Ilmaista lounasta ei ole olemassa (TANSTAAFL)

Mitä ei ole ilmaista lounasta (TANSTAAFL)?

"Ei ole ilmaista lounasta" (TANSTAAFL), joka tunnetaan myös nimellä "ilmaista lounasta ei ole olemassa" (TINSTAAFL), on ilmaus, joka kuvaa päätöksenteon ja kulutuksen kustannuksia. Ilmaisu välittää ajatuksen siitä, että ilmaisilta näyttävillä asioilla joku maksaa aina jonkun hinnan tai että mikään elämässä ei ole todella ilmaista.

Ilmaisella lounaalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tavaran tai palvelun vastaanottamisesta ei aiheudu kustannuksia, mutta taloustieteilijät huomauttavat, että vaikka jokin olisi todella ilmaista, siinä on vaihtoehtokustannus, jota ei oteta.

Kuinka TANSTAAFL toimii

TANSTAAFL-konsepti on tärkeä huomioida, kun tehdään erilaisia päätöksiä, olivatpa ne sitten taloudellisia tai elämäntapapäätöksiä. Konsepti voi auttaa kuluttajia tekemään viisaampia päätöksiä ottamalla huomioon kaikki välilliset ja suorat kustannukset ja ulkoisvaikutukset.

Taloustieteessä TANSTAAFL kuvaa vaihtoehtokustannusten käsitettä , jossa todetaan, että jokaiselle tehdylle valinnalle jää valitsematta vaihtoehto, joka olisi myös tuottanut jonkin verran hyötyä. Päätöksenteko vaatii kompromisseja ja olettaa, ettei yhteiskunnassa ole todellista ilmaista tarjontaa. Esimerkiksi yksityishenkilöille (ilmaiseksi) lahjoitetut tuotteet ja palvelut maksaa lahjan antaja. Silloinkin, kun kukaan ei vastaa suorista kustannuksista, yhteiskunta kantaa taakan, kuten negatiivisten ulkoisvaikutusten, kuten saastumisen, tapauksessa.

Sijoittajien on oltava erityisen varovaisia näennäisen ilmaisen lounaan suhteen tehdessään sijoituksia, jotka lupaavat melko korkeita kiinteitä maksuja useiden vuosien aikana ja oletettavasti alhaisella riskillä. Monet näistä sijoituksista ovat täynnä piilokuluja, joista sijoittajat eivät välttämättä ymmärrä täysin. Yleensä mikä tahansa sijoitus, joka lupaa taatun tuoton, ei ole ilmaista lounasta, koska jossain on implisiittisiä kustannuksia, mukaan lukien vaihtoehtokustannus, jos ei sijoita muualle.

Näkymättömiin riskeihin liittyy myös implisiittisiä kustannuksia. Jotkut välittäjät markkinoivat voimakkaasti asuntolainavakuudellisia arvopapereita ( MBS ) ilmeisenä ilmaisena lounaana 2000-luvun alussa. Näitä sijoituksia kuvailtiin erittäin turvallisiksi, AAA-luokitelluiksi sijoituksiksi, joiden taustalla on monipuolinen asuntolainapooli. Yhdysvaltain asuntokriisi paljasti kuitenkin näiden sijoitusten todellisen taustalla olevan riskin sekä virheellisen luokitusjärjestelmän, joka luokitteli lainapoolit AAA-luokitukseen, vaikka moniin taustalla oleviin lainoihin sisältyi erittäin suuri maksukyvyttömyysriski.

Edes yksityisille ilmaiseksi annetut tuotteet ja palvelut eivät ole todella ilmaisia; yritys, hallitus tai yksityishenkilö maksaa lopulta kustannukset.

TANSTAAFL-konseptin historia

TANSTAAFL-konseptin uskotaan saaneen alkunsa 1800-luvun amerikkalaisista salongeista, joissa asiakkaille annettiin ilmaisia lounaita juomien oston yhteydessä. Tarjouksen perusrakenteesta käy ilmi, että ilmaiseen lounaaseen liittyy implisiittinen hinta: juoman osto.

Ilmaisen lounaan kuluttamisesta aiheutuu kuitenkin näkymättömiä lisäkustannuksia . Koska lounaat olivat suolaisia, asiakkaat houkuttelivat ostamaan lisää juomia. Niinpä salongit tarjosivat tarkoituksella ilmaisia lounaita sillä odotuksella, että ne tuottaisivat riittävästi tuloja lisäjuomista kattamaan lounaan kustannukset. Ehdotus ilmaisesta tuotteesta tai palvelusta toisen tavaran tai palvelun ostamisen yhteydessä on oksymoroninen taktiikka, jota monet yritykset käyttävät edelleen asiakkaiden houkuttelemiseksi.

TANSTAAFL:aan on viitattu useita kertoja historiallisesti useissa eri yhteyksissä. Esimerkiksi vuonna 1933 New Yorkin entinen pormestari Fiorello H. La Guardia käytti italialaista lausetta "È finita la cuccagna!" (käännettynä "ei enää ilmaista lounasta") rikollisuuden ja korruption vastaisessa kampanjassaan. Suosittuja viittauksia lauseeseen löytyy myös Robert Heinleinin teoksesta "The Moon Is a Harsh Mistress" sekä Milto n Friedmanin kirjasta "There Ain't No Suching as a Free Lunch".

Esimerkkejä TANSTAAFL:sta

Eri tieteenaloilla (esim. taloustiede, rahoitus, tilastot jne.) TANSTAAFL:lla on erilaisia konnotaatioita. Esimerkiksi tieteessä se viittaa teoriaan, jonka mukaan maailmankaikkeus on suljettu järjestelmä. Ajatuksena on, että jonkin lähde (esim. aine) tulee resurssista, joka loppuu. Aineen toimittamisen hinta on sen lähteen loppuminen.

Urheilussa TANSTAAFL:a käytettiin kuvaamaan urheilussa menestymiseen liittyviä terveyskustannuksia, kuten "ei kipua, ei voittoa". Erilaisista merkityksistä huolimatta yhteinen tekijä on hinta.

Sijoituksissa TANSTAAFL auttaa selittämään riskin. Valtion velkasitoumukset (T-bill),. vekselit ja joukkovelkakirjat tarjoavat lähes riskittömän tuoton; kuitenkin vaihtoehtokustannus sijoittamisesta johonkin näistä instrumenteista on menetetty mahdollisuus sijoittaa vaihtoehtoiseen, riskialttiimpaan sijoitukseen. Kun sijoittaja siirtyy korkeammalle riskispektrissä, ilmaus TANSTAAFL tulee entistä merkityksellisemmäksi, koska sijoittajat tarjoavat pääomalle toiveita saavuttaa suurempia voittoja kuin mitä vähemmän riskialttiit arvopaperit tuottavat; Tämä valinta edellyttää kuitenkin kustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että kasvunäkymiä ei saavuteta ja investointi voidaan menettää.

Kohokohdat

• "Ilmaista lounasta ei ole olemassa" (TANSTAAFL) on lause, joka kuvaa päätöksenteon ja kulutuksen kustannuksia.

• Sijoittaessaan valtion velkasitoumusten ostaminen on esimerkki siitä, että joku ajattelee saavansa hyvän kaupan hyvin pienellä hinnalla. Treasuries-ostojen kompromissi on kuitenkin vaihtoehtokustannus, jos sitä ei sijoita korkeamman riskin ja korkeamman tuoton arvopapereihin ajan myötä.

• TANSTAAFL ehdottaa, että ilmaisilta näyttävillä asioilla on aina piilotettu tai epäsuora hinta jollekin, vaikka se ei olisikaan edunsaaja.