Luotonantajan kansakunta
Mikä on velkojien kansakunta?
Luotonantajavaltiolla on positiivinen kansainvälinen nettovarallisuusasema (NIIP) sen jälkeen, kun kaikki sen ja muun maailman väliset rahoitustapahtumat on sovitettu yhteen. Yksinkertaisesti sanottuna sillä on kumulatiivinen maksutaseen ylijäämä.
Luotonantajavaltion ymmärtäminen
Luotonantajavaltiot ovat sijoittaneet muihin maihin enemmän resursseja kuin muu maailma on sijoittanut niihin. Sen määrittämiseksi, onko maa velkojavaltio, maksutasetta laskettaessa on otettava huomioon maan kokonaisvelka. Velkojavaltiot voivat joskus menettää asemansa ja tulla velallisiksi valtioiksi. Tämä tapahtui Yhdysvalloissa 1980-luvulla, kun sen maksutase kääntyi negatiiviseksi.
Vuodesta 2006 lähtien Kansainvälisen valuuttarahaston kokoamat maksutasetilastot on ladattu hyödylliseen verkkotietokantaan, johon pääsee IMF:n verkkosivujen kautta. Tietokanta sisältää maiden maksutaselukujen lisäksi myös maan kansainvälisen nettovarallisuusaseman. NIIP koostuu kotimaisten asukkaiden omistamien ulkomaisten varojen ja ulkomaisten yhteisöjen hallussa olevien kotimaisten varojen erotuksesta.
Kuten mainittiin, velkojavaltion asema voidaan saavuttaa tai menettää sekä maan kotitaloudessa että koko maailmantaloudessa tapahtuvien muutosten vuoksi. Euroalueella vuodesta 2019 lähtien Saksa ja Alankomaat ovat olleet tärkeimmät velkojamaat, koska ne ovat säilyttäneet positiivisen NIIP:n useiden vuosien ajan. Aasiassa Kiina, Japani, Singapore ja Taiwan ovat tärkeimpiä maita, joilla on positiivinen NIIP, ja ne investoivat enemmän muihin maihin.
Kiina, Japani, Singapore ja ovat kaikki lisänneet kansainvälisiä sijoitusasemiaan, ja erityisesti Kiina on ostanut suuria määriä Yhdysvaltain valtion obligaatioita. Japani on suurin velkojavaltio NIIP-taseella mitattuna, ja se on ollut sitä useiden vuosien ajan. Pohjois-Amerikassa vain Kanada on velkojavaltio.
Sijoittajat pitävät silmällä NIIP-lukuja mitattaessa maan ja sen yritysten luottokelpoisuutta. Viime kädessä kauppaehdot määrittävät valtiot, joilla on pääomaa lainattavaksi, ja velalliset valtiot ovat niitä, joiden on maksettava lasku. Jokapäiväiselle sijoittajalle maan NIIP lupaa olla johtava indikaattori maan yleisestä finanssipoliittisesta vastuusta. Omistusten hajauttaminen sekä velkoja- että velallisvaltioissa voisi auttaa hajauttamaan salkun riskiä ajan mittaan.
Yhdysvallat: Ei enää velkojavaltio
Yhdysvallat on tällä hetkellä velkaantunein maa sen NIIP:n mukaan. Tämä tarkoittaa, että sen kotimaisessa omistuksessa olevien varojen arvo on pienempi kuin sen velat ulkomaisille sijoittajille. Yhdysvalloista tuli velallinen valtio vuonna 1985 ensimmäistä kertaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Maan asema velallisena maana ei kuitenkaan välttämättä osoita kyseisen maan talouden vahvuutta. Statusmuutoksen aikaan analyytikot varoittivat Yhdysvaltoja vertaamasta muihin suuriin velkamaihin, kuten Brasiliaan ja Meksikoon, koska Yhdysvaltojen talous oli huomattavasti vahvempi.
Analyytikot ehdottivat myös, että Yhdysvaltojen oli lähetettävä enemmän ansaitsemansa rahat ulkomaille kuin se sai takaisin ulkomailta tehdyistä sijoituksista. Tätä ei ole tapahtunut millään mielekkäällä tavalla, joten Yhdysvallat on edelleen velkaa muulle maailmalle. Tämän on usein katsottu johtuvan siitä, että amerikkalaiset kuluttavat liikaa, kun muu maailma tarjoaa sekä rahoitusta että tuotteita.
Mielenkiintoista on, että vuonna 2008 alkanut finanssikriisi näytti taivuttavan käyrää takaisin kohti tasapainoa, mutta sitten negatiivinen NIIP-trendi palautui 2,5 biljoonasta dollarista vuonna 2010 negatiiviseksi 11,1 biljoonaan dollariin vuonna 2019. Sitä vastoin Kiina, maailman toiseksi suurin talous, on laajentanut asemaansa velkojavaltiona 1,5 biljoonasta dollarista 2,1 biljoonaan dollariin vuodesta 2010 vuoteen 2019. Kaksi suurinta velkojamaata vuonna 2019 olivat Japani ja Saksa. Ensimmäisen NIIP oli 3,3 biljoonaa dollaria, kun taas jälkimmäisen 2,7 biljoonaa dollaria.
Kohokohdat
Velkojamaana oleminen antaa maalle valtaa ja vaikutusvaltaa erityisesti neuvoteltaessa kauppasopimuksia velallisten kansojen kanssa.
Velkojavaltiot ovat niitä, jotka lainaavat enemmän rahaa maailmalle kuin se lainaa siltä.
Luotonantajavaltion asema voi muuttua ajan myötä kotimaisen ja globaalin talouden laskujen ja virtausten myötä.
