Hyperinflaatio

Mikä on hyperinflaatio?

Hyperinflaatio on termi kuvaamaan nopeita, liiallisia ja hallitsemattomia yleisiä hinnankorotuksia taloudessa. Vaikka inflaatio mittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen nousuvauhtia, hyperinflaatio on nopeasti nouseva inflaatio, joka on tyypillisesti yli 50 % kuukaudessa.

Vaikka hyperinflaatio on harvinainen tapahtuma kehittyneissä talouksissa, sitä on esiintynyt useita kertoja historian aikana esimerkiksi Kiinassa, Saksassa, Venäjällä, Unkarissa ja Argentiinassa.

Hyperinflaation ymmärtäminen

Hyperinflaatio syntyy, kun hinnat ovat nousseet yli 50 % kuukaudessa tietyn ajanjakson aikana. Vertailun vuoksi todettakoon, että Yhdysvaltain inflaatio kuluttajahintaindeksillä (CPI) mitattuna on ollut keskimäärin noin 2 % vuodessa vuodesta 2012 Bureau of Labor Statisticsin mukaan.

CPI on vain indeksi valitun tavara- ja palvelukorin hinnoista. Hyperinflaatio aiheuttaa sen, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat enemmän rahaa tuotteiden ostamiseen korkeampien hintojen vuoksi.

Kun normaalia inflaatiota mitataan kuukausittaisilla hinnankorotuksilla, hyperinflaatio mitataan eksponentiaalisilla päivittäisillä nousuilla, jotka voivat lähestyä 5–10 prosenttia päivässä. Hyperinflaatio syntyy, kun inflaatio on yli 50 % kuukauden ajan.

Kuvittele, että ruokaostokset nousevat 500 dollarista viikossa 750 dollariin viikossa seuraavan kuukauden aikana, 1 125 dollariin viikossa ja niin edelleen. Jos palkat eivät pysy inflaation tahdissa taloudessa, ihmisten elintaso laskee, koska heillä ei ole varaa maksaa perustarpeitaan ja elinkustannuksia.

Hyperinflaatiolla voi olla monia seurauksia taloudelle. Ihmiset voivat hamstrata tavaroita, mukaan lukien helposti pilaantuvia tavaroita, kuten ruokaa, hintojen nousun vuoksi, mikä puolestaan voi aiheuttaa elintarvikepulaa. Kun hinnat nousevat liikaa, käteisen tai pankkiin talletettujen säästöjen arvo laskee tai muuttuu arvottomaksi, koska rahalla on paljon vähemmän ostovoimaa. Kuluttajien taloudellinen tilanne heikkenee ja voi johtaa konkurssiin.

Ihmiset eivät myöskään välttämättä talleta rahojaan rahoituslaitoksiin,. mikä johtaa pankkien ja lainanantajien lopettamiseen. Verotulot voivat myös laskea, jos kuluttajat ja yritykset eivät pysty maksamaan, mikä voi johtaa siihen, että hallitukset eivät pysty tarjoamaan peruspalveluja.

Miksi hyperinflaatio ilmenee

Vaikka hyperinflaatio voi johtua useista syistä, alla on muutamia yleisimpiä hyperinflaation syitä.

Liiallinen rahan tarjonta

Hyperinflaatiota on esiintynyt vakavien taloudellisten myllerrysten ja laman aikoina. Lama on pitkittynyt supistuvan talouden ajanjakso, mikä tarkoittaa, että kasvuvauhti on negatiivinen. Taantuma on tyypillisesti negatiivisen kasvun jakso,. joka kestää yli kaksi neljännestä tai kuusi kuukautta.

Toisaalta masennus voi kestää vuosia, mutta siinä on myös erittäin korkea työttömyys, yritysten ja henkilöiden konkurssit, alhaisempi tuotantokapasiteetti ja vähemmän lainaa tai käytettävissä olevia luottoja.

Reaktio lamaan on yleensä keskuspankin rahan määrän kasvu. Ylimääräinen raha on suunniteltu kannustamaan pankkeja lainaamaan kuluttajia ja yrityksiä luomaan menoja ja investointeja.

2 prosentin vuotuista inflaatiota pidetään terveenä, ja Federal Reserve tavoittelee sitä.

bruttokansantuotteella (BKT) mitattu talouskasvu , seurauksena voi olla hyperinflaatio. Jos BKT, joka on talouden tavaroiden ja palveluiden tuotannon mitta, ei kasva, yritykset nostavat hintoja lisätäkseen voittoja ja pysyäkseen pinnalla.

Koska kuluttajilla on enemmän rahaa, he maksavat korkeampia hintoja, mikä johtaa inflaatioon. Kun talous heikkenee edelleen, yritykset veloittavat enemmän, kuluttajat maksavat enemmän ja keskuspankki tulostaa enemmän rahaa, mikä johtaa hyperinflaation noidankehään.

