Perushinta

Mikä on perushinta?

Perushinta on tapa viitata kiinteätuottoisen arvopaperin hintaan, joka viittaa sen tuottoon eräpäivään asti. Sitä käytetään yleisesti viittaamaan joukkovelkakirjoihin, ja se tarkoittaa tuottoa eräpäivään asti, kun sijoittaja ostaa joukkovelkakirjalainan. Perushinta on hyödyllinen sijoittajille, koska sen avulla he voivat helposti verrata tuottoja, joita he nauttisivat, jos he ostaisivat sijoituksen ja säilyttäisