Yhden lapsen politiikka
Mikä oli Kiinan yhden lapsen politiikka?
Yhden lapsen politiikka oli Kiinan hallituksen toteuttama sääntö, jonka mukaan suurin osa maan pariskunnista voi saada vain yhden lapsen. Tämän tarkoituksena oli lievittää maan nopeasti kasvavaan väestöön liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöongelmia. Sääntö otettiin käyttöön vuonna 1979 ja poistettiin asteittain vuonna 2015.
Kiinan yhden lapsen politiikan ymmärtäminen
Yhden lapsen politiikka otettiin käyttöön vuonna 1979 vastauksena räjähdysmäiseen väestönkasvuun. Kiinalla on pitkä historia syntyvyyden ja perhesuunnittelun edistämisessä. 1950-luvulla väestönkasvu alkoi ylittää elintarvikehuollon, ja hallitus alkoi edistää syntyvyyden torjuntaa. Mao Zedongin vuonna 1958 tekemän suuren harppauksen jälkeen Kiinan talouden nopeaa modernisointisuunnitelmaa seurasi katastrofaalinen nälänhätä, joka johti kymmenien miljoonien kiinalaisten kuolemaan.
70-luvun lopulla Kiinan väkiluku oli kuitenkin nopeasti lähestymässä miljardin rajaa, ja Kiinan hallituksen oli pakko harkita vakavasti väestönkasvun hillitsemistä. Tämä pyrkimys alkoi vuonna 1979 vaihtelevin tuloksin, mutta se toteutettiin vakavammin ja yhtenäisemmin vuonna 1980, kun hallitus standardoi käytäntöä valtakunnallisesti.
Poikkeuksia oli kuitenkin etnisten vähemmistöjen, vammaisten esikoisten ja maaseutuperheiden osalta, joissa esikoinen ei ollut poika. Politiikka oli tehokkain kaupunkialueilla, missä ydinperheet ottivat sen yleensä hyvin vastaan ja olivat halukkaampia noudattamaan politiikkaa; politiikkaa vastustettiin jossain määrin Kiinan maatalousyhteisöissä.
Alun perin yhden lapsen politiikka oli tarkoitettu väliaikaiseksi toimenpiteeksi, ja sen on arvioitu estäneen jopa 400 miljoonaa syntymää sen käyttöönoton jälkeen. Lopulta Kiina lopetti yhden lapsen politiikkansa tajuten, että liian monet kiinalaiset olivat siirtymässä eläkkeelle, ja maan väestössä oli liian vähän nuoria työelämässä, jotta se voisi huolehtia vanhemman väestön eläkkeelle jäämisestä, terveydenhuollosta ja jatkuvasta talouskasvusta.
Hallituksen määräämä politiikka päätettiin virallisesti vähäisellä fanfaarilla lokakuussa. 29. 2015, sen jälkeen, kun sen sääntöjä oli hitaasti lievennetty, jotta useammat tietyt kriteerit täyttävät parit saisivat toisen lapsen. Nyt kaikilla pareilla on oikeus saada kaksi lasta.
Täytäntöönpano
Täytäntöönpanomenetelmiä oli useita, sekä kannustimien että seuraamusten kautta. Niille, jotka noudattivat ehtoja, oli taloudellisia kannustimia sekä etuoikeutettuja työpaikkoja. Niille, jotka rikkoivat politiikkaa, oli sanktioita, taloudellisia ja muita. Toisinaan hallitus käytti ankarampia toimenpiteitä, mukaan lukien pakkoabortteja ja sterilisaatioita.
Yhden lapsen politiikka lakkautettiin virallisesti vuonna 2015, ja hallitus yritti korvata sen kahden lapsen politiikalla. Itse politiikan tehokkuus on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä on totta, että väestöt yleensä vähenevät luonnollisesti yhteiskuntien vaurastuessa. Kiinan tapauksessa syntyvyyden vähentyessä myös kuolleisuus laski ja elinajanodote nousi.
Yhden lapsen politiikan vaikutukset
Yhden lapsen politiikalla oli vakavia seurauksia Kiinan väestörakenteen ja talouden tulevaisuudelle. Vuonna 2017 Kiinan syntyvyys oli 1,7, mikä on maailman alhaisimpia.