Luottamuksen menetys talouteen tai rahajärjestelmään

Sodan aikana hyperinflaatiota esiintyy usein, kun luottamus maan valuuttaan ja keskuspankin kykyyn säilyttää valuutan arvo sen jälkeen menetetään. Yritykset, jotka myyvät tavaroita maassa ja sen ulkopuolella, vaativat riskilisää valuuttansa hyväksymisestä nostamalla hintojaan. Tulos voi johtaa eksponentiaalisiin hintojen nousuun tai hyperinflaatioon.

Jos hallitusta ei johdeta kunnolla, kansalaiset voivat myös menettää luottamuksensa maansa valuutan arvoon. Kun valuutan katsotaan olevan vähän tai ei lainkaan arvoa, ihmiset alkavat hamstrata hyödykkeitä ja tavaroita, joilla on arvoa.

Kun hinnat alkavat nousta, perushyödykkeistä – kuten ruoasta ja polttoaineesta – tulee pulaa, mikä lähettää hinnat nousukierteeseen. Vastauksena hallituksen on pakko tulostaa vielä enemmän rahaa yrittääkseen vakauttaa hintoja ja tarjota likviditeettiä, mikä vain pahentaa ongelmaa.

Usein luottamuksen puute heijastuu investointien ulosvirtauksina maasta taloudellisen myllerryksen ja sodan aikana. Kun nämä ulosvirtaukset tapahtuvat, maan valuutan arvo heikkenee, koska sijoittajat myyvät maansa sijoituksia vastineeksi toisen maan sijoituksista. Keskuspankki määrää usein pääomarajoituksia,. jotka ovat kieltoja siirtää rahaa pois maasta.

Esimerkki tosielämästä

Yksi tuhoisimmista ja pitkittyneistä hyperinflaation jaksoista tapahtui entisessä Jugoslaviassa 1990-luvulla. Kansallisen hajoamisen partaalla maa oli jo kokenut inflaation, joka oli yli 76 % vuosittain.

Vuonna 1991 paljastettiin, että Serbian silloisen provinssin johtaja Slobodan Milosevic oli ryöstänyt valtionkassaa antamalla Serbian keskuspankin myöntämään ystävilleen 1,4 miljardin dollarin lainoja.

Varkaus pakotti hallituksen keskuspankin painamaan liikaa rahaa voidakseen hoitaa taloudelliset velvoitteensa. Hyperinflaatio kietoi talouden nopeasti, pyyhkii pois sen, mitä oli jäljellä maan varallisuudesta, ja pakotti sen ihmiset käymään tavaroiden vaihtokauppaa. Inflaatio lähes kaksinkertaistui joka päivä, kunnes se saavutti käsittämättömän 313 miljoonan prosentin kuukaudessa.

Keskuspankki joutui painamaan lisää rahaa vain pitääkseen hallituksen vauhdissa, kun talous kääntyi laskuun.

Hallitus otti nopeasti tuotannon ja palkat hallintaansa, mikä johti ruokapulaan. Tulot putosivat yli 50 % ja tuotanto pysähtyi. Lopulta hallitus korvasi valuuttansa Saksan markalla, mikä auttoi vakauttamaan taloutta.

Kohokohdat

• Hyperinflaatiolla tarkoitetaan nopeaa ja hillitöntä hintojen nousua taloudessa, tyypillisesti yli 50 % kuukausittain ajan mittaan.

• Hyperinflaatiota voi esiintyä taustalla olevan tuotantotalouden sodan ja taloudellisten myllerrysten aikana, kun keskuspankki painaa liikaa rahaa.

• Vaikka hyperinflaatiot ovat tyypillisesti harvinaisia, ne voivat alkaessaan riistäytyä hallinnasta.

• Hyperinflaatio voi aiheuttaa perushyödykkeiden, kuten ruoan ja polttoaineiden, hintojen nousun, kun niistä tulee niukkoja.

UKK

Mikä aiheuttaa hyperinflaatiota?

Hyperinflaation pääasialliset syyt ovat rahan tarjonnan kasvu ja kysyntää vetävä inflaatio. Rahan tarjonta lisääntyy, kun kansakunta painaa nopeasti rahaa. Kysyntä-pull-inflaatio on, kun kysyntä kasvaa äkillisesti, mikä ylittää tarjonnan, mikä saa hinnat nousemaan jyrkästi. Kysyntä-pull-inflaatio johtuu kulutuskysynnän, viennin tai julkisten menojen kasvusta.

Mitkä maat ovat kokeneet hyperinflaatiota?

Unkari koki hyperinflaatiota toisen maailmansodan jälkeen. Unkarin inflaation huipulla hinnat nousivat 15 000 % päivässä. Myös Jugoslavia koki hyperinflaatiota vuosina 1992–1993 ja Zimbabwe vuosina 2004–2009.

Kuinka voin valmistautua hyperinflaatioon?

Joitakin tapoja valmistautua hyperinflaatioon ovat investoiminen hyödykkeisiin, velkojen vähentäminen, perustarpeiden ostaminen/varastoiminen nyt ja kultaan/hopeaan sijoittaminen.