Euroopan talousalueen (ETA) sopimus
Mikä on Euroopan talousalueen (ETA) sopimus?
Euroopan talousalueen (ETA) sopimus on vuonna 1992 tehty sopimus, joka toi Euroopan unionin (EU) jäsenmaat ja kolme Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) valtiota – Islannin, Liechtensteinin ja Norjan – yhtenäismarkkinoille. (Neljäs EFTA-valtio, Sveitsi, päätti olla liittymättä.)
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa maiden välisiä kauppa- ja taloussuhteita poistamalla kaupan esteitä ja asettamalla yhtäläiset kilpailuedellytykset ja samojen sääntöjen noudattaminen.
Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen ymmärtäminen
ETA-sopimus edellyttää EU:n säännösten sisällyttämistä "neljään vapauteen" - tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen - kaikkialla jäsenmaissa. Se kattaa myös yhteistyön muilla aloilla, kuten tutkimuksen ja kehityksen, koulutuksen, sosiaalipolitiikan, ympäristön, kuluttajansuojan, matkailun ja kulttuurin aloilla, joita kutsutaan yhteisesti "sivu- ja horisontaaliseksi" politiikaksi. Yhteisesti vertailukelpoiset kansantaloustilastot kuuluvat myös ETA:n piiriin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellisenä talousasiana.
Sopimus ei edellytä EU:n yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan (vaikka se sisältää määräyksiä maatalous- ja kalastustuotteiden kauppasopimuksen eri näkökohdista), tulliliittoa, yhteistä kauppapolitiikkaa, yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, oikeus- ja sisäpolitiikkaa. asioihin tai Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU).
ETA-mailla on yhteiset talousmarkkinat Euroopan unionin kanssa, mutta EU:n yhteinen turvallisuus-, oikeus- ja sisäpolitiikka ei sido niitä, eivätkä ne käytä euroa valuuttana.
ETA vs. EU:ssa
Vaikka nämä kaksi liittyvät läheisesti toisiinsa, ETA ja EU eivät ole sama asia. Kaikkien EU:n jäsenten on automaattisesti oltava ETA:n jäseniä, mutta kaikki ETA:n jäsenet eivät ole EU:n jäseniä. ETA-sopimus liittyy sisämarkkinoihin ja niitä koskeviin lakeihin, kun taas EU on sekä taloudellinen että poliittinen liitto. Vuosien varrella useat EFTA-maat ovat siirtyneet EU:n jäseniksi, mukaan lukien Itävalta, Suomi ja Ruotsi.
Sveitsi on EFTA:n jäsen, mutta ei ETA:n jäsen, ja sen sijaan sillä on sarja samanlaisia kahdenvälisiä sopimuksia EU:n kanssa. Vuonna 2021 Sveitsi hylkäsi kattavan sopimuksen EU:n kanssa – joka olisi korvannut nämä lukuisat kahdenväliset sopimukset – epäilyksen vuoksi siitä, miten sopimus vaikuttaisi Sveitsin suvereniteettiin ja maan kykyyn määritellä oma maahanmuuttopolitiikkansa.
Kaikki määräykset, joita ETA-maiden on noudatettava, ovat EU:n laatimia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ETA/EFTA-mailla ei ole sananvaltaa niiden lakien muotoilussa, jotka niiden on pantava täytäntöön. ETA-maiden on myös suoritettava EU:lle taloudellisia osuuksia, vaikka ne ovat pienempiä kuin EU:n jäsenten rahoitusosuudet.
Vaikka Sveitsi lopulta äänesti ETA-jäsenyyttä vastaan, useat kahdenväliset sopimukset muiden Euroopan valtioiden kanssa antavat Sveitsille mahdollisuuden hyödyntää Euroopan markkinoita.
##ETA-jäsenet
ETA:ssa on tällä hetkellä 30 jäsenmaata. Kolme maata (Islanti, Liechtenstein ja Norja) on ETA:n jäseniä mutta ei EU:n jäseniä. Yksi jäsenmaa, Iso-Britannia, erosi sekä EU:sta että ETA:sta brexitin aikana.
Brexit ja ETA
Yhdistynyt kuningaskunta on entinen ETA:n jäsen. Vuoden 2016 kansanäänestyksessä britit äänestivät EU:sta eroamisen puolesta, ja koska ETA-jäsenyys riippuu joko EU:n tai EFTA:n jäsenyydestä (jonka Britannia ei ole jäsen), tämä tarkoittaa myös sitä, että ETA:sta eroaminen, ellei jokin muu vaihtoehto voisi olla neuvotellaan. Vuoden 2020 lopussa meneillään olevat siirtymävaiheet ja neuvottelut Ison-Britannian EU-eron ympärillä päättyivät, eikä tällaista sopimusta ollut saavutettu, joten Iso-Britannia ei ole enää ETA-jäsen.
##Kohokohdat
Näitä kolmea maata – Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa – hallitsevat EU:n sisämarkkinoiden kannalta merkitykselliset taloudelliset päätökset, mutta eivät EU:n poliittiset päätökset.
Neljäs maa, Sveitsi, allekirjoitti ETA-sopimuksen, mutta päätti olla liittymättä.
Vuonna 1992 Euroopan talousalueen (ETA) sopimus toi Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot ja kolme Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maata yhtenäismarkkinoille.
Vain kolme neljästä Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvasta maasta allekirjoitti ETA:n.
– Iso-Britannia erosi sekä EU:sta että ETA:sta vuonna 2020.
##UKK
Ketkä ovat Euroopan talousalueen ("ETA") asukkaita?
Euroopan talousalueen (ETA) 30 maan yhteenlaskettu väkiluku oli noin 447 miljoonaa vuonna 2021. Mukana oli 27 EU-maata sekä kolme muuta ETA-maata, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin.
Mikä on Euroopan talousaluesopimus?
Euroopan talousaluesopimus on kolmenkymmenen Euroopan maan välinen sopimus Euroopan yhtenäismarkkinoiden laajentamiseksi. Tämä sopimus mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja rahan vapaan liikkumisen ETA-maiden rajojen yli, jolloin minkä tahansa jäsenvaltion kansalaiset voivat työskennellä tai sijoittaa missä tahansa muussa maassa. Euroopan talousalueeseen kuuluu kolme Euroopan vapaakauppaliiton jäsentä ja kaikki 27 Euroopan unionin jäsenmaata.
Onko Yhdistynyt kuningaskunta edelleen osa ETA:ta?
Brexit-kansanäänestyksen ja myöhempien neuvottelujen jälkeen Iso-Britannia erosi virallisesti Euroopan talousalueesta 31. tammikuuta 2020. Tämä aiheutti kaupan laskun Ison-Britannian ja muiden Euroopan maiden välillä, koska brittiläiset maanviljelijät ja yritykset eivät enää voineet viedä tuotteitaan vapaasti. Myös matkailu kärsi, ja monet ulkomaalaiset pakotettiin palaamaan kotimaahansa.
Mitä eroa on EU:lla ja Euroopan talousalueella?
Euroopan unioni on poliittinen ja taloudellinen liitto, kun taas Euroopan talousalue keskittyy yksinomaan talousasioihin. Kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ovat myös ETA:n jäseniä, mutta kolme ETA-maasta ei ole Euroopan unionin jäseniä. Näillä kolmella maalla on vapaa kauppa ja liikkuvuus muiden ETA-maiden kanssa, mutta ne eivät voi valita virkamiehiä Euroopan parlamenttiin, eivätkä ne sido jotkin EU:n poliittisten toimielinten päätökset.