Kiinassa on nyt huomattava sukupuoliero – maassa on noin 3–4 prosenttia enemmän miehiä kuin naisia. Yhden lapsen politiikan ja mieslasten suosimisen myötä Kiinassa naisten sikiöiden abortit lisääntyivät, orpokoteihin jätettyjen tyttövauvojen määrä ja jopa tyttövauvojen lapsenmurhat lisääntyivät. Miehiä oli 33 miljoonaa enemmän, 116 poikaa 100 tyttöä kohti, verrattuna naisiin Kiinassa.
Tällä on vaikutusta avioliittoon maassa ja moniin avioliittoon liittyviin tekijöihin tulevina vuosina. Naisten pienempi määrä tarkoittaa myös sitä, että Kiinassa oli vähemmän hedelmällisessä iässä olevia naisia.
Syntyvyyslukujen lasku merkitsi lasten vähentymistä, mikä tapahtui kuolleisuuden laskiessa ja eliniän noustessa. Arvioiden mukaan kolmannes Kiinan väestöstä on yli 60-vuotiaita vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että yhä useammat vanhukset luottavat lastensa elättämiseen ja vähemmän lapsia. Kiinalla on siis pula työvoimasta, ja sillä on vaikeuksia tukea tätä ikääntyvää väestöä valtion palveluillaan.
Ja lopuksi, yhden lapsen politiikka on johtanut laittomien, ei-esisyntyneiden lasten lisääntymiseen. Heidän asemansa asiakirjattomina tekee mahdottomaksi lähteä Kiinasta laillisesti, koska he eivät voi rekisteröityä passia varten. Heillä ei ole pääsyä julkiseen koulutukseen. Usein heidän vanhemmilleen määrättiin sakkoja tai heidät erotettiin työstään.
Yhden lapsen käytäntöjen usein kysytyt kysymykset
Onko Kiinassa edelleen yhden lapsen politiikkaa?
ei. Kiina palasi kahden lapsen politiikkaan sen jälkeen, kun sen yhden lapsen politiikka päättyi vuonna 2015. Vaikka rajoituksia oli asteittain löysennetty ajan myötä.
Mikä aiheutti Kiinan yhden lapsen politiikan?
Kiinan yhden lapsen politiikkaa toteutettiin hillitäkseen ylikansoitusta, joka rasitti maan elintarvikehuoltoa sekä luonnon- ja taloudellisia resursseja sen teollistumisen jälkeen 1950-luvulla.
Mitkä ovat Kiinan yhden lapsen politiikan vaikutukset?
Sukupuolten välinen epätasapaino, väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen ovat kaikki Kiinan vuoden 1979 politiikan seurauksia. Kiinassa on tähän päivään asti maailman vinoutuin sukupuolisuhde syntymähetkellä, mikä johtuu kulttuurisesta mieltymyksestä miespuolisille jälkeläisille.
Kuka lopetti yhden lapsen politiikan?
Kiinan kommunistisen puolueen Xi Jinpingin johtama Kiinan hallitus lopetti kiistanalaisen yhden lapsen politiikan vuonna 2015.
Mitä tapahtui, jos rikot yhden lapsen käytäntöä?
Kiinan yhden lapsen politiikan rikkojat saivat sakot, pakotettiin aborttiin tai sterilisaatioihin, ja he menettivät työpaikkansa.
##Kohokohdat
Se otettiin käyttöön vuonna 1979 ja lopetettiin vuonna 2015, ja sitä pantiin täytäntöön kannustimien ja seuraamusten yhdistelmällä.
Yhden lapsen politiikalla on ollut kolme merkittävää seurausta Kiinan väestörakenteen kannalta: se alensi syntyvyyslukua huomattavasti, se vääristeli Kiinan sukupuolten välistä suhdetta, koska ihmiset tekivät mieluummin abortin tai hylkäsivät vauvansa, ja johti työvoimapulaan, koska yhä useammat eläkeläiset luottavat. lapsilleen huolehtia heistä.
Yhden lapsen politiikka oli Kiinan hallituksen politiikkaa väestönkasvun hillitsemiseksi. Arvioiden mukaan se esti noin 400 miljoonaa syntymää maassa.
