Pariisin klubi

Mikä on Pariisin klubi?

Pariisin klubi on epävirallinen velkojamaiden ryhmä, jonka tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja velallisten maiden kohtaamiin maksuongelmiin. Paris Clubilla on 22 pysyvää jäsentä, mukaan lukien useimmat Länsi-Euroopan ja Skandinavian maat, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Japani. Pariisin klubi korostaa olemassaolonsa epävirallista luonnetta. Epävirallisena ryhmänä sillä ei ole virallisia sääntöjä eikä virallista perustamispäivää, vaikka sen ensimmäinen tapaaminen velallisen valtion kanssa oli vuonna 1956 Argentiinan kanssa.

Pariisin klubin ymmärtäminen

Pariisin klubin jäsenet kokoontuvat joka kuukausi helmi- ja elokuuta lukuun ottamatta Ranskan pääkaupungissa. Näihin kuukausikokouksiin voi kuulua myös neuvotteluja yhden tai useamman velallismaan kanssa, joka on täyttänyt Klubin velkaneuvottelun edellytykset. Tärkeimmät ehdot velallisen maan on täytettävä, että sillä on osoitettu tarve saada velkahelpotuksia ja että se on sitoutunut toteuttamaan talousuudistuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maalla on jo oltava nykyinen ohjelma Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa,. jota tuetaan ehdollisin järjestelyin.

Paris Clubilla on kuusi keskeistä toimintaperiaatetta:

1. Tapauskohtaisesti

2. Konsensus

3. Ehdollisuus

4. Solidaarisuus

5. Hoidon vertailukelpoisuus

6. Tietojen jakaminen

Pariisin klubi käsittelee velallismaiden hallitusten ja tiettyjen yksityisen sektorin toimijoiden velkoja julkisen sektorin takaamina Pariisin klubin jäsenille. Se tarjoaa standardin porrastetun velankäsittelyn ehtoja, jotka vaihtelevat maksujen uudelleenjärjestelystä markkinahintaan jopa 90 % tiettyjen velkojen peruuttamiseen. Kullekin velalliselle tarjottavat tarkat ehdot ovat tapauskohtaisia heidän asemansa, ominaisuuksiensa ja takaisinmaksuhistoriansa perusteella.

Vuodesta 1956 lähtien Pariisin klubi on allekirjoittanut 473 sopimusta 100 eri maan kanssa, ja ne kattavat yli 611 miljardia dollaria.

Velkojamaat kokoontuvat 10 kertaa vuodessa Pariisissa yleisasioita varten ja neuvottelemaan velallisten maiden edustajien kanssa. Näissä kokouksissa velallismaiden edustajat esittelevät velkahelpotuksensa Pariisin klubin jäsenille, jotka sitten päättävät suljetussa istunnossa, mitä hoitoa velalliselle tarjotaan. Tätä prosessia voidaan sitten toistaa lisätarjouksilla ja tietopyynnöillä, kunnes sopimus saavutetaan. Syntyvät sopimukset eivät sinänsä ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä on käytettävä perustana oikeudellisesti sitoville kahdenvälisille järjestelyille velallisen maan ja sen Pariisin klubin velkojamaiden välillä.

Kokoukset pidetään Ranskan valtiovarainministeriössä, jossa on pieni sihteeristö kokousten järjestämiseen ja korkea virkamies niiden puheenjohtajana.

Pariisin klubin tavoitteena on ollut välttää velkakriisejä ja niistä johtuvia kansainvälisiä jännitteitä, jotka ovat aiemmin johtaneet konflikteihin ja jopa velallismaiden hyökkäykseen. Pariisin klubin velkakäsittely oli kehitysmaiden paras valinta velkojensa hallintaan ja helpotuksen saamiseen aiemmin, etenkin 1900-luvulla, mutta Kiinan rahoitus kehitysmaiden velkaan on jäänyt viime vuosina varjoon.

Kolme Pariisin klubin tarkkailijoiden luokkaa

Tarkkailijat voivat osallistua Pariisin klubin neuvotteluistuntoihin, mutta he eivät voi osallistua istuntoon. Tässä on kolme tarkkailijaluokkaa:

1. Kansainvälisten instituutioiden edustajat:

• Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)

• Maailmanpankki

• Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)

• Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD)

• Euroopan komissio

• Afrikan kehityspankki

• Aasian kehityspankki

• Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)

• Inter-American Development Bank (IADB)

2. Pariisin klubin pysyvien jäsenten edustajat, joilla ei ole eturistiriitoja velallisen maan velallisten tai ei velkojien kanssa.

3. Pariisin klubin ulkopuolisten maiden edustajat, joilla on vaatimuksia velallismaalta, mutta jotka eivät voi allekirjoittaa Pariisin klubin sopimusta tilapäisinä osallistujina edellyttäen, että pysyvät jäsenet ja velallismaa sopivat osallistumisestaan.

##Kohokohdat

• Pariisin klubin 22 jäsenmaan lisäksi on tarkkailijoita – usein kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä –, jotka osallistuvat kokouksiin, mutta eivät voi osallistua niihin.

• Pariisin klubin, joka kuukausi Ranskan pääkaupungissa kokoontuvan epävirallisen velkojamaiden ryhmän, tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja velallisten maiden kohtaamiin maksuongelmiin.

• Ryhmä on organisoitu niiden periaatteiden ympärille, joiden mukaan jokaista velallista kansaa kohdellaan tapauskohtaisesti konsensuksella, ehdollisuudella, solidaarisella ja vertailukelpoisella kohtelulla.