Rajoitettu hallitus
Mikä on rajoitettu hallitus?
Rajoitettu hallitus on sellainen, jossa laillista voimaa rajoitetaan delegoitujen ja lueteltujen viranomaisten kautta. Maissa, joissa on rajoitettu hallitus, on vähemmän lakeja siitä, mitä yksityishenkilöt ja yritykset voivat tehdä ja mitä eivät. Monissa maissa kirjoitettua perustuslakia käytetään täsmentämään hallituksen valtuuksia ja rajoituksia.
Rajoitetun hallituksen vastakohta on interventiohaluinen tai autoritaarinen hallitus.
Rajoitetun hallituksen ymmärtäminen
Rajoitetun hallinnon teoria voidaan jäljittää 1700-luvun valistusfilosofeihin, mutta itse ajatus on paljon vanhempi. Se yhdistetään myös vapaisiin markkinoihin ja klassiseen liberalismiin,. vaikka poliitikot ja taloustieteilijät ovatkin erimielisiä siitä, mitä rajoituksia hallituksella pitäisi olla.
Perusmuodossaan rajoitettu hallitus on sellainen, jonka päätehtävänä on ihmisten ja heidän omaisuutensa suojeleminen ja joka perii veroja juuri tarpeeksi rahoittaakseen näihin tarkoituksiin liittyviä palveluja. Tämän tulkinnan mukaan rajoitettu hallitus saattaisi verottaa väestöä maksaakseen poliisin tai maanpuolustuksen, mutta se ei välittäisi kansalaistensa uskomuksista tai moraalisesta käyttäytymisestä.
Toinen tulkinta määrittelee rajoitetun hallituksen sellaiseksi, joka käyttää vain nimenomaisesti nimettyjä valtuuksia, jotka sen perustuslaki sille määrää. Sille voidaan myös luonnehtia vallanjako sekä valvonta- ja tasapainojärjestelmä. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus on rajoitettu käyttämään nimenomaisesti nimettyjä valtuuksia, jotka perustuslaissa sille määrätään.
Rajoitettujen hallitusten historia
Rajoitettu hallinto, sen moderni käsitys, sai alkunsa klassisesta liberaalista perinteestä Euroopassa. Tämä perinne korosti yksilön oikeuksia, toisin kuin monarkiat ja teokraattiset hallitukset, jotka hallitsivat Eurooppaa tuolloin.
Magna Carta, joka laadittiin vuonna 1215, on yksi varhaisimmista kirjallisista kuvauksista rajoitetusta hallituksesta. Asiakirja rajoitti Englannin kuninkaan valtaa antamalla maan aatelistolle oikeudet, joita he saattoivat käyttää valtaistuimella. Asiakirja suojasi kuitenkin vain pienen osan nykyisestä Yhdistyneen kuningaskunnan alueesta.
Yhdysvaltain perustuslaki, joka kirjoitettiin vuonna 1787, laajensi ajatusta rajoitetusta hallituksesta erottamalla osavaltioiden ja liittovaltion hallitusten valtuudet. Se myös jakoi liittovaltion hallituksen kolmeen haaraan: lainsäädäntö-, oikeus- ja toimeenpanovallan. Tämän on tarkoitus vaikeuttaa yksittäisen henkilön tai sidosryhmien hallita koko valtaa.
Lisäksi Bill of Rights – ensimmäiset 10 muutosta Yhdysvaltain perustuslakiin, jotka ratifioitiin vuonna 1791 – luetellaan tiettyjä hallitusta koskevia kieltoja. Nämä oikeudet rajoittavat entisestään liittovaltion hallitusta kieltämällä tietyn hallituksen vallan käytön.
Vaikka rajoitettu hallinto yhdistetään usein vapaisiin markkinoihin, termit eivät ole keskenään vaihdettavissa. On ollut monia tapauksia, joissa autoritaariset hallitukset ovat suhtautuneet liike-elämän etuihin ystävällisesti.
Rajoitetut hallitukset ja talous
Talouspolitiikassa rajoitetut hallitukset pyrkivät minimaaliseen puuttumiseen kauppaan tai kaupalliseen toimintaan. Ne yhdistetään usein sellaisiin käsitteisiin kuin laissez-faire Economics, kuten Adam Smithin vuonna 1776 julkaistussa kirjassa An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations kuvattiin. Tässä yhteydessä äärimmäisin rajallinen hallitus olisi sellainen, joka antaa kysynnän ja tarjonnan ohjata taloutta: hallitus ei puuttuisi hintojen asettamiseen tai yritystoimintaan.
