Raha-aggregaatit
Mitä ovat raha-aggregaatit?
Raha-aggregaatit ovat laajoja luokkia, jotka mittaavat rahan tarjontaa taloudessa. Yhdysvalloissa tunnisteet liitetään standardoituihin raha-aggregaatteihin:
MO Liikkeessä oleva fyysinen paperi- ja kolikkovaluutta sekä keskuspankin hallussa olevat pankkivarannot, jotka tunnetaan myös rahapohjana
M1: Kaikki M0, plus matkashekit ja vaadittavat talletukset
M2: Kaikki M1, rahamarkkinaosuudet ja säästötalletukset
Federal Reserve ei ole seurannut M3 -nimellä tunnettua perinnöllistä aggregaattia , joka sisälsi yli 100 000 dollarin määräaikaistalletuksia ja institutionaalisia varoja , mutta se on edelleen joidenkin analyytikoiden laskelmissa.
Raha-aggregaatit selitetty
Rahapohja on raha-aggregaatti, jota ei tarkkailla laajasti ja joka eroaa rahan tarjonnasta, mutta on kuitenkin erittäin tärkeä. Se sisältää liikkeessä olevan rahan kokonaistarjonnan keskuspankkiin tallennetun liikepankkivarannon lisäksi. Tätä kutsutaan joskus korkeatehoiseksi rahaksi (HPM), koska se voidaan moninkertaistaa murtovarantopankkitoiminnan kautta.
M1 on rahan tarjonnan kapea mitta, joka sisältää fyysisen valuutan, vaadittaessa vaadittavat talletukset, matkashekit ja muut tarkastettavat talletukset. M2 on rahan tarjonnan laskelma, joka sisältää kaikki M1:n osatekijät sekä "lähellä rahaa", joka viittaa säästötalletuksiin, rahamarkkinaarvopapereihin, sijoitusrahastoihin ja muihin määräaikaistalletuksiin. Nämä varat ovat vähemmän likvidejä kuin M1 eivätkä yhtä sopivia vaihtovälineiksi, mutta ne voidaan muuttaa nopeasti käteiseksi tai shekkitalletuksiksi.
5,25 biljoonaa dollaria
Yhdysvaltain rahapohjan koko syyskuussa 2021
Federal Reserve käyttää raha-aggregaatteja mittarina, miten avomarkkinaoperaatiot, kuten kaupankäynti valtion arvopapereilla tai diskonttokoron muuttaminen, vaikuttavat talouteen. Sijoittajat ja taloustieteilijät tarkkailevat aggregaatteja tarkasti, koska ne antavat tarkemman kuvauksen maan toimivan rahan todellisesta koosta. Tarkastelemalla viikoittaisia M1- ja M2 -tietojen raportteja sijoittajat voivat mitata raha-aggregaattien muutosvauhtia ja rahan kokonaisnopeutta.
Raha-aggregaattien vaikutus
Raha-aggregaattien tutkiminen voi tuottaa merkittävää tietoa maan rahoitusvakaudesta ja yleisestä terveydentilasta. Esimerkiksi liian nopeasti kasvavat raha-aggregaatit voivat aiheuttaa pelkoa korkeasta inflaatiosta.
Jos liikkeessä on enemmän rahaa kuin mitä tarvitaan saman tavara- ja palvelumäärän maksamiseen, hinnat todennäköisesti nousevat. Jos inflaatio on korkea, keskuspankkiryhmät voivat joutua nostamaan korkoja tai pysäyttämään rahan tarjonnan kasvun.
Federal Reserven taloudelle vapauttaman rahan määrä on parempi osoitus kansakunnan taloudellisesta terveydestä.
Vuosikymmenten ajan raha-aggregaatit olivat välttämättömiä kansantalouden ymmärtämiselle ja avainasemassa keskuspankkipolitiikan yleisessä määrittelyssä. Viime vuosikymmeninä on käynyt ilmi, että rahan tarjonnan vaihteluiden ja merkittävien mittareiden, kuten inflaation, bruttokansantuotteen (BKT) ja työttömyyden välillä on vähemmän yhteyttä.
Federal Reserven talouteen vapauttaman rahan määrä on selkeä indikaattori keskuspankin rahapolitiikasta. BKT:n kasvuun verrattuna M2 on edelleen hyödyllinen potentiaalisen inflaation indikaattori.
Esimerkki tosimaailmasta
The Economistin mukaan Sudanin kansalaiset vaativat presidentti Omar al-Bashirin eroa vastauksena elintarvikkeiden jyrkkään nousuun ja yli 70 prosentin inflaatioon. Samat mielenosoitukset ovat myös Zimbabwessa, jossa keskuspankin joukkovelkakirjalainat, eräänlainen raha-aggregaatti, herättävät pelkoa hyperinflaatiosta sen jälkeen, kun hallitus nosti polttoaineiden hintoja.
Afrikassa inflaatio on hidastunut vuosien saatossa. 1980-luvulla viidesosa Saharan eteläpuolisista maista kesti keskimäärin vähintään 20 prosentin vuotuisen inflaation. Tällä vuosikymmenellä vain Sudanissa, Etelä-Sudanissa ja Zimbabwessa on ollut korkea inflaatio.
##Kohokohdat
Raha-aggregaatteja käytetään kansantalouden rahan määrän mittaamiseen.
Raha-aggregaatti on muodollinen tapa käsitellä rahaa, kuten käteistä tai rahamarkkinarahastoja.
Federal Reserve käyttää raha-aggregaatteja mittarina, miten avomarkkinaoperaatiot vaikuttavat talouteen.
Rahapohja on aggregaatti, joka sisältää liikkeessä olevan rahan kokonaistarjonnan sekä keskuspankkiin tallennetun osan liikepankkivarannoista.
