Kauppa sota
Mikä on kauppasota?
Kauppasota syntyy, kun yksi maa kostaa toista nostamalla tuontitulleja tai asettamalla muita rajoituksia toisen maan tuonnille.
Kauppasodat voivat alkaa, jos jokin maa havaitsee, että kilpailijavaltiolla on epäreilu kauppakäytäntö. Kotimaiset ammattiliitot tai teollisuuden lobbaajat voivat painostaa poliitikkoja tekemään tuontitavaroista vähemmän houkuttelevia kuluttajille, mikä työntää kansainvälistä politiikkaa kohti kauppasotaa. Myös kauppasodat ovat usein seurausta vapaakaupan laajalle levinneiden etujen väärinkäsityksestä.
Kauppasodan ymmärtäminen
Kauppasotia pidetään yleensä protektionismin sivuvaikutuksena. Protektionismi viittaa hallituksen toimintaan ja politiikkaan, joka rajoittaa kansainvälistä kauppaa. Maa ryhtyy yleensä protektionistisiin toimiin suojellakseen kotimaisia yrityksiä ja työpaikkoja ulkomaiselta kilpailulta. Protektionismi on myös menetelmä kaupan alijäämien tasapainottamiseen. Kauppavaje syntyy, kun maan tuonti ylittää sen viennin määrän. Tulli on vero tai tulli, joka määrätään maahan tuoduille tavaroille. Globaalissa taloudessa kauppasodasta voi tulla erittäin vahingollinen molempien maiden kuluttajille ja yrityksille, ja tartunta voi kasvaa vaikuttamaan moniin molempien talouksien osa-alueisiin.
Yhdeltä sektorilta alkava kauppasota voi kasvaa koskemaan muita sektoreita. Samoin kahden maan välillä alkava kauppasota voi vaikuttaa muihin maihin, jotka eivät alun perin osallistuneet kauppasotaan. Kuten edellä todettiin, tämä tuontitappailu voi johtua protektionistisesta halusta.
Kauppasota eroaa muista tuonnin ja viennin valvomiseksi toteutetuista toimista, kuten sanktioista. Sen sijaan kauppasodalla on haitallisia vaikutuksia kahden maan väliseen kauppasuhteeseen, koska sen tavoitteet liittyvät nimenomaan kauppaan. Esimerkiksi pakotteilla voi olla myös hyväntekeväisyystavoitteita.
Tullimaksujen lisäksi protektionistista politiikkaa voidaan toteuttaa asettamalla tuontikiintiöille katto, asettamalla selkeät tuotestandardit tai toteuttamalla valtion tukia prosesseille, joilla estetään ulkoistaminen.
Kauppasotien historia
Kauppasodat eivät ole modernin yhteiskunnan keksintöä. Tällaisia taisteluita on käyty niin kauan kuin kansat ovat käyneet kauppaa keskenään. Esimerkiksi siirtomaavallat taistelivat keskenään oikeudesta käydä kauppaa yksinomaan merentakaisten siirtomaiden kanssa 1600-luvulla.
Brittiläisellä imperiumilla on pitkä historia tällaisista kauppataisteluista. Esimerkkinä voidaan nähdä 1800-luvun oopiumisodat Kiinan kanssa. Britit olivat lähettäneet Intiassa tuotettua oopiumia Kiinaan vuosia, kun Kiinan keisari määräsi sen laittomaksi. Yritykset ratkaista konflikti epäonnistuivat, ja keisari lähetti lopulta joukkoja takavarikoimaan huumeet. Ison-Britannian laivaston mahti kuitenkin voitti, ja Kiina myönsi lisää ulkomaankauppaa maahan.
Vuonna 1930 Yhdysvallat sääti Smoot-Hawley Tariff Act -lain,. joka nosti tulleja amerikkalaisten maanviljelijöiden suojelemiseksi eurooppalaisilta maataloustuotteilta. Tämä laki nosti jo ennestään kovat tuontitullit lähes 40 prosenttiin. Vastauksena useat valtiot kostivat Yhdysvaltoja asettamalla omat korkeammat tullinsa, ja maailmankauppa väheni maailmanlaajuisesti. Kun Amerikka astui suureen lamaan, tuhoisan kauppapolitiikan suuresti tukemana, presidentti Roosevelt alkoi hyväksyä useita säädöksiä vähentääkseen kaupan esteitä, mukaan lukien vastavuoroisia kauppasopimuksia koskeva laki.
Tammikuusta 2018 alkaen entinen presidentti Trump otti käyttöön joukon tulleja kaikelle teräksestä ja alumiinista aurinkopaneeleihin ja pesukoneisiin. Tullit vaikuttivat Euroopan unionista (EU) ja Kanadasta sekä Kiinasta ja Meksikosta tuleviin tavaroihin. Kanada vastasi asettamalla joukon väliaikaisia tulleja amerikkalaiselle teräkselle ja muille tuotteille. EU määräsi myös tulleja amerikkalaisille maataloustuotteille ja muille tuotteille, mukaan lukien Harley Davidson -moottoripyörille.
Toukokuuhun 2019 mennessä kiinalaisen tuonnin tullit vaikuttivat tuontiin lähes 200 miljardin dollarin arvosta. Kuten kaikissa kauppasodissa, Kiina kosti ja määräsi tiukkoja tulleja amerikkalaiselle tuonnille. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimus osoittaa, että yhdysvaltalaiset tavaroiden maahantuojat ovat ensisijaisesti kantaneet kiinalaisille tuotteille asetettujen tullien kustannukset. Nämä kustannukset siirretään lopulta amerikkalaisille kuluttajille korkeampien hintojen muodossa, mikä on täsmälleen päinvastoin kuin mitä kauppasodalla on tarkoitus saavuttaa.
Vaikka Yhdysvallat ja Venäjä eivät käy kauppasotaa, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti 22. helmikuuta 2022 Venäjän vastaisista sanktioista vastauksena Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Pakotteisiin kuuluu kahden armeijaa rahoittavan venäläisen pankin estäminen, Venäjän valtionvelan markkinarajoitukset ja yksittäisten venäläisten eliittien kohdistaminen.
Kauppasodan edut ja haitat
Erityisesti kauppasotien ja yleensä protektionismin edut ja haitat ovat kiihkeän ja jatkuvan keskustelun aiheita. Protektionismin kannattajat väittävät, että hyvin laaditut politiikat tarjoavat kilpailuetuja. Estämällä tai hillitsemällä tuontia suojapolitiikat tuovat lisää liiketoimintaa kotimaisille tuottajille, mikä lopulta luo lisää amerikkalaisia työpaikkoja. Tällä politiikalla voidaan myös voittaa kauppavaje. Lisäksi kannattajat uskovat, että tuskalliset tullit ja kauppasodat voivat olla myös ainoa tehokas tapa käsitellä kansakuntaa, joka käyttäytyy edelleen epäreilusti tai epäeettisesti kauppapolitiikassaan.
TTT
Kriitikot väittävät, että protektionismi vahingoittaa usein ihmisiä, joita sillä on tarkoitus suojella pitkällä aikavälillä tukahduttamalla markkinat ja hidastamalla talouskasvua ja kulttuurivaihtoa. Kuluttajilla voi alkaa olla vähemmän valinnanvaraa markkinoilla. Heillä voi jopa olla pulaa, jos tuontitavaroihin, joihin tullit ovat vaikuttaneet tai jotka ne ovat poistaneet, ei ole valmista kotimaista korviketta. Se, että raaka-aineista joutuu maksamaan enemmän, heikentää valmistajien voittomarginaaleja. Tämän seurauksena kauppasodat voivat johtaa hintojen nousuun – erityisesti teollisuustuotteiden kallistuessa – kiihdyttää inflaatiota paikallisessa taloudessa.
Esimerkki kauppasodasta
Kun presidenttiehdokas vuonna 2016, presidentti Donald Trump ilmaisi halveksunnan monia nykyisiä kauppasopimuksia kohtaan ja lupasi tuoda tuotantotyöpaikkoja takaisin Yhdysvaltoihin muista maista, joista ne oli ulkoistettu, kuten Kiinasta ja Intiasta. Valituksensa jälkeen hän aloitti protektionistisen kampanjan. Presidentti Trump uhkasi myös vetää Yhdysvallat pois Maailman kauppajärjestöstä (WTO), puolueettomasta, kansainvälisestä yhteisöstä, joka säätelee ja sovittelee kauppaa siihen kuuluvan 164 maan kesken.
Vuoden 2018 alussa presidentti Trump tehosti ponnistelujaan erityisesti Kiinaa vastaan ja uhkasi huomattavalla sakolla väitetyistä immateriaalioikeuksien (IP) varkauksista ja merkittävistä tulleista. Kiinalaiset kostisivat 25 prosentin veroa yli 100 yhdysvaltalaiselle tuotteelle.
Koko vuoden 2018 maat jatkoivat toistensa uhkailua ja julkaisivat luetteloita eri tavaroiden ehdotetuista tariffeista. Vaikka Kiina vastasi omilla tulleilla, amerikkalaiset tullit vaikuttivat Kiinan talouteen, vahingoittaen valmistajia ja hidastuen. Joulukuussa jokainen kansakunta suostui lopettamaan uusien verojen määräämisen. Tulli sodan tulitauko jatkui vuonna 2019. Keväällä Kiina ja Yhdysvallat näyttivät olevan kauppasopimuksen kynnyksellä.
Toukokuun alussa Kiinan viranomaiset omaksuivat neuvotteluissa uuden kovan linjan, kieltäytyen tekemästä muutoksia yritysten tukilakeihinsa ja vaatimalla nykyisten tullien poistamista. Tästä ilmeisestä perääntymisestä vihaisena presidentti kaksinkertaistui ja ilmoitti 5. toukokuuta 2019, että hän aikoo nostaa tulleja 10. toukokuuta alkaen 10 prosentista 25 prosenttiin 200 miljardin dollarin arvosta Kiinasta tulevaa tuontia. Hän saattoi tuntea rohkaisua siitä, että Yhdysvaltojen kauppavaje Kiinan kanssa oli pudonnut alimmalle tasolleen sitten vuoden 2014.
Kiina pysäytti kaiken valtion omistamien yritysten maataloustuotteiden tuonnin kostoksi. Aasian maan keskuspankki myös heikensi juania yli seitsemän dollarin viitekoron ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen, mikä aiheutti huolta valuuttasodasta. Ehkä ymmärtäessään, että tämä oli toisiaan tuhoisaa, Yhdysvallat ja Kiina sopivat kauppasopimuksesta, joka allekirjoitettiin 15. tammikuuta 2020, mutta sitä seurannut COVID-19-pandemia uhkasi kiihdyttää kauppajännitteitä edelleen kahden maan välillä.
Kohokohdat
Puolustajat sanovat, että kauppasodat suojaavat kansallisia etuja ja tuovat etuja kotimaisille yrityksille.
Kauppasotien kriitikot väittävät, että ne vahingoittavat viime kädessä paikallisia yrityksiä, kuluttajia ja taloutta.
Kauppasota syntyy, kun yksi maa kostaa toista nostamalla tuontitulleja tai asettamalla muita rajoituksia toisen maan tuonnille.
Kauppasodat ovat protektionistisen politiikan sivuvaikutus ja kiistanalaisia.