Tämän näkemyksen kannattajat uskovat, että rajoitettu hallitus voi edistää talouskasvua ja vaurautta minimoimalla kaupallisen toiminnan rajoitukset. Tämä näkemys, joka myöhemmin liitettiin itävaltalaiseen taloustieteelliseen koulukuntaan, katsoo, että hallituksen toimet talouteen voivat vääristää markkinoita ja vähentää kilpailua, mikä johtaa pulaan tai korkeisiin hintoihin.
Tämän näkemyksen kriitikot uskovat, että hallituksella on velvollisuus puuttua talouteen joko tukeakseen tiettyjä toimialoja tai vähentääkseen varallisuuseroja. Nykytaloudessa tämä näkemys yhdistetään usein John Maynard Keynesiin,. joka väitti, että valtion menot voivat itse asiassa stimuloida taloudellista toimintaa.
Ongelmia rajoitettujen hallitusten kanssa
Vaikka monet nykyajan poliittiset ajattelijat ovat samaa mieltä siitä, että hallituksen valtaa tulisi rajoittaa, on huomattavaa erimielisyyttä siitä, mitkä rajoitukset hallituksen vallan tulisi olla. Monet kriitikot väittävät, että hallituksella on kyky tai velvollisuus ratkaista yhteistoimintaongelmia, joita markkinavoimat eivät yksin pysty ratkaisemaan.
Yleinen esimerkki ovat ympäristömääräykset, jotka rankaisevat yrityksiä ilman tai veden saastuttamisesta. Vaikka yksityishenkilöt voivat ajaa saastuttavia toimialoja tuomioistuimessa, tämä ratkaisu on monien mahdollisten uhrien ulottumattomissa – erityisesti niille, jotka jäävät oikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Sen sijaan ympäristönsuojeluviraston odotetaan rankaisevan näitä toimialoja yleisön puolesta.
Toinen on keskeisten toimialojen suojelu . Monet hallitukset käyttävät tukia tai tulleja kotimaisen maatalouden tai valmistuksen tukemiseen, vaikka hinnat olisivatkin maailmanmarkkinoilla halvempia.
Vaikka protektionismi joskus toimii poliittisten eturyhmien hyväksi, se voi tukea myös strategisia tai turvallisuusarvoja omaavia aloja. Tämän päättelyn mukaan näiden teollisuudenalojen tukemisen kustannukset ovat alhaisemmat kuin niiden ei olemisen kustannukset – varsinkin suuren kriisin, kuten sodan tai nälänhädän, sattuessa.
Rajoitettu hallitus vs. pieni hallitus
On myös mahdollista, että hallitus on liian pieni. Puhekielessä ilmaisua "rajoitettu hallitus" käytetään usein vaihtokelpoisena sanan "pienhallinto" -ajatuksena, että hallitusten tulisi määrätä mahdollisimman vähän veroja ja palkata vähimmäismäärä hallintovirkailijoita. Vaikka nämä ajatukset liittyvät läheisesti toisiinsa, pienellä hallituksella ei välttämättä ole resursseja suojella yleisiä etuja.
Ajatellaanpa esimerkiksi hypoteettista maata, jonka verot eivät ole tarpeeksi korkeat maksamaan järjestelmänvalvojille kilpailukykyistä palkkaa. Jotkut hallintovirkailijat voivat ansaitakseen toimeentulonsa turvautua oksastukseen tai lahjontaan, mikä aiheuttaa vielä suuremman taloudellisen taakan kuin verotus.
Itse asiassa Maailmanpankin tutkimus vahvistaa, että julkisen sektorin palkoilla on suuri merkitys korruption vastaisissa toimissa. Maatietojen perusteella pankki päätteli, että palkkojen korottaminen voisi vähentää korruptiota tietyissä tilanteissa, kun siihen yhdistetään asianmukainen politiikka.
1625
Ilmaus "rajoitettu hallitus" näyttää saaneen alkunsa Skotlannin, Englannin ja Irlannin kuninkaan James VI & I:n hallituskaudella.
Esimerkkejä rajoitetuista hallituksista
Fraser Institute – kanadalainen tutkimus- ja koulutusorganisaatio – on vuodesta 1996 lähtien tuottanut vuosiraportteja, joissa maat on luokiteltu sen mukaan, kuinka paljon niiden politiikka ja instituutiot tukevat taloudellista vapautta. Se mittaa rajoitettua hallitusta hallinnon koon (korkeimmat marginaaliverot,. julkiset menot), oikeusjärjestelmän (omistusoikeuksien suojelu, oikeuslaitoksen riippumattomuus), terveen rahan ( inflaatio ), kansainvälisen kaupan vapauden (tariffit, kaupan esteet) ja luottomarkkinoiden, työmarkkinoiden ja yritysten sääntelyyn.
Seuraavat sijoitukset ovat peräisin Fraser Instituten 2021 Economic Freedom of the World -indeksistä ("Fraser-indeksi"), joka analysoi 165 maata ja aluetta.
