perusjakso

Mikä on perusjakso?

Perusjakso on ajankohta, jolta tietoja kerätään ja käytetään vertailukohtana muiden ajanjaksojen taloudellisiin tietoihin niiden tulkitsemiseksi yhteiseltä pohjalta. Perusjaksoja käytetään usein rahoitus- ja taloussovelluksissa, kuten inflaation tai muiden muuttujien mittaamisessa, jotka voivat muuttua ajan myötä.

Perusjaksoa voidaan kutsua myös "viitejaksoksi", "perusjaksoksi" tai "indeksijaksoksi".

Perusjaksojen ymmärtäminen

Perusjaksoa voidaan pitää yleisenä taloustietojen mittapuuna. Sen sijaan, että jokainen sarjan tietopiste ilmaisiisi raakalukuna, se voidaan ilmaista suhteessa tai prosentteina perusjakson data-arvosta. Perusjakson arvoksi asetetaan tavallisesti mittayksikkö, yleensä 1 tai 100, ja kaikki muut datapisteet määritetään uudelleen kyseisen ajanjakson data-arvon desimaali-, murto- tai prosenttiarvoina.

Kunkin datapisteen vertailu perusjaksoon voi olla kätevä tapa käsitellä tietosarjoja, jotka koostuvat suurista tai kompleksiluvuista. Jokainen indeksoidun sarjan tietopiste voidaan sitten helposti tulkita taustalla olevan tietosarjan suhteeksi, prosentuaaliseksi muutokseksi tai kasvunopeudeksi ajan kuluessa suhteessa perusjaksoon.

esimerkki

Esimerkiksi, jos hintaindeksin perusvuosi on 1990 ja käypiä hintoja verrataan tämän ajanjakson hintoihin aikasarjaindeksin muodostamiseksi, kaikkien muiden vuosien hintataso ilmaistaan prosentteina 1990-luvusta. hintataso. Vuoden 1990 hintaindeksille voitaisiin antaa arvo 100 ja muiden vuosien hintatasoilla suhteellisesti suurempia (tai pienempiä) 100 arvoja suhteessa näiden vuosien todellisten hintatasojen suhteeseen.

Vuoden 1995 hintatason laskelma voidaan laskea ottamalla suhde:

$\frac {1990 \text}{100}=\frac{1995 \text}$ x1995</ span> hintataso</sp an><

ja ratkaisu x:

$\ frac{1990\text}{100\times1995 \text}=$

Vaihtoehtoisesti, vaikkakin harvemmin, perusjakso voi viitata kunkin datapisteen vertaamiseen menneeseen data-arvoon käyttämällä vakioaikaväliä vakion perusjakson sijaan. Tämä tekniikka ei luo johdonmukaista indeksien vertailua ajan mittaan, mutta se voi auttaa poistamaan kausittaisten tai lyhytaikaisten tietojen vaihteluiden vaikutuksen. Vuosittaiset tai kuukausittaiset vertailut ovat esimerkkejä menneiden tietojen käyttämisestä tasaisin väliajoin vertailun perustana nykyisiin tietoihin.

Perusjaksojen käyttöä tietojen indeksoinnissa ei ole rajoitettu rahoitussovelluksiin. Monet luonnontieteet käyttävät myös säännöllisesti perusjaksoa osana analyyttisiä prosessejaan. Esimerkiksi globaalien ilmastomallien muutosten mittaamiseksi on määritettävä perusvuodet.

Perusjakso ja perusvaikutus

Indeksiä laadittaessa vertailupohjan valinta voi vaikuttaa siihen, miten dataa voidaan tulkita, ja se tulee valita huolellisesti, jotta se valaisee haluttua tavoitetta, johon dataa käytetään. Epätyypilliset arvot tai epänormaalit olosuhteet perusjaksolla voivat johtaa vertailuihin, jotka vääristävät tietosarjan trendejä. Tätä vääristymää kutsutaan joskus perusefektiksi.

Oletetaan esimerkiksi, että New Yorkin kaupunki ottaa käyttöön uudet rakennusmääräykset, jotka tulevat voimaan tietyn vuoden kesäkuun 1. päivänä. Toukokuussa rakentajat pyrkivät aloittamaan uusia rakennushankkeita välttääkseen uusien sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa rakentamisen aloitustiedot osoittavat epänormaalin korkean arvon toukokuussa ja poikkeuksellisen alhaisen kesäkuun arvon rakentajien nostaessa rakennusaikataulujaan, mikä ei heijasta tiedoissa mitään taustalla olevaa trendiä, vain yksi- pois sääntelyn muutoksesta.

Tässä tapauksessa joko touko- tai kesäkuun datapisteen valitseminen vertailun perusvuodeksi tai aikasarjaindeksin muodostaminen johtaisi villisti vääristyneisiin tuloksiin tuloksena olevissa muunnostiedoissa, koska indeksin jokainen datapiste vertaa nykyisiä tietoja epätavallisen korkea (tai pieni) arvo nimittäjässä. Analyytikon olisi hyvä valita tyypillisempi arvo perusjaksoksi myöhempien tietopisteiden vertailussa.

##Kohokohdat

Vertaamalla muita datapisteitä vakiopohjaiseen ajanjaksoon analyytikot voivat havaita muutokset ja erottaa pitkän aikavälin trendit lyhyen aikavälin vaihteluista.
Perusjaksolla tarkoitetaan vertailuarvoa, jota vastaan muiden ajanjaksojen taloudellisia tietoja mitataan.
Perusjakson valinta voi vaikuttaa tarkkailijan näkemykseen aineistosta, jota kutsutaan perusvaikutukseksi.