Verotus BKT:hen

Mikä on verojen suhde BKT:hen?

bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna . Suhde antaa hyödyllisen kuvan maan verotuloista, koska se paljastaa mahdollisen verotuksen suhteessa talouteen. Se mahdollistaa myös näkemyksen kansakunnan veropolitiikan yleisestä suunnasta sekä kansainväliset vertailut eri maiden verotulojen välillä.

Vero-BKT-suhteen ymmärtäminen

Verot ovat kriittinen mittari kansakunnan kehitykselle ja hallinnolle. Vero-suhdetta BKT:hen käytetään määrittämään, kuinka hyvin maan hallitus ohjaa taloudellisia resurssejaan. Suuremmat verotulot merkitsevät sitä, että maa voi käyttää enemmän rahaa infrastruktuurin, terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen, jotka ovat avaimia maan talouden ja ihmisten pitkän aikavälin näkymiin.

Veropolitiikka ja talouskehitys

Maailmanpankin mukaan verotulot, jotka ylittävät 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (BKT), ovat talouskasvun ja viime kädessä köyhyyden vähentämisen avaintekijä. Tämä verotustaso varmistaa, että mailla on riittävästi rahaa investoidakseen tulevaisuuteen ja saavuttaakseen kestävän talouskasvun. Kehittyneissä maissa suhde on yleensä paljon korkeampi. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ry: n jäsenten keskiarvo oli 33,8 % vuonna 2019.

Yhden teorian mukaan talouksien kehittyessä ja tulojen noustessa ihmiset alkavat yleensä vaatia enemmän palveluja valtiolta, olipa kyse sitten terveydenhuollosta, julkisesta liikenteestä tai koulutuksesta. Tämä selittäisi esimerkiksi sen, miksi verojen suhde BKT:hen vuonna 2019 Euroopan unionissa, keskimäärin 41,4 prosenttia, on niin paljon korkeampi kuin Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa verojen suhde BKT:hen vaihteli 11,9 prosentista. Indonesiassa 35,4 prosenttiin Naurussa (ja suurimmassa osassa maita suhde ei ollut yhtä korkea kuin OECD:n keskiarvo 33,8 %).

Veropolitiikan suunta

Päättäjät käyttävät verojen suhdetta BKT:hen vertaillakseen verotuloja vuodesta toiseen, koska se tarjoaa paremman mittauksen verotulojen noususta ja laskusta kuin yksinkertaiset summat. Verotulot liittyvät läheisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen, nousevat nopeamman talouskasvun aikoina ja laskevat taantuman aikana. Prosentuaalisesti verotulot nousevat ja laskevat yleensä nopeammin kuin BKT, mutta suhdeluvun pitäisi pysyä suhteellisen tasaisena äärimmäisiä kasvun heilahteluita vastaan.

Jos verolainsäädännössä tapahtuu merkittäviä muutoksia tai taloudellinen taantuma, suhde voi kuitenkin muuttua dramaattisesti. Esimerkiksi OECD:n mukaan Yhdysvaltojen verojen suhde BKT:hen laski vuonna 2018 enemmän kuin minkään muun OECD:n jäsenvaltion. Tämä johtui pääasiassa entisen presidentin Donald Trumpin vuonna 2017 allekirjoittamasta 1,5 biljoonan dollarin veronalennuksesta.

Yhdysvaltojen verojen suhde BKT:hen on laskenut vuoden 2000 28,3 prosentista 24,5 prosenttiin vuonna 2019. Samaan aikaan OECD:n keskiarvo vuonna 2019 oli hieman korkeampi kuin vuonna 2000 (33,8 % verrattuna 33,3 prosenttiin).

Yhdysvallat sijoittui 32. sijalle 37 OECD-maasta verojen suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

Päättäjien ja ekonomistien keskuudessa ei ole koskaan päästy yksimielisyyteen talouskasvun parhaasta veropolitiikasta. Toisella puolella ovat ne, jotka uskovat, että verojen korottaminen tuottaa kipeästi kaivattuja tuloja ja ratkaisee Yhdysvaltojen velkaongelman. Toisaalta on niitä, jotka uskovat, että verojen nostaminen on huono idea ja että alhaisemmat verokannat lisäävät tuloja elvyttämällä taloutta.

Verotus BKT-suhteeseen UKK

Mikä on verojen suhde BKT:hen?

