Etuoikeutettu viestintä
Mitä etuoikeutettu viestintä on?
Etuoikeutettu viestintä on kahden osapuolen välistä vuorovaikutusta, jossa laki tunnustaa yksityisen, suojatun suhteen. Kaikkien kahden osapuolen välisen viestinnän on pysyttävä luottamuksellisina,. eikä laki voi pakottaa niitä paljastamaan.
Jopa jommankumman osapuolen tietojen paljastamiseen liittyy laillisia rajoituksia. On kuitenkin poikkeuksia, jotka voivat mitätöidä etuoikeutetun viestintäsuhteen. On myös monia olosuhteita, joissa etuoikeutetusta viestinnästä voidaan luopua**,** joko tahallisesti tai tahattomasti. Yleisesti mainitut suhteet, joissa on etuoikeutettua kommunikaatiota, ovat asianajajan ja asiakkaan, lääkärin tai terapeutin ja potilaan sekä papin ja seurakunnan jäseniä.
Kuinka etuoikeutettu viestintä toimii
Asianajaja-asiakas etuoikeuden ja keskustelujen lisäksi lääketieteen ammattilaisten ja uskonnollisten virkamiesten kanssa etuoikeutettu viestintä sisältää kahden puolison, kirjanpitäjän ja asiakkaan sekä joissakin osavaltioissa toimittajien ja heidän lähteidensä välinen viestintä.
Ammatillisissa suhteissa yhteydenpidon suoja on asiakkaalla, potilaalla tai katuvaisella. Tiedon vastaanottajan on pidettävä viestintä salassa (ellei tiedon luovuttaja luovu oikeudesta). Jos tiedon vastaanottaja ei pysty pitämään tietoja yksityisinä, hän voi monessa tapauksessa menettää toimintaluvan.
Puolisoiden välisen etuoikeuden keskeiset säännökset ovat, että tuomioistuimet eivät voi pakottaa aviomiehiä tai vaimoja paljastamaan avioliiton aikana tapahtuneen luottamuksellisen viestinnän sisältöä – eivätkä kumpaakaan puolisoa voida pakottaa todistamaan toista vastaan. Nämä oikeudet, jotka säilyvät avioliiton purkamisen jälkeenkin, on suunniteltu suojelemaan avioliiton rehellisyyttä ja luottamuksellisuutta. Nämä suojat eivät kuitenkaan estä toista puolisoa todistamasta toista vastaan tuomioistuimessa (jos he haluavat tehdä niin).
Erityisiä huomioita
Luottamuksellisen aseman varmistamiseksi etuoikeutetussa kommunikaatiosuhteessa osapuolten välisen yhteydenpidon on tapahduttava yksityisessä ympäristössä – esimerkiksi kokoushuoneessa – jossa osapuolet voivat kohtuudella odottaa, etteivät muut ehkä kuule heitä.
Viestinnän etuoikeutettu tila kuitenkin päättyy, jos tai kun viestintä jaetaan kolmannen osapuolen kanssa,. joka ei ole osa suojattua suhdetta. Henkilöä, joka on tiedon vastaanottajan edustaja – esimerkiksi kirjanpitäjän sihteeri tai lääkärin sairaanhoitaja – ei kuitenkaan yleensä pidetä kolmannena osapuolena, joka vaarantaa viestinnän etuoikeutetun aseman.
On tärkeää pitää mielessä, että on tilanteita, joissa etuoikeutettu viestintä lakkaa olemasta yksityistä. Esimerkiksi, jos on paljastettu haittoja ihmisille tai uhka ihmisille tulevaisuudessa. Viestintä lääkintäalan ammattilaisten kanssa ei ole suojattu, jos ammattihenkilöllä on syytä uskoa, että potilas voi aiheuttaa vahinkoa itselleen tai muille.
Suojan puute ulottuu tyypillisesti epäiltyihin lasten tai muiden haavoittuvien ihmisten, kuten vanhusten tai vammaisten, hyväksikäyttöön. Edes puolisoiden välinen etuoikeutettu kommunikointi ei tyypillisesti päde tapauksissa, joissa on tapahtunut vahinkoa tai vahingon uhkaa parin hoidossa olevalle puolisolle tai lapsille tai toisen puolison kanssa yhteisesti tehtyihin rikoksiin.
Kohokohdat
Etuoikeutettu viestintä suojaa kahden osapuolen välisen vuorovaikutuksen luottamuksellisuutta, jotka lain mukaan oikeutetut yksityiseen, suojattuun suhteeseen.
Joitakin suhteita, jotka tarjoavat suojan etuoikeutetulle kommunikaatiolle, ovat asianajaja-asiakas, lääkäri-potilas, pappi-seurakunnan jäsen, kaksi puolisoa ja (joissakin osavaltioissa) toimittaja-lähde.
Jos kyseessä on vahinko – tai vahingon uhka – ihmisille, etuoikeutettu viestintäsuoja katoaa.