Korruption käsitysindeksi (CPI)
Mikä on korruptiohavaintoindeksi (CPI)?
Termi Corruption Perceptions Index (CPI) viittaa indeksiin,. joka pisteyttää maat maittain havaitun hallinnon korruption tasolla. Pisteet vaihtelevat nollasta 100:aan, nolla tarkoittaa korkeaa korruptiotasoa ja 100 alhaista tasoa. Kuluttajahintaindeksin julkaisee vuosittain Transparency International, järjestö, joka pyrkii estämään lahjonnan, petokset ja muut julkisen sektorin korruption muodot.
Transparency International julkaisi indeksin vuonna 1995. Vuodesta 2020 lähtien indeksissä on 180 maata ja aluetta, joissa keskimääräinen pistemäärä on 42/100.
Korruption käsitysindeksin (CPI) ymmärtäminen
Transparency International on maailmanlaajuinen riippumaton voittoa tavoittelematon järjestö (NPO), jonka tavoitteena on pysäyttää korruptio edistämällä läpinäkyvyyttä yhteiskunnan eri sektoreilla. Järjestön kansainvälinen sihteeristö sijaitsee Berliinissä ja sillä on kansallisia osastoja yli 100 maassa. Virastoa rahoitetaan lahjoituksin valtioilta (jotka muodostavat 82 % sen lahjoittajista vuonna 2020), yksityishenkilöiltä, yksityisiltä lahjoittajilta ja muilta organisaatioilta.
Transparency Internationalin perusti vuonna 1993 eläkkeellä oleva Maailmanpankin virkamies Peter Eigen.
Organisaatio tekee tutkimusta, edunvalvontatyötä ja käy läpi erilaisia hankkeita korruption torjunnassa. Vuonna 1995 organisaatio loi ensimmäisen korruptiohavaintoindeksin, jossa 45 maata järjestettiin sen mukaan, kuinka paljon korruptiota niissä havaittiin julkisella sektorilla.
Transparency International muutti menetelmiään vuonna 2012 mahdollistaakseen vertailun eri aikojen välillä, mikä teki siitä perusvuoden. Aikaisempien vuosien tuloksia ei voi verrata. Uusi menetelmä sisältää lähdetietojen valinnan, lähdetiedon uudelleenskaalauksen, uudelleenskaalattujen tietojen aggregoinnin ja varmuuden tason osoittavan tilastollisen mittarin. Mukana on myös laadunvalvontamekanismi, joka koostuu kahden oman tutkijan ja kahden riippumattoman akateemisen tutkijan riippumattomasta tiedonkeruusta ja laskelmista.
Corruption Perceptions Index (CPI) lähteet
Transparency International ottaa tiedot 13 tietojoukosta. Tämä sisältää tiedot, jotka ovat julkaisseet:
Afrikan kehityspankki
Aasian kehityspankki
Maailman talousfoorumi
Global Insight
Bertelsmannin säätiö
International Institute for Management Development
PRS Group, Inc.
World Justice Project
Poliittisten ja taloudellisten riskien konsultointi
Freedom House
Jotta maa näkyisi kuluttajahintaindeksissä, se on arvioitava vähintään kolmen lähteen perusteella. Lähteiden tulee dokumentoida tiedonkeruumenetelmänsä ja mittaustapansa, ja Transparency International arvioi näiden menetelmien laadun ja riittävyyden. Jos tietoja kerätään esimerkiksi yritystutkimuksen kautta, Transparency International arvioi, onko tutkimuksen otoskoko tarpeeksi suuri edustaakseen.
Koska nämä lähteet eivät käytä standardiasteikkoa tulosten luokittelussa, Transparency International muuttaa pisteet standardoiduiksi arvoiksi. Näin organisaatio voi näyttää, kuinka kukin maa sijoittuu muihin maihin verrattuna. Näitä tietoja käytetään sitten maiden luokitteluun 100 pisteen joukosta kunkin pisteen keskiarvon perusteella.
