotaobligaatioiden historia

Yhdysvaltain hallituksen lisäksi myös muut maat laskivat liikkeeseen sotavelkakirjoja, kuten Kanada, Saksa, Iso-Britannia ja Itävalta-Unkari.

Yhdysvalloissa War Advertising Council edisti vapaaehtoista joukkovelkakirjojen ostamista. Motiivit sotavelkakirjojen ostamiseen sisältyivät isänmaalliseen ja omaantuntoon, koska nämä joukkovelkakirjat tarjosivat tuottoa, joka oli markkinoilla vallitsevia korkoja alhaisempi.

Joukkovelkakirjojen mainoksia toteutettiin useiden tiedotusvälineiden, kuten radioasemien, sanomalehtien, aikakauslehtien ja teattereiden uutissarjojen kautta amerikkalaisten tavoittamiseksi. Hollywood-tähdet, kuten Bette Davis ja Rita Hayworth, auttoivat edistämään sotavelkoja kiertämällä maata. Ihmiset voisivat säästää sotalainoja varten maksamalla 25 senttiä joka kerta. Partiolaiset myivät myös postimerkkejä, joiden arvo oli 10 senttiä. Norman Rockwell loi useita maalauksia osana War Bonds -mainontaa.

Sotaobligaatioiden edut ja haitat

TTT

Esimerkki sotavelkakirjasta

Vaikka sotajoukkovelkakirjoja ei myydä enää, esimerkiksi oletetaan, että sijoittaja osti sotajoukkovelkakirjalainan ja piti sitä 10 vuoden erääntymiseen asti. Joukkovelkakirja ostettiin 75 dollarilla tai alennuksella joukkovelkakirjalainan 100 dollarin nimellisarvoon. Sijoittaja pitää joukkovelkakirjalainaa 10 vuotta ja hänelle maksetaan korkottomia maksuja näiden 10 vuoden aikana. Erääntyessä sijoittaja lunastaa joukkovelkakirjalainan ja hänelle maksetaan 100 dollarin nimellisarvo.

Kohokohdat

• Vaikka sotaobligaatiot eivät yleensä maksa korkoa, ne myydään alennuksella, joka erääntyy nimellisarvoon, tyypillisesti 10–30 vuoden kuluttua.

• Yleisö voi ostaa näitä joukkovelkakirjoja isänmaallisen velvollisuuden tunteesta tai muusta emotionaalisesta vetovoimasta.

• Sotaobligaatio on hallituksen aloite sotilasoperaatioiden ja menojen rahoittamiseksi laskemalla liikkeeseen velkaa yleisön ostettavaksi.