Verosuhde BKT:hen on maan verotulojen suhde maan bruttokansantuotteeseen (BKT). Tätä suhdetta käytetään mittarina, kuinka hyvin hallitus hallitsee maan taloudellisia resursseja. Verosuhde BKT:hen lasketaan jakamalla tietyn ajanjakson verotulo BKT:lla.

Sisältääkö BKT verotulot?

Verotuotot sisältävät tulo- ja voittoveroista, sosiaaliturvamaksuista, tavaroista ja palveluista kannettavista veroista, palkkaveroista sekä omaisuuden omistus- ja luovutusveroista kerätyt tulot. Kokonaisverotuloa pidetään osana maan BKT:tä. Prosentteina bruttokansantuotteesta kokonaisverotuotot ilmaisevat sen osuuden maan tuotannosta, jonka hallitus kerää veroilla.

Mikä on hyvä vero-suhde BKT:hen?

Maailmanpankin mukaan vähintään 15 prosentin verosuhde BKT:hen varmistaa talouskasvun ja siten köyhyyden vähentämisen pitkällä aikavälillä.

Yhdysvaltojen verojen suhde BKT:hen on laskenut vuoden 2000 28,3 prosentista 24,5 prosenttiin vuonna 2019.

Miten kuvaan verotulot prosentteina BKT:sta?

Maailmanpankki tarjoaa viivakaavioita, jotka kuvaavat tiettyjen maiden ja talouksien verotuloja prosentteina BKT:sta vuosina 1972–2019. Vaaka-akselin (x-akseli) arvot ovat vuosia. Pystyakselin (y-akseli) arvot kuvaavat prosenttiosuutta (verotuloista suhteessa BKT:hen). Piirretyt datapisteet paljastavat näiden arvojen muutoksen ajan kuluessa.

Onko verotuloilla ja BKT:llä suora suhde?

Muutokset verotustasossa maassa tai taloudessa vaikuttavat myös sen taloudelliseen toimintaan (ja siten sen BKT:hen). Veropolitiikan, työpaikkojen ja talouskasvun välistä suhdetta ovat tutkineet laajasti ministeriöt ja virastot, ajatushautomot sekä tiedemaailman ja yksityisen sektorin tutkijat.

Keskeinen kysymys, johon tämä tutkimus pyrkii vastaamaan, on: johtavatko veroasteet talouskasvuun vai talouden supistumiseen (enemmän työpaikkoja vs. vähemmän työpaikkoja)? BKT:tä pidetään yleensä parhaana talouskasvun mittarina, erityisesti BKT:n (joka on inflaatiokorjattu BKT:n mitta).

Keskituloisen amerikkalaisen perheen verokannat ovat pysyneet melko vakaina pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi vuonna 1947 se oli noin 21 % ja pysyi siellä 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin se laski 16 %:n ja 19 %:n välille. Korot pysyivät 16–19 prosentin välillä 1960-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin, suunnilleen. Vuodesta 2002 vuoteen 2015 korko pysyi noin 15,5 prosentissa. Vuonna 1947 Yhdysvaltain BKT oli 243 miljardia dollaria. Vuoteen 2017 mennessä Yhdysvaltain BKT oli noussut noin 18 905 miljardiin dollariin, vaikka veroasteet pysyivät melko vakaina tänä aikana.

Lisäksi tänä aikana oli noin 11 taantumaa. Tästä näkökulmasta keskimääräisen amerikkalaisen perheen verokannat eivät vaikuttaneet merkittävästi BKT:hen tänä aikana.

Vaikka on totta, että joko verojen (ja verotulojen) nostaminen tai laskeminen vaikuttaa talouskasvuun, on selvästi muita tekijöitä, jotka vaikuttavat enemmän talouden suuntaan (mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, liittovaltion asettamat korot reservi ja laajempi tekninen kehitys työvoimassa).

Missä Yhdysvallat sijoittuu verotulojen prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta?

Yhdysvallat sijoittui 32. sijalle 37 OECD-maasta verojen suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Vuonna 2019 Yhdysvaltojen veroaste BKT:hen oli 24,5 % (OECD:n keskiarvo vuonna 2019 oli 33,8 %). . Yhdysvalloilla oli vuonna 2018 sama sijoitus: 32. sijalla 37 OECD-maasta verojen suhteessa BKT:hen.

Millä mailla on korkein ja alhaisin verotaakka prosentteina BKT:sta?

Ranskan verotaakka suhteessa BKT:hen on korkein, 46,2 prosenttia. Myös Tanskassa (46 %), Belgiassa (44,6 %), Ruotsissa (44 %) ja Suomessa (43,3 %) BKT-verosuhde on erittäin korkea. Kuwaitilla on alhaisin verotaakka suhteessa BKT:hen, 1,4 prosenttia.

Mihin Yhdysvallat sijoittuu niin pitkälle kuin yritysten verotulot prosentteina BKT:sta?

Verrattuna muihin vastaaviin talouksiin Yhdysvallat kerää vähemmän verotuloja. Esimerkiksi vuonna 2019 Yhdysvaltojen yhtiöverotulot vastasivat vain prosentin BKT:sta. Seitsemän maan (G7) joukossa – Japani (4,2 %), Kanada (3,8 %), Iso-Britannia (2,5 %), Ranska (2,2 %), Saksa (2,0 %) ja Italia (1,9 %) – yhdysvaltalaiset yritykset tuloverotulot ovat alhaisimmat, 1 %. G7-maat ovat vauraiden demokratioiden epävirallinen ryhmittymä; näiden valtioiden hallitusten päämiehet (sekä Euroopan unionin edustajat) tapaavat vuosittaisessa G7-huippukokouksessa.

1960-luvun lopulla Yhdysvaltain liittovaltion yhtiöveroaste saavutti korkeimmansa. Siitä lähtien se on ollut laskussa. Itse asiassa yritysten nykyinen veroaste on alle puolet pienempi kuin 1950- ja 60-luvuilla.

Voiko verojen korottaminen auttaa taloutta?

Lyhyellä aikavälillä (seuraavan vuoden tai kahden vuoden aikana) verojen leikkaaminen on tehokas tapa lisätä kysyntää taloudessa. Tämä johtuu siitä, että kuluttajilla on enemmän käytettävissä olevia tuloja ja yrityksillä on enemmän rahaa palkata työnantajia ja investoida liiketoimintaansa. Veronkevennykset lisäävät työntekijöiden kotiinkuljetuspalkkoja. Veronkevennykset lisäävät myös yritysten kassavirtaa verojen jälkeen. Yritykset voivat käyttää tätä ylimääräistä kassavirtaa osinkojen maksamiseen ja toiminnan laajentamiseen, ja se voi tehdä palkkaamisesta ja sijoittamisesta houkuttelevampaa. Veronkorotuksella on päinvastainen vaikutus.

Pitkällä aikavälillä veronalennukset voivat saada ihmiset työskentelemään enemmän, tuoda lisää vähän koulutettuja työntekijöitä työelämään, kannustaa säästämään, saada yrityksiä investoimaan kotimaassa (eikä kansainvälisesti) ja kannustaa uusien ideoiden luomiseen tutkimuksen kautta. Pitkän aikavälin veronalennukset voivat kuitenkin myös hidastaa talouskasvua lisäämällä alijäämää. Lisäksi jos veronalennukset lisäävät työntekijöiden verojen jälkeisiä tuloja, he saattavat haluta tehdä vähemmän työtä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti tarjontaan.

On vaikea analysoida, miten verojen korottaminen vaikuttaa talouteen, koska politiikan muutokset eivät koskaan tapahdu tyhjiössä – on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat talouskasvuun (tai päinvastoin), joten nostamisen (tai alentamisen) vaikutuksia on vaikea eristää. ) verot. Historialliset tiedot osoittavat kuitenkin, että korkeammat verot ovat yhteensopivia talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kanssa. Jos päättäjät käyttävät veronkorotuksista saadut tulot budjettivajeen pienentämiseen, se voi olla hyvin myönteistä taloudelle.

Kohokohdat

• Maailmanpankin mukaan verotulot, jotka ylittävät 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (BKT), ovat talouskasvun ja viime kädessä köyhyyden vähentämisen avaintekijä.

• Teollisuusmaissa on tyypillisesti korkeampi veroaste suhteessa BKT:hen kuin kehitysmaissa.

• Korkeammat verotulot merkitsevät sitä, että maa voi käyttää enemmän rahaa infrastruktuurin, terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen – avaimet maan talouden ja ihmisten pitkän aikavälin näkymiin.

• Verosuhde BKT:hen mittaa maan verotuloja suhteessa sen talouden kokoon.

• Tätä suhdelukua käytetään muiden mittareiden kanssa määrittämään, kuinka hyvin maan hallitus ohjaa taloudellisia resurssejaan verotuksen kautta.