Korruption taloudellinen vaikutus
Korruptio on edelleen suuri este poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Korruption ja siihen liittyvien petosten vaikutukset vaikuttavat eniten niihin, jotka ovat taloudellisesti haasteellisia . Tämä johtuu siitä, että he ovat usein riippuvaisia julkisista palveluista, eikä heillä ole varaa maksaa lahjuksia. International Finance Corporation mainitsee myös korruption aiheuttaman liiketoiminnan kustannusten nousun.
Journal of Business Ethics -lehdessä vuonna 2002 julkaistun julkaisun mukaan maissa ja alueilla, joilla on alhainen kuluttajahintaindeksi (ja siten korkea korruptio), on myös se, mitä tutkimuksen kirjoittajat kutsuvat sääntelyn ylimääräksi ja kukoistavaksi mustaksi markkinaksi. Mailla tai alueilla, joiden todellinen bruttokansantuote asukasta kohden (RGDP/Cap) on korkea, oli myös korkea kuluttajahintaindeksi (ja siten alhainen korruptio).
The European Physical Journalissa vuosina 2007 ja 2008 julkaistuissa tutkimuksissa todettiin, että maat ja alueet, joilla on korkeampi kuluttajahintaindeksi, kokivat todennäköisemmin pitkän aikavälin talouskasvua ja että niiden BKT kasvoi 1,7 % jokaista lisättyä pistettä kohti. CPI-pisteet. Mitä korkeampi maan tai alueen kuluttajahintaindeksi on, sitä korkeampi on kyseisen osavaltion ulkomaisten investointien määrä. Siksi korruptiolla on havaittu olevan kielteinen vaikutus kansan tai alueen talouteen.
Yhdysvallat sai 67/100 vuonna 2020, mikä on alhaisin koskaan saavutettu arvo sitten vuoden 2012.
Korruptiohavaintoindeksin (CPI) ranking
Organisaatio julkaisi tulokset vuoden 2020 kuluttajahintaindeksistä, joka sijoittui yhteensä 180 maalle. Kuten edellä mainittiin, indeksi luokittelee maat nollasta (erittäin korruptoitunut) sataan (puhdas). Tässä on joitain raportin tärkeimmistä havainnoista:
Kaksi kolmasosaa luettelon maista sai alle 50/100, kun taas keskiarvo oli 43/100
Länsi-Eurooppa ja Euroopan unioni (EU) sijoittuivat korkeimmalle arvosanalla 66/100
Saharan eteläpuolinen Afrikka oli alhaisin alue pistemäärällä 32/100
Viisi parasta maata olivat Tanska (88), Uusi-Seelanti (88), Suomi (85), Singapore (85) ja Ruotsi (85)
Viisi alinta maata olivat Venezuela (15), Jemen (15), Syyria (14), Somalia (12) ja Etelä-Sudan (12).
Raportissa todettiin myös, että 26 maata paransi ja sijoittui korkeammalle, mukaan lukien Kreikka, Myanmar ja Ecuador. Tätä tasoitti 22 maan lasku. Maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia osoittautui haastavaksi, ja se osoitti ongelmia maailmanlaajuisessa terveydenhuollossa ja julkisella sektorilla. Tämän seurauksena organisaatio kehottaa hallituksia vahvistamaan valvontaa, pitämään avoimet sopimusprosessit, edistämään vastuullisuutta ja julkaisemaan kulutus- ja jakelutietoja.
Kohokohdat
Kuluttajahintaindeksin julkaisee vuosittain Transparency International, riippumaton voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on torjua korruptiota erityisesti julkisella sektorilla.
Asiantuntijoiden mukaan korruptio asettaa epäedulliseen asemaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat ja julkisiin palveluihin voimakkaasti riippuvaiset.
Kuluttajahintaindeksin mittausmenetelmä perustuu lähdetietojen valintaan, lähdetietojen skaalaamiseen, uudelleenskaalattujen tietojen aggregointiin ja varmuuden tason osoittavaan tilastolliseen mittaan.
Correction Perceptions -indeksi pisteyttää maat korruptiotasojen mukaan.
Matala kuluttajahintaindeksin sijoitus osoittaa korruption korkeaa tasoa, kun taas korkeammat sijoitukset osoittavat puhtaan järjestelmän.
