Indeksisidonnainen joukkovelkakirjalaina
Mikä on indeksiin sidottu joukkovelkakirjalaina?
Indeksisidonnainen joukkovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, jossa pääoman korkotuoton maksaminen liittyy tiettyyn hintaindeksiin, yleensä kuluttajahintaindeksiin (CPI). Tämä ominaisuus suojaa sijoittajia suojaamalla heitä taustalla olevan indeksin muutoksilta. Joukkovelkakirjalainan kassavirtoja tarkistetaan siten, että joukkovelkakirjalainan haltija saa tiedossa olevan reaalituoton. Indeksivelkakirja tunnetaan myös reaalituottoisena joukkovelkakirjalainana Kanadassa, Treasury Inflation-Protected Securities (TIPS) Yhdysvalloissa ja linkkerinä Isossa-Britanniassa.
Kuinka indeksisidonnainen joukkovelkakirjalaina toimii
Joukkovelkakirjasijoittaja pitää hallussaan kiinteäkorkoista joukkovelkakirjalainaa. Korkomaksut eli kupongit maksetaan yleensä puolivuosittain ja ne edustavat joukkovelkakirjalainan haltijan tuottoa joukkovelkakirjalainaan sijoittamisesta. Ajan myötä inflaatio kuitenkin kiihtyy, mikä heikentää sijoittajan vuosituoton arvoa. Tämä on toisin kuin oman pääoman ja omaisuuden tuotto, jossa osinko- ja vuokratuotot kasvavat inflaation myötä. Valtio laskee liikkeeseen indeksilainoja inflaation vaikutusten lieventämiseksi.
Indeksisidottu joukkovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, jonka kuponkimaksut on oikaistu inflaatioon liittämällä maksut johonkin inflaatioindikaattoriin, kuten kuluttajahintaindeksiin (CPI) tai vähittäishintaindeksiin (RPI). Nämä korolliset sijoitukset maksavat sijoittajille tyypillisesti reaalituoton sekä kertyneen inflaation, mikä suojaa inflaatiota vastaan. Tuotto, maksu ja pääoma lasketaan reaalisesti, ei nimellislukuina. Kuluttajahintaindeksiä voidaan ajatella valuuttakurssina, joka muuttaa joukkovelkakirjasijoituksen tuoton reaalituotoksi.
Indeksoitu joukkovelkakirjalaina on sijoittajalle arvokas, koska sen todellinen arvo tiedetään ostohetkellä ja epävarmuuteen liittyvä riski on eliminoitu. Nämä joukkovelkakirjat ovat myös vähemmän epävakaita kuin nimelliset joukkovelkakirjat ja auttavat sijoittajia säilyttämään ostovoimansa.
Indeksisidotut joukkovelkakirjalainat tarjoavat reaalituoton plus inflaatio, ja kaikki – tuotto, maksu, pääoma – lasketaan reaalisesti, ei nimellisesti.
Esimerkki indeksisidoksesta joukkovelkakirjalainasta
Ajattele kahta sijoittajaa – toinen ostaa tavallisen joukkovelkakirjalainan ja toinen indeksisidonnaisen joukkovelkakirjalainan. Molemmat joukkovelkakirjat lasketaan liikkeeseen ja ostetaan 100 dollarilla heinäkuussa 2019 samoilla ehdoilla – 4 %:n kuponkikorko, 1 vuosi maturiteettiin ja 100 dollarin nimellisarvo. CPI-taso liikkeeseenlaskuhetkellä on 204.
Tavallisesta joukkovelkakirjalainasta maksetaan 4 prosentin vuotuista korkoa tai 4 dollaria (100 dollaria x 4 %), ja 100 dollarin pääoma maksetaan takaisin eräpäivänä. Erääntyessä pääoma ja erääntyvä korko, eli 100 $ + 4 $ = 104 $, hyvitetään joukkovelkakirjalainan haltijalle.
Olettaen, että kuluttajahintaindeksin taso heinäkuussa 2020 on 207, korkoa ja pääomaa on mukautettava indeksilainan inflaatioon. Kuponkimaksut lasketaan käyttämällä inflaatiokorjattua pääomaa, ja inflaatiokorjatun pääoman määrittämiseen käytetään indeksointikerrointa. Tietylle päivämäärälle indeksointikerroin määritellään tietyn päivän CPI-arvoksi jaettuna joukkovelkakirjalainan alkuperäisen liikkeeseenlaskupäivän kuluttajahintaindeksillä. Esimerkissämme indeksointikerroin on 1,0147 (207/204). Siksi inflaatio on 1,47 % ja joukkovelkakirjalainan haltija saa 105,53 dollaria (104 dollaria x 1,0147) erääntyessään.
Joukkovelkakirjalainan vuotuinen korko on 5,53 % [((105,53 $ - 100 $)/100 $) x 100 %]. Sijoittajan likimääräinen reaalinen tuottoprosentti on 4,06 % (5,53 % - 1,47 %), laskettuna nimelliskorolla vähennettynä inflaatiolla.
Kohokohdat
Nämä joukkovelkakirjat ovat sijoittajille hyödyllisiä, koska ne ovat vähemmän epävakaita kuin tavalliset joukkovelkakirjat ja epävarmuuteen liittyvä riski pienenee.
Indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat – joita kutsutaan myös Yhdysvaltain valtionvarainflaatio-suojatuiksi arvopapereiksi – maksavat korkoa, joka on sidottu taustalla olevaan indeksiin, kuten kuluttajahintaindeksiin (CPI).
Valtiot laskevat liikkeeseen indeksisidonnaisia joukkovelkakirjoja lieventämään inflaation vaikutusta maksamalla reaalituoton sekä kertyneen inflaation.
