Rinnakkaisjälleenvakuutus

Mikä on rinnakkaisjälleenvakuutus?

Rinnakkaisjälleenvakuutus on sopimus, jonka mukaan kaksi tai useampi jälleenvakuutusyhtiö jakavat palkkiot ja mahdolliset vakuutusturvan kustannukset.

Vakuutusyhtiöt ovat sopineet jälleenvakuutusyhtiöiden kanssa, jotta ne hyväksyvät osan korvauskuluistaan suurissa tapahtumissa, kuten hurrikaanissa. Joidenkin katastrofien äärimmäisen korkeiden mahdollisten kustannusten vuoksi jälleenvakuutusyhtiöt päättävät joskus pienentää riskejä yhdessä toimimalla.

• Vakuutusyhtiöt perivät vakuutusmaksuja vastineeksi riskien kattamisesta.

• Jälleenvakuutusyhtiöt ottavat osuuden tästä riskistä vastineeksi osasta vakuutusmaksuista.

• Rinnakkaisjälleenvakuutukset antavat jälleenvakuuttajien jakaa riskit.

Yhteisjälleenvakuutuksen ymmärtäminen

Hurrikaani Katrina on Yhdysvaltain historian kallein katastrofi, joka aiheutti arviolta 172,5 miljardin dollarin vahingot vuonna 2005. Hurrikaani Harvey vuonna 2017 oli 133,8 miljardia dollaria.

Ennätys voi pudota COVID-19-pandemian vuoksi, jonka ennustettiin maksavan sairausvakuutusyhtiöille jopa 547 miljardia dollaria vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tämän vuoksi ei ole yhtä yllättävää, että vakuutusyhtiöt siirtävät osan suurista riskeistään jälleenvakuutusyhtiöille, jotka puolestaan voivat päättää yhdistää voimavaransa rinnakkaisjälleenvakuutuksen tarjoamiseksi. Vakuutusyhtiöt siirtävät osan sopimuksen vakuutusmaksusta jälleenvakuuttajille, jotka jakavat tuotot ja riskit suhteellisesti.

Tämä vähentää tehokkaasti myös vakuutetun riskiä, sillä Katrina-kokoinen tapahtuma voi ajaa konkurssiin yhden vakuutuksenantajan.

Rinnakkaisjälleenvakuutusjärjestelmään osallistuvien jälleenvakuuttajien ryhmää kutsutaan joskus pooliksi.

Rinnakkaisjälleenvakuuttajat ovat usein suhteellisen pieniä yrityksiä, jotka eivät voi ottaa sopimuksen edellyttämää riskiä.

Rinnakkaisjälleenvakuutustyypit

Rinnakkaisjälleenvakuutussopimukset neuvotellaan tyypillisesti alkuperäisen vakuutusyhtiön, jota kutsutaan luovuttajaksi, ja johtavan jälleenvakuuttajan välillä. Pääjälleenvakuuttaja tekee päätökset muiden rinnakkaisjälleenvakuutussopimukseen osallistuvien jälleenvakuutusyhtiöiden, joita kutsutaan seuraajajälleenvakuuttajiksi, puolesta.

Kunkin jälleenvakuuttajan vastuulla oleva vahingon määrä lasketaan tyypillisesti suhteellisesti, ja jälleenvakuuttajat, joilla on suurempi osuus sopimuksesta, vastaavat suuremmasta prosenttiosuudesta kaikista korvauksista. Sen lisäksi, että rinnakkaisjälleenvakuuttajalla on suhteellinen osuus mahdollisista tappioista, he saavat suhteellisen osuuden riskin ottamisesta saamistaan vakuutusmaksuista.

Joissakin tapauksissa rinnakkaisjälleenvakuutus ei ole suhteellinen. Tässä skenaariossa jälleenvakuutusyhtiöiden on maksettava vain, jos vakuutuksenantajalle ennalta määrätyn ajanjakson aikana kärsimien vahinkojen kokonaismäärä ylittää tietyn määrän.

Tätä määrää kutsutaan säilyttämiseksi tai prioriteetiksi. Suhteettomia rinnakkaisjälleenvakuutuksia on useita eri tyyppejä, mukaan lukien ylimääräinen tappio ja stop-loss -jälleenvakuutus.

Ylimääräisen tappion yhteisjälleenvakuutus

Jälleenvakuutuksen ylivakuutuksella määritellään vahinkojen enimmäismäärä, joka vakuutuksenantajan on maksettava ennen kuin jälleenvakuuttaja (tai rinnakkaisjälleenvakuuttaja) ottaa vastuun.

Vakuutuksenantaja on siten korvattu tai suojattu lisävahingoilta.

Stop-Loss -jälleenvakuutus

Stop-loss -jälleenvakuutus rajoittaa vakuutusyhtiön vastuun tiettyyn prosenttiosuuteen maksetusta vakuutusmaksusta. Jälleenvakuutus ottaa loput.