Toissijainen edunsaaja
Mikä on toissijainen edunsaaja?
Toissijainen edunsaaja, joka tunnetaan myös ehdollisena edunsaajana, on henkilö tai yhteisö, joka perii omaisuutta testamentin, säätiön tai tilin perusteella (esim. vakuutus tai annuiteetti), kun ensisijainen edunsaaja kuolee ennen luovuttajaa.
Toissijainen tai ehdollinen edunsaaja perii omaisuutta vain silloin, kun se täyttää tietyt ehdot, kuten ensisijaisen edunsaajan kuoleman tai ensisijaisen edunsaajan päätöksen luopua perinnöstään. Jos ensisijaista edunsaajaa ei löydy myöntäjän kuoltuhetkellä, varat voivat siirtyä toissijaiselle edunsaajalle. Ensisijaisen edunsaajan paikantamisen vaatimukset ja aika vaihtelevat omaisuutta säätelevän tilin tai lakiasiakirjan mukaan.
Toissijaisten edunsaajien ymmärtäminen
Osapuolet voivat myös nimetä toissijaisia edunsaajia eläketileille tai muille sijoitus- ja eläkevälineille; Näin voidaan välttää testamentti, jos ensisijainen edunsaaja ei voi periä omaisuutta. Esimerkiksi vakuutuksen, annuiteetin, 401(k), 529 college säästösuunnitelman, terveyssäästötilin ( HSA ) tai trustin myöntämisen yhteydessä tilinhaltija nimeää kenet tai mitä (esim. säätiön tai hyväntekeväisyysjärjestön) hän haluaa saada varat kuoleman jälkeen. Joskus nimetyt osapuolet voivat saada varat, jos tilinomistaja on työkyvytön. Näissä skenaarioissa on usein mahdollista nimetä useampi kuin yksi ensisijainen tai ehdollinen edunsaaja jakamalla prosenttiosuudet valittujen kesken. Monet käytännöt kieltävät summien jakamisen, koska arvot voivat muuttua tilin käyttöiän aikana ja voivat siten aiheuttaa ongelmia kuoleman yhteydessä.
Edunsaajien nimeäminen voi olla monimutkainen prosessi. Jotkin tilit mahdollistavat esimerkiksi per-stirpes-merkinnät, joissa edunsaajan perilliset saavat jaetut varat, jos edunsaaja on edeltänyt tilinomistajaa.
Erityisiä huomioita
Testamentti on laillisesti täytäntöönpanokelpoinen ilmoitus, jossa kerrotaan, kuinka henkilö haluaa jakaa omaisuutensa kuollessaan. Vaikka sen muoto vaihtelee, useimmat noudattavat melko yhtenäistä ulkoasua alkaen toteamalla, että testamentintekijä, jonka tulee olla vähintään 18-vuotias tai naimisissa, on täysi-ikäinen ja tekee omasta hyvästä tahdostaan. Testamentissa nimetään myös toimeenpanija (testamentin toteuttaja tai toteuttaja), alaikäisten lasten huoltaja ja edunsaaja(t). Testamentissa voitaisiin esimerkiksi eritellä pankkitilit ja jakaa omaisuutta useiden henkilöiden kesken. Myös yhteisomistuksessa oleva omaisuus jaetaan vastaavasti. Testamentissa on tärkeää olla mahdollisimman selkeä ja täsmällinen, jotta vältetään oikeudelliset haasteet ja niihin liittyvät kulut.
Useimmat osavaltiot edellyttävät todistajien läsnäoloa testamentin täytäntöönpanossa. Esimerkiksi Iowassa voimassa olevassa testamentissa on oltava kaksi pätevää, vähintään 16-vuotiasta todistajaa. Näiden henkilöiden tulee allekirjoittaa testamentti sekä testamentintekijän että toistensa läsnäollessa. Testamentin tekijän on myös suullisesti todistettava todistajien edessä, että se on hänen tahtonsa.
Joissakin tapauksissa testamentti voidaan todistaa itse. Tämä voi tapahtua, jos testamentin laatija ja todistajat allekirjoittavat valaehtoisen todistuksen, jossa kuvataan testamentin täytäntöönpanoa. Kaikissa tapauksissa on suositeltavaa käyttää asianajajan apua testamentin pätevyyden ja sen ohjeiden toteutumisen varmistamiseksi.
Kohokohdat
Joissakin tapauksissa toissijainen edunsaaja voi periä omaisuuden, jos ensisijainen edunsaaja kieltäytyy perinnöstä tai on työkyvytön.
Toissijainen edunsaaja voidaan nimetä testamentti-, rahasto-, eläke- tai sijoitustilillä ja muilla tileillä, joilla omaisuus on perinnöllistä.
Toissijainen tai ehdollinen edunsaaja on henkilö tai yhteisö, joka on määrätty perimään omaisuutta, jos ensisijainen edunsaaja on ennen luovuttajaa.
