Euroskleroosi
Mikä on euroskleroosi?
Saksalainen taloustieteilijä Herbert Giersch suositti termiä "euroskleroosi" vuoden 1985 samannimisessä artikkelissa. Hän käytti sitä viittaamaan talouden pysähtyneisyyteen, joka voi johtua liiallisesta sääntelystä, työmarkkinoiden jäykkyydestä ja liian anteliaasta hyvinvointipolitiikasta. Euroskleroosi (joka tulee lääketieteellisestä termistä skleroosi, joka tarkoittaa kudosten kovettumista) kuvaa maita, joissa työttömyysaste on korkea, jopa talouskasvun aikoina joustamattomien markkinaolosuhteiden vuoksi. Vaikka alun perin sitä käytettiin viittaamaan Euroopan yhteisöön (EY), sitä käytetään nykyään laajemmin terminä maille, joissa on samanlaisia olosuhteita.
Euroskleroosin ymmärtäminen
Euroskleroosi viittasi alun perin EY:n hitaaseen talouskasvuun erityisesti työmarkkinoilla. Toissijaisesti se voi viitata sen hitaaseen poliittiseen tahtiin kohti Euroopan yhdentymistä. Gierschin julkaisussa todettiin, että euroskleroosin juuret olivat 1970-luvulla, ja korosti, kuinka Manner-Eurooppa kasvoi paljon hitaammin kuin Yhdysvallat ja Japani 1980-luvun alussa. Lisäksi vaikka Eurooppa lähti noususuhdanteeseen, sen työttömyysaste jatkoi nousuaan maailmanlaajuisen myönteisen kehityksen ansiosta. Huolimatta yleisesti kasvavasta taloudesta 1970-luvun lopulla 1980-luvun puoliväliin Gierschin mukaan "työttömyysaste EY:ssä nousi jatkuvasti 5,5 prosentista vuonna 1978 11,5 prosenttiin vuonna 1985, kun taas Yhdysvalloissa vuoden 1982 jälkeen se laski jyrkästi noin 7 prosenttiin. .”
Giersch katsoi tämän johtuvan Euroopan rakenteellisesta jäykkyydestä; jotka olivat saaneet suojaa, kuten tulleja tai valtionapua, eivät olleet käyttäneet niitä lyhyen aikavälin toimenpiteenä kilpailukyvyn parantamiseen, vaan ovat luottaneet niihin, ja työmarkkinat olivat erittäin jäykät, johtuen pääasiassa vahvoista ammattiliittoista. että palkkojen taso ja rakenne johtivat työmarkkinoiden kyvyttömyyteen puhdistaa ja myös kannustaa yrityksiä käyttämään työvoimaa säästävää teknologiaa. Hän vertasi tätä Yhdysvaltoihin ja Japaniin, jotka olivat osoittaneet riittävää alaspäin joustavuutta (inflaatiokorjatut) reaalipalkoissa tukeakseen työmarkkinoitaan. Griesch syytti myös valtion suurta osuutta Euroopan talouksissa ja väitti, että korkeat verot ja korkeat julkiset menot (mukaan lukien sosiaalimaksut) estävät työnteon ja riskinoton, sekä liiallisen sääntelyn, joka johti uusien markkinoille pääsyn esteisiin. työntekijöitä ja uusia yrityksiä. Giersch kuvaili tilannetta Euroopassa "eräänlaiseksi syndikalismiksi ja kiltasosialismiksi", joka oli "halkaisijaltaan vastoin evoluutioprosessin vaatimuksia, johon sisältyy sekä tuhoa että luomista."
Euroskleroosin torjumiseksi Giersch kehotti EY:tä kääntymään pois poliittisista ja erityisjärjestöistä, joilla ei ollut merkitystä muutoksessa, ja kohti taloudellista avoimuutta kilpailulle ja yrittäjyydelle. Veronkevennysten lisäksi tähän sisältyisi hänen mukaansa radikaali ehdotus uudesta kansalaisoikeudesta "nostaa oikeuteen kaikki ne lainsäädäntöelimet ja valtion virastot, jotka ovat asettaneet oikeudellisia ja lainsäädännöllisiä esteitä markkinoille pääsylle, sekä kaikki ne yksityiset organisaatiot, jotka turvautuvat rajoittaviin käytäntöihin." Hän ilmaisi myös syvän optimismin teknologiasektorin ja tietotalouden kasvun suhteen Euroopan talouden elvyttämiseksi osittain siksi, että se on kevyesti säännelty ja ammattiliittojen välittömän käsityksen ulkopuolella. Kuitenkin täälläkin hän varoitti epäilyksistään, että erityiset eturyhmät tarttuisivat lopulta teknologiavallankumoukseen, mikä saattaisi tuoda mukanaan orwellilaisen tulevaisuuden.
Euroskleroosin loppu
Teknologian ohella 1990- ja 2000-luvuilla voimakkaampi sysäys kohti Euroopan yhdentymistä (muun muassa mahdollistaen enemmän etenemistä Euroopan työmarkkinoilla) sekä sääntelyn joustavuuden parantaminen auttoivat lopettamaan euroskleroosin aikakauden Euroopassa. Euroskleroosi-termiä käytetään nykyään laajemmin kuvaamaan taloutta, joka kokee taantuman, varsinkin kun se liittyy edellä kuvattuihin tekijöihin eli suojeluun, työmarkkinoiden jäykkyyteen, sääntelyyn ja suureen valtion osuuteen taloudesta.
##Kohokohdat
Teknologiasektorin nousu, rajoitettu sääntelyn purkaminen ja työmarkkinoiden lisääntynyt avoimuus Euroopan taloudellisen yhdentymisen myötä auttoivat kaikki voittamaan euroskleroosin.
Euroskleroosilla tarkoitetaan heikkoa taloudellista suorituskykyä ja korkeaa työttömyyttä, joka johtuu liian jäykistä työmarkkinoista ja talouden ylisääntelystä vakiintuneiden erityisintressien hyväksi.
Euroskleroosi levisi alun perin Länsi-Eurooppaan 1970- ja 1980-luvuilla, mutta nykyään se voi viitata vastaaviin tilanteisiin missä tahansa.
