Reilun kaupan sijoittaminen

Mitä on reilun kaupan sijoittaminen?

Reilun kaupan investoinneilla tarkoitetaan sijoittamista yrityksiin tai hankkeisiin, jotka edistävät reilua kauppaa kehitysmaiden tuottajien kanssa. Reilun kaupan perusfilosofia edellyttää raaka-aineiden ja materiaalien toimittajien toimeentulon saamista, vahvojen ympäristökäytäntöjen kunnioittamista ja keskittymistä kehittyneiden talouksien ja kehitysmaiden välisiin kauppasuhteisiin.

Reilun kaupan investoinnin ymmärtäminen

Reilun kaupan investoinnit koskevat tyypillisesti maataloustuotteiden, kuten kahvin, sokerin ja tekstiilien, kauppaa. Näitä viljelykasveja kasvatetaan tyypillisesti istutustyyppisissä monokulttuureissa, mikä aiheuttaa korkeita ympäristö- ja sosiaalikustannuksia. Jotkut reilun kaupan järjestöt tukevat tehtaita myös ammattiliitoilla ja toimeentulopalkoilla, toisin kuin nopeamuotisissa tuotantolaitoksissa tavallisesti näkevät vähemmän toivottavat työolot.

Termi "reilu kauppa" syntyi suhteessa ilmaisuun "vapaa kauppa", avointen rajojen ja markkinoiden talousfilosofia, josta tuli suosittu 1980- ja 1990-luvuilla. Vapaakauppa-alueet,. kuten Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA),. herättivät huolta siitä, että globalisaatio saattaa uhata yhteisöjä ja toimeentuloa, kun kansainvälinen kilpailu pakotti työntekijät ja tuottajat kilpailemaan pohjasta.

Kaupallista istutusta vastaan reilu kauppa pyrkii edistämään pientuotantoa, kestävää maataloutta sekä inhimillisiä palkkoja ja työoloja.

Useat organisaatiot tarjoavat reilun kaupan sertifikaatteja, joiden avulla sosiaalisesti tietoiset kuluttajat voivat tukea eettisiä liiketoimintatapoja ostamalla reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita. Näiden järjestöjen tavoitteena on auttaa näitä työntekijöitä saavuttamaan korkeampi elintaso ja taloudellinen riippumattomuus, kun taas aktiivisesti reilua kauppaa edistävät yritykset voivat osoittaa avoimuutta liiketoiminnassaan ja saada arvokkaita imagopisteitä yleisön ja osakkeenomistajiensa keskuudessa.

Reilun kaupan periaatteet

Vaikka on olemassa useita erilaisia reilun kaupan merkkejä, sertifikaatteja ja organisaatioita, niillä on samanlaiset tavoitteet. Nämä ryhmät pyrkivät varmistamaan, että tietyt yritykset noudattavat oikeudenmukaisia hintoja ja palkkoja, tukevat syrjäytyneitä tuottajia ja käyttävät ympäristöystävällisiä liiketoimintatapoja. Yksi suurimmista on Maailman reilun kaupan järjestö (WFTO), jossa on yli 400 jäsenjärjestöä ja verkostoa, jotka ovat omistautuneet tukemaan yrityksiä, jotka asettavat ihmiset etusijalle voiton edelle.

WFTO julkaisee listan kymmenestä reilun kaupan periaatteesta. He ovat:

• Mahdollisuuksien luominen taloudellisesti heikossa asemassa oleville tuottajille

• Avoimuus ja vastuullisuus

• Reilut kaupankäyntikäytännöt

• Kohtuullinen hinta (sisältäen palkan)

• Lapsityövoiman ja pakkotyön välttäminen

• Sitoutuminen syrjimättömyyteen, sukupuolten tasa-arvoon ja naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen sekä yhdistymisvapauteen

• Hyvät työolot varmistavat

• Tarjoaa valmiuksien kehittämistä

• Reilun kaupan edistäminen

• ympäristön kunnioittaminen

Muut reilun kaupan sertifioijat julkaisevat samanlaisia listoja, mutta kaikki reilun kaupan järjestöt eivät ole tasa-arvoisia. Vaikka jotkin reilun kaupan järjestöt sallivat merkkiään käyttää tuotemerkkejä, jotka noudattavat tiettyjä reilun kaupan liiketoimintakäytäntöjä, WFTO arvioi koko toimitusketjun varmistaakseen vapaakaupan periaatteiden johdonmukaisen soveltamisen.

Kuinka sijoittaa reiluun kauppaan

Ei ole olemassa yleistä sopimusta siitä, mikä on reilu kauppa, ja sijoittajien tulee olla varovaisia tutkiessaan yrityksen liiketoimintakäytäntöjä ennen rahojen sijoittamista. On olemassa monia sosiaalisesti vastuullisia sijoitusrahastoja,. pörssirahastoja ja muita sijoitustuotteita, jotka keskittyvät ympäristöön tai sosiaalisesti toivottaviin tuloksiin, mukaan lukien reilun kaupan käytännöt.

Monet sijoittajat käyttävät ympäristö-, sosiaali- ja yrityshallinnon (ESG) kriteerejä tunnistaakseen sijoituksia, joilla on toivottavia ympäristö- tai sosiaalisia tuloksia. Nämä rahastot keskittyvät usein uusiutuvaan energiaan, kestävään maatalouteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, hiilikauppaan tai muihin eettisiin liiketoimintakäytäntöihin.

Yhteiskunnallisesti vastuullisella sijoittamisella pyritään sekä taloudelliseen tuottoon että yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, eivätkä nämä tavoitteet aina kulje käsi kädessä. Yhteiskunnallisesti vastuullinen sijoitus ei välttämättä tarjoa sijoittajalle hyvää tuottoa, vaikka on olemassa näyttöä siitä, että ESG-rahastot voivat menestyä laajemmin markkinoita paremmin.

Bottom Line

Reilu kauppa on liiketapa, josta ei ole hyötyä vain työntekijöille ja heitä työllistäville organisaatioille, vaan siitä voi olla hyötyä myös taitavalle sijoittajalle. Kun yhä useammat sijoittajat alkavat pohtia sijoitustensa vaikutusta, reilun kaupan sijoittaminen ei ole enää markkinarako. Vaikka on joitain haittoja, kuten hinnankorotusten siirtyminen kuluttajalle, on monia etuja, jotka tekevät reilun kaupan sijoittamisesta houkuttelevan näkökohdan.

##Kohokohdat

• Reilun kaupan liike on ryhmä sertifioijia ja jäsenjärjestöjä, jotka tunnistavat tuotteita ja brändejä, jotka käyttävät reilun kaupan liiketoimintakäytäntöjä erityisesti kehitysmaissa.

• Sanat "reilu kauppa" viittaavat "vapaaseen kauppaan", talousfilosofiaan, joka edistää avoimia rajoja ja globalisaatiota.

• Vaikka "reilulle kaupalle" ei ole yleispätevää määritelmää, on olemassa sijoitusrahastoja ja muita sijoitustuotteita, jotka on suunnattu yksityissijoittajille, jotka haluavat tukea reilun kaupan käytäntöjä.

• Suurin reilun kaupan päätöksiä ja sertifikaatteja tekevä ryhmä on Maailman Reilun kaupan järjestö (WFTO).

• Reilun kaupan liikkeen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, pientuotantoa, oikeudenmukaisia palkkoja ja hintoja sekä ympäristöystävällistä yritystoimintaa.

##UKK

Kuka hyötyy reilusta kaupasta?

Jokainen voi hyötyä reilun kaupan käytännöistä. Tuotantoyritys voi saada vähimmäismäärän, joka tarvitaan työntekijöidensä perustarpeiden tyydyttämiseen jatkaessaan toimintaansa, kuluttajat hyötyvät siitä, että heidän tuotteensa ovat peräisin ihmisten hyvinvointiin sitoutuneesta organisaatiosta ja tavaraa tuottavalle työntekijälle maksetaan asumiskelpoinen palkka. Lopuksi sijoittaja voi hyötyä sijoituksensa tuotoista, koska hän tietää, että hän sijoittaa pääomansa organisaatioihin, jotka ovat sitoutuneet oikeudenmukaiseen palkkaan ja työoloihin.

Onko reilu kauppa kannattavaa?

Reilun kaupan sijoittaminen voi olla kannattavaa sijoitushorisontista ja tavoitteesta riippuen. Sijoittaja voi esimerkiksi sijoittaa ETF:ään, joka seuraa neljännesvuosittaista osinkoa maksavia reilun kaupan yrityksiä. Tässä skenaariossa he ansaitsevat aina vähintään pienen prosenttiosuuden kyseisen turvallisuuden säilyttämisestä. Kuten millä tahansa sijoitusalalla, ei voida sanoa, onko investointi kannattavaa vai ei. Pikemminkin monet sijoittajat päättävät sijoittaa reilun kaupan yrityksiin ja arvopaperituotteisiin auttaakseen kompensoimaan joidenkin muiden sijoitustensa epäedullisia liiketoimintakäytäntöjä.

Mitkä ovat reilun kaupan haitat?

Vaikka reilun kaupan ja reilun kaupan investoinneilla on monia etuja, on joitain haittoja. Ilmeisin on, että varmistamalla, että reilun kaupan vähimmäishinta maksetaan, tämä toimittajan tai jakelijan kustannusten nousu siirtyy usein kuluttajalle. Tyypillisesti reilun kaupan tuotteet ovat hieman korkeammat kuin organisaatiot, jotka eivät harjoita samoja käytäntöjä. Näiden kohonneiden kustannusten vuoksi ETF tai sijoitusrahasto voi kantaa suuremman kuorman kuin muut vastaavat tuotteet. Yritykset, jotka yrittävät saada reilun kaupan sertifiointia, voivat jakaa työkuormituksensa harvemmille palkatuille työntekijöille, mikä saattaa lisätä näihin työntekijöihin kohdistuvaa painetta kantaa ylimääräistä työtaakkaa.

Mikä on reilun kaupan vähimmäishinta?

Reilun kaupan vähimmäishinta, jota yleisesti kutsutaan reilun kaupan hinnaksi,. on hyödykkeen vähimmäishinta, joka on asetettu takaamaan työntekijöille useita etuja, kuten perustarpeet, inhimilliset työolot, yhteisön kehittäminen ja ympäristönsuojelu. Näitä hintoja valvovat ja säätelevät jatkuvasti ryhmät, kuten Fair Trade International Standards Committee.