Kertyneet korot

Mitä on kertynyt korko?

Kertyneellä korolla tarkoitetaan kirjanpidossa lainalle tai muulle taloudelliselle velvoitteelle tiettynä päivänä kertynyttä korkoa, jota ei ole vielä maksettu . Kertynyt korko voi olla joko kertyneenä korkotulona lainanantajalle tai kertyneenä korkokuluna lainanottajalle.

Kertyneellä korolla tarkoitetaan myös joukkovelkakirjalainan koron määrää, joka on kertynyt edellisen koronmaksun jälkeen.

Kertyneen koron ymmärtäminen

Kertynyt korko lasketaan tilikauden viimeisestä päivästä alkaen. Oletetaan esimerkiksi, että korko maksetaan kunkin kuukauden 20. päivänä ja tilikausi on kunkin kalenterikuukauden lopussa. Huhtikuu vaatii 10 päivän korkokertymän, 21. - 30. päivä. Se kirjataan osana oikaisupäiväkirjakirjauksia kuukauden lopussa.

Kertyneet korot kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi tai kuluksi sen mukaan, lainaako yritys vai ottaako yritys lainaa. Lisäksi vielä maksamatta tai perimättä jäänyt tuottojen tai kulujen osuus esitetään taseessa varoina tai velkaina. Koska kertyneen koron odotetaan saatavan tai maksettavan vuoden sisällä, ne luokitellaan usein lyhytaikaisiksi varoiksi tai lyhytaikaisiksi veloiksi.

Suoriteperusteinen kirjanpito ja kertyneet korot

Kertyneet korot johtuvat suoriteperusteisesta kirjanpidosta,. joka edellyttää, että kirjanpitotapahtumat kirjataan ja kirjataan silloin, kun ne tapahtuvat, riippumatta siitä, onko maksu tuolloin vastaanotettu vai käytetty. Koron kerryttämisen perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että tapahtuma kirjataan tarkasti oikeaan aikaan. Suoriteperusteinen kirjanpito eroaa kassakirjanpidosta,. jossa kirjataan tapahtuma, kun käteisellä tai muulla vastikkeella käydään kauppaa.

Tuloutusperiaate ja täsmäytysperiaate ovat molemmat tärkeitä suoriteperusteisen kirjanpidon näkökohtia, ja molemmat ovat merkityksellisiä kertyneen koron käsitteen kannalta. Tuloutusperiaatteen mukaan tuotot tulee kirjata sillä kaudella, jolloin ne on ansaittu, eikä silloin, kun maksu vastaanotetaan. Vastaamisperiaatteen mukaan kulut kirjataan samalle tilikaudelle kuin niihin liittyvät tuotot.

Havainnollistaaksesi, kuinka nämä periaatteet vaikuttavat kertyneisiin korkoihin, harkitse yritystä, joka ottaa lainaa yrityksen ajoneuvon ostamiseen. Yhtiö on velkaa pankille korkoa ajoneuvosta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Yrityksellä on ollut ajoneuvo käytössä koko edellisen kuukauden ajan, joten se pystyy käyttämään ajoneuvoa liiketoiminnan harjoittamiseen ja tulojen tuottamiseen.

Jokaisen kuukauden lopussa yrityksen on kirjattava korko, jonka se odottaa maksavansa seuraavana päivänä. Lisäksi pankki kirjaa korkokertymän samalta kuukauden ajalta, koska se ennakoi lainanottajan maksavan ne seuraavana päivänä.

Esimerkki kertyneestä korosta - Kirjanpito

Harkitse seuraavaa esimerkkiä. Oletetaan, että on olemassa 20 000 dollarin lainasaaminen, jonka korko on 7,5 %, josta maksu on vastaanotettu ajalta kuun 20. päivään saakka. Tässä skenaariossa kuun 21. ja 30. päivän välisenä aikana ansaitun ylimääräisen korkotulon kirjaamiseksi laskelma olisi seuraava:

• (7,5 % x (10 / 365)) x 20 000 $ = 41,10 $

Maksunsasaajalle kertyneen koron määrä on hyvitys korkotulotilille ja veloitus korkosaatavalle. Saaminen siirretään näin ollen taseeseen ja luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi. Sama määrä luokitellaan myös tuloslaskelman tuotoksi.

Maksun velalliselle kertynyt korko on hyvitys velkatilille ja veloitus korkokulutilille. Velka kirjataan taseeseen lyhytaikaiseksi velaksi, kun taas korkokulut esitetään tuloslaskelmassa.

Molemmat tapaukset kirjataan käänteisinä kirjauksina, mikä tarkoittaa, että ne peruutetaan myöhemmin seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Tällä varmistetaan, että kun käteistapahtuma tapahtuu seuraavana kuukautena, nettovaikutus on vain se osa tuloista tai kuluista, jotka on ansaittu tai aiheutunut kuluvalla kaudella, jää kuluvalla kaudella.

Yllä olevan esimerkin mukaisesti lainanantaja saa 123,29 dollaria (7,5 % x (30/365) x 20 000 dollaria) toisen kuukauden 20. päivänä. Tästä 41,10 dollaria liittyi edelliseen kuukauteen ja kirjattiin oikaisevaksi päiväkirjakirjaukseksi edellisen kuun lopussa, jotta tulot kirjataan ansaintakuukaudelle. Koska oikaisupäiväkirjakirjaus peruuntuu toisessa kuukaudessa, nettovaikutus on, että 82,19 dollaria (123,29 - 41,10 dollaria) maksusta kirjataan toisessa kuukaudessa. Se vastaa 20 päivän korkoa toisessa kuukaudessa.

Kertynyt korko Esimerkki - Joukkovelkakirjat

Kertynyt korko on tärkeä näkökohta ostettaessa tai myytäessä joukkovelkakirjalainaa. Joukkovelkakirjalainat tarjoavat omistajalle korvauksen lainaamistaan rahoista säännöllisten korkojen muodossa. Nämä korkomaksut, joita kutsutaan myös kuponkeiksi,. maksetaan yleensä puolivuosittain.

Jos joukkovelkakirja ostetaan tai myydään muina kuin noina kahtena päivänä vuosittain, ostajan on laskettava myyntimäärään kaikki edellisen koronmaksun jälkeen kertyneet korot. Uusi omistaja saa täyden 1/2 vuoden koron seuraavan maksupäivänä. Siksi edelliselle omistajalle on maksettava ennen myyntiä kertynyt korko.

Oletetaan, että olet kiinnostunut ostamaan joukkovelkakirjalainan, jonka nimellisarvo on 1 000 dollaria ja 5 %:n puolivuotiskuponki. Korko maksetaan kahdesti vuodessa 1. kesäkuuta ja 1. joulukuuta ja aiot ostaa joukkovelkakirjalainan 30. syyskuuta. Kuinka paljon kertynyttä korkoa joutuisit maksamaan?

Joukkovelkakirjamarkkinat käyttävät useita hieman erilaisia päivien laskentakäytäntöjä laskeakseen kertyneen koron tarkan määrän. Koska useimmat yhdysvaltalaiset yritysten ja kuntien joukkovelkakirjalainat käyttävät 30/360-käytäntöä, jossa oletetaan, että jokaisessa kuukaudessa on 30 päivää (riippumatta todellisesta päivien määrästä tietyssä kuukaudessa), käytämme tätä päivien laskentakäytäntöä tässä esimerkissä.

Vaihe 1: Laske tarkka päivien lukumäärä viimeisen kuponkimaksun (1. kesäkuuta) ja ostopäivän (30. syyskuuta) välillä. Tässä esimerkissä päivien lukumäärä (perustuen 30/360-sopimukseen) on 120 päivää.

Vaihe 2: Laske kertynyt korko kertomalla päivien määrä joukkovelkakirjalainan päivittäisellä korolla ja nimellisarvolla.

Näin ollen kertynyt korko = 120 x (5 % / 360) * 1 000 $ = 16,67 $

Vaihe 3: Lisää kertynyt korko joukkovelkakirjalainan nimellisarvoon saadaksesi ostohinnan.

Joukkovelkakirjan ostohinta = 1 000 $ + 16,67 $ = 1 016,67 $

Seuraavana kupongin maksupäivänä (1. joulukuuta) saat 25 dollaria korkoa. Mutta koska maksoit 16,67 dollaria kertynyttä korkoa ostaessasi joukkovelkakirjalainan, saamasi nettokorko on 8,33 dollaria (25 - 16,67 dollaria), mikä on juuri se korkomäärä, jonka sinun olisi pitänyt saada niiltä 60 päivältä, jolloin omistit joukkovelkakirjalainan seuraava kuponkimaksu (30. syyskuuta - 1. joulukuuta).

##Kohokohdat

• Kirjattava kertyneen koron määrä on kertynyt korko, joka on tilikauden päättymispäivänä vielä maksamatta.

• Kertynyt korko on suoriteperusteisen kirjanpidon ominaisuus, ja se noudattaa kirjanpidon tuloutus- ja täsmäytysperiaatteita.

• Kertynyt korko kirjataan tilikauden lopussa oikaisevaksi päiväkirjakirjaukseksi, joka kääntää seuraavan kauden ensimmäisen päivän.