Parempi
Mikä on Jobber?
"Jobber" on slangitermi Lontoon pörssin markkinatakaajalle ennen 1980-luvun puoliväliä. Jobbers, joita kutsutaan myös "stockjobbers", toimivat markkinatakaajina (MMs). He pitivät osakkeita omissa kirjoissaan ja loivat markkinoiden likviditeettiä ostamalla ja myymällä arvopapereita sekä sovittamalla sijoittajien osto- ja myyntitoimeksiantoja välittäjiensä kautta, jotka eivät saaneet tehdä markkinoita.
Termiä "työntekijä" käytetään myös kuvaamaan pienimuotoista tukkumyyjää tai vähittäistavarakaupan välittäjää.
Ymmärtäminen Jobbers
Työntekijöiden toiminnasta tiedetään vain vähän, koska he pitivät vähän kirjaa, mutta 1800-luvun alussa Lontoossa oli satoja työnvälitysyrityksiä. Jobberien määrä laski dramaattisesti 1900-luvun aikana, kunnes he lakkasivat olemasta lokakuussa 1986. Tässä kuussa tapahtui taloudellinen " Big Bang ", joka on suuri muutos Lontoon pörssin toiminnassa. Lontoon rahoitussektori vapautettiin yllättäen, kiinteät palkkiot korvattiin neuvoteltavilla provisioilla ja sähköinen kaupankäynti otettiin käyttöön.
Jobberit jättivät vähän kirjaa asioistaan, eivätkä toimittajat tai muut tarkkailijat jääneet paljoakaan yksityiskohtaiseen kirjanpitoon työstään. Pankkien, pörssivälitysyritysten ja muiden huolenaiheiden suulliset historiat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan kaikkien työntekijöihin liittyvien historiallisten tietojen ensisijainen perusta.
Center for Metropolitan History on koonnut arkiston entisten työläisten haastatteluista, joka toimii pysyvänä tallenteena viimeisen puolen vuosisadan ajalta Lontoon talouselämän erottuvasta osasta.
Erityisiä huomioita
Joukkojärjestelmä kehittyi tunnistettavasti moderniin muotoon 1800-luvun aikana arvopaperityyppien valikoiman laajentuessa. Ainakin puolet Lontoon pörssin jäsenistä alkoi erikoistua jatkuvan markkinoiden luomiseen yhdelle näiden arvopaperien johtavista tyypeistä.
Ero näiden markkinatakaajien ja heidän kanssaan yleisön puolesta asioivien välittäjien välillä oli selvä, mutta perustui pohjimmiltaan tapaan ja perinteeseen vuoteen 1909 asti, jolloin Lontoon pörssiin sisältyi muodollisesti yksi kapasiteetti. Vaihtosäännöt. Vuoteen 1914 mennessä toiminnassa oli yli 600 työnvälitysyritystä sekä monia yhden miehen työtehtäviä.
Nämä luvut laskivat tasaisesti, kun institutionaalinen sijoittaja syrjäytti yksityisen, ja tarvittavan pääoman määrä kasvoi dramaattisesti. "Big Bangin" aattona Lontoon pörssissä oli vain viisi suurta työnvälitysyritystä, vaikka tämä numeerinen lasku ei välttämättä merkinnyt järjestelmän tarjoaman markkinoitavuuden heikkenemistä.
Kohokohdat
Joukkojärjestelmä kehittyi tunnistettavasti moderniin muotoon 1800-luvun aikana arvopaperityyppien valikoiman laajentuessa.
Työntekijä, joka tunnetaan myös nimellä stockjobber, oli termi Lontoon pörssin markkinatakaajasta.
Termiä työntäjä käytettiin ennen lokakuuta 1986, mutta heidän varsinaisesta toiminnastaan tiedetään vain vähän, koska he pitivät vähän kirjaa.
Jobberit jättivät vähän kirjaa asioistaan, eivätkä toimittajat tai muut tarkkailijat jääneet paljoakaan yksityiskohtaiseen kirjanpitoon työstään.
Jobbers piti osakkeita omilla tileillään ja auttoi lisäämään markkinoiden likviditeettiä sovittamalla sijoittajien osto- ja myyntitoimeksiannot välittäjiensä kautta.
UKK
Mitä eroa oli parempana ja välittäjänä?
Stockjobber toimi osakkeiden markkinatakaajana, osti ja myi osakkeita omaan lukuunsa ja ansaitsi rahaa osto-ask-erosta. Sen sijaan pörssivälittäjä helpottaa tilausten tekemistä asiakkaiden puolesta ja ansaitsee palkkion. Välittäjä on saattanut ostaa tai myydä arvopapereita työnantajalta asiakkailleen.
Milloin Jobberit katosivat?
Stockjobbers katosivat virallisesti Britannian pörssistä lokakuussa 1986, samaan aikaan kun silloinen pääministeri Margaret Thatcher toteutti äkillisen rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisen Isossa-Britanniassa. Tämä sääntelyn purkaminen tarkoitti, että pörssityöntekijöitä ei enää tarvittu helpottamaan osakekauppoja; Samaan aikaan yritettiin ottaa käyttöön sähköistä, näyttöön perustuvaa kaupankäyntiä, mikä johti entisestään niiden vanhentumiseen.
Miten Stockjobbing sai alkunsa?
Stockjobbing tai ammattimainen osakekauppa pörssissä on saanut alkunsa 1690-luvulta Ison-Britannian finanssivallankumouksen jälkeen. Näiden talousuudistusten seurauksena syntyi osakeyhtiöitä, joiden osakkeita voitiin ostaa ja myydä vapaasti. Tämä johti säänneltyjen pörssien syntymiseen ja "työntekijöiden" luomiseen helpottamaan kaupankäyntiä näillä uusilla osakkeilla.