Hongkong
Teknisesti Kiinan autonominen alue Hongkong sijoittui kuitenkin ensimmäiselle sijalle vuoden 2021 Fraser-indeksissä suurelta osin sen alhaisten kaupan ja ulkomaisten investointien esteiden vuoksi. Hongkongissa on myös alhaiset verot ja suhteellisen löysä työsuojelu.
On huomattava, että Fraser-indeksi asettaa taloudellisen vapauden huomattavasti enemmän kuin poliittista vapautta. Vuonna 2019 – jolloin vuoden 2021 tiedot perustuivat – Hongkongissa tehtiin myös rajuja tukahdutuksia, mukaan lukien mielivaltaiset pidätykset ja karkotukset. Siitä huolimatta Fraser Institute sijoitti Hongkongin ensimmäiseksi taloudellisessa vapaudessa.
Honduras
Vaikka se sijoittui 70. sijalle taloudellisen vapauden perusteella, Fraser-indeksi sijoitti Hondurasin hallituksen koon mukaan toiseksi - juuri naapurivaltion Guatemalan jälkeen. Hondurasilla oli korkeat pisteet rahapolitiikasta ja vähäisistä talouteen interventioistaan, mikä tasapainotti alhaiset pisteet sen oikeusjärjestelmässä.
Uusi Seelanti
Fraser-luokituksen mukaan Uusi-Seelanti oli maailman kolmanneksi vapain talous, vaikka se sijoittui 92. sijalle hallituksen koon mukaan. Maa sai korkeat arvosanat kaupan vapauden, yritysystävällisten säännösten ja oikeusjärjestelmän sallimisesta. Maan hallitus jäi kuitenkin pienemmäksi suurelta osin valtion menojen ja tukien ansiosta.
Bottom Line
Rajoitetun hallinnon käsite edellyttää, että poliittisten viranomaisten valtaa on rajoitettava oikeudellisesti erityisesti yksilön oikeuksien osalta. Käsite on tärkeä myös talousasioissa, joissa valtion puuttuminen voi häiritä markkinoita ja kauppaa.
Kohokohdat
Vaikka monet teoreetikot kannattavat rajoitetun hallinnon periaatetta, on erimielisyyksiä siitä, kuinka vahvoja näiden rajoitusten tulisi olla.
Talouspolitiikassa rajoitettu hallinto yhdistetään usein klassisen liberalismin ja laissez-faire -talouden ideoihin.
Rajoitettu hallinto kuvaa poliittista järjestelmää, jossa hallituksen elimet ovat kiellettyjä tietyistä toimista.
Euroopassa rajallisen hallituksen käsite vahvistui valistuksen aikana, mutta se voidaan juontaa ainakin Magna Cartaan (1215).
Monissa nykyaikaisissa poliittisissa järjestelmissä on kodifioituja laillisia oikeuksia, joita hallitus, poliisi tai armeija ei voi loukata.
UKK
Kuka keksi ajatuksen rajoitetusta hallinnosta?
Rajoitetun hallituksen käsite juontaa juurensa Magna Cartasta, mutta valistuksen ajattelijat kehittivät ideaa edelleen 1600- ja 1700-luvuilla. Ajatus siitä, että hallituksen valta vaatii hallittujen suostumusta, on peräisin John Lockelta. Ajatus hallituksen jakamisesta kolmeen haaraan liitetään paroni de Montesquieun käsiin, ja ajatus siitä, että hallituksen tulisi välttää sekaantumista kauppaan, liitetään usein Adam Smithiin. Monet näistä ideoista liitettiin myöhemmin Yhdysvaltojen ja Ranskan vallankumouksiin.
Miten perustuslaki heijastaa rajoitetun hallituksen periaatetta?
Yhdysvalloissa perustuslaki jakaa hallituksen kolmeen eri haaraan, joilla on erilliset valtuudet ja rajoitukset. Kaikkien kolmen on tehtävä yhteistyötä uusien politiikkojen ja lakien säätämiseksi. Perustuslakia kirjoitettaessa pidettiin epätodennäköisenä, että yksi henkilö tai ryhmittymä hallitsisi kaikkia kolmea haaraa. Siksi tätä erottamista pidettiin keinona estää hallituksen liikatoiminta.
Miten federalismi liittyy ajatukseen rajoitetusta hallinnosta?
Federalismi viittaa poliittiseen järjestelmään, joka delegoi tietyt valtuudet paikallisille tai maakunnallisille elimille. Federalistisessa järjestelmässä paikallishallinnolla voi olla oma lainsäätäjä, tuomioistuimet, veroviranomainen ja muita hallituksen tehtäviä. Joissakin tapauksissa heillä voi olla myös valta erota keskushallinnosta.
