Demografinen osinko
Mikä on demografinen osinko?
Väestöosingolla tarkoitetaan talouden kasvua, joka on seurausta maan väestön ikärakenteen muutoksesta. Ikärakenteen muutos johtuu tyypillisesti syntyvyyden ja kuolleisuuden laskusta.
Väestörakenteen osingon ymmärtäminen
Vaikka useimmissa maissa lasten eloonjäämisaste on parantunut, syntyvyys on edelleen korkea monissa niistä, erityisesti vähemmän kehittyneissä maissa. Siksi nämä maat saavat harvoin taloudellista hyötyä, joka tunnetaan demografisena osinkona.
Demografiset osingot ovat tapahtumia maassa, jonka talouskasvu on kiihtynyt, mikä johtuu syntyvyyden ja kuolleisuuden laskusta. Maa, jossa alhainen syntyvyys ja alhainen kuolleisuus saa taloudellista osinkoa tai hyötyy siitä johtuvasta työssäkäyvän väestön tuottavuuden kasvusta. Kun syntymiä rekisteröidään vähemmän, nuorten huollettavien määrä pienenee suhteessa työssäkäyvään väestöön. Kun tuettavia ihmisiä on vähemmän ja työvoimaa on enemmän,. talouden resursseja vapautuu ja ne investoidaan muille alueille nopeuttamaan maan taloudellista kehitystä ja sen väestön tulevaa vaurautta.
Demografisen osingon saamiseksi maan on käytävä läpi demografinen muutos, jossa se siirtyy suurelta osin maaseututaloudesta, jossa on korkea syntyvyys ja kuolleisuus, kaupunkiteollisuuteen, jolle on ominaista alhainen syntyvyys ja kuolleisuus. Siirtymän alkuvaiheessa syntyvyys laskee, mikä johtaa siihen, että työvoima kasvaa tilapäisesti nopeammin kuin siitä riippuvainen väestö. Jos kaikki muu on sama, tulot asukasta kohden kasvavat tänäkin aikana nopeammin. Tämä taloudellinen hyöty on ensimmäinen osinko, jonka demografisen muutoksen läpikäynyt maa saa.
Syntyvyyden ja kuolleisuuden lasku lisää työssäkäyvän väestön tuottavuutta, mikä johtaa demografiseen osinkoon.
Väestörakenteen osingon tyypit
Ensimmäinen osinkojakso kestää yleensä pitkän ajan - tyypillisesti viisi vuosikymmentä tai enemmän. Lopulta syntyvyyden lasku kuitenkin hidastaa työvoiman kasvua. Samaan aikaan lääketieteen parannukset ja paremmat terveyskäytännöt johtavat jatkuvasti kasvavaan ikääntyneeseen väestöön, mikä vähentää lisätuloja ja lopettaa väestörakenteen osuuden. Tässä vaiheessa, kun kaikki muu on ennallaan, tulot asukasta kohden kasvavat hitaammin ja ensimmäinen demografinen osinko tulee negatiiviseksi.
Vanhemmalla työssäkäyvällä väestöllä, jolla on edessään pidennetty eläkeikä, on voimakas kannustin kerätä omaisuutta elättääkseen itsensä. Nämä varat sijoitetaan yleensä sekä kotimaisiin että kansainvälisiin sijoitusvälineisiin, mikä lisää maan kansallista tuloa. Kansantulon nousua kutsutaan toiseksi osingoksi, jonka ansaitseminen jatkuu loputtomiin.
Väestönmuutoksesta saadut hyödyt eivät ole automaattisia eivätkä taattuja. Kaikki demografiset lisäykset riippuvat siitä, toteuttaako hallitus oikeaa politiikkaa esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon, hallinnon ja talouden aloilla. Lisäksi maan saaman demografisen osingon määrä riippuu nuorten aikuisten tuottavuuden tasosta, joka puolestaan riippuu koulunkäynnin tasosta, maan työllisyyskäytännöistä, synnytyksen ajoituksesta ja tiheydestä sekä taloudellisista syistä. politiikkaa, joka helpottaa nuorten vanhempien työntekoa. Osingon määrä on myös sidottu ikääntyneiden tuottavuuteen, joka riippuu verokannustimista, terveysohjelmista sekä eläke- ja eläkepolitiikasta.
On neljä pääaluetta, joilla maa voi löytää demografisia osinkoja:
Säästöt – Väestörakenteen aikana henkilökohtaiset säästöt kasvavat ja niitä voidaan käyttää talouden elvyttämiseen.
Työvoiman tarjonta – Työvoimaan tulee lisää työntekijöitä, myös naisia.
Inhimillinen pääoma – Kun syntymiä on vähemmän, vanhemmat voivat kohdentaa enemmän resursseja lasta kohden, mikä johtaa parempiin koulutus- ja terveystuloksiin.
Talouskasvu – BKT asukasta kohti kasvaa huoltosuhteen laskun vuoksi.
##Kohokohdat
Ensimmäinen demografisen osingon jakso voi kestää 50 vuotta tai enemmän ja sitten toinen jakso loputtomiin ikääntyvän väestön sijoittaessa erilaisiin sijoitusvälineisiin.
Demografinen osinko tulee siitä, että työssäkäyvän väestön tuottavuus kasvaa, mikä lisää tuloja asukasta kohden.
Väestöosinko on talouskasvua, joka johtuu maan väestörakenteen muutoksesta, joka on yleensä seurausta syntyvyyden ja kuolleisuuden laskusta.
Demografiset osingot löytyvät säästämisestä, työvoiman tarjonnasta, inhimillisestä pääomasta ja talouskasvusta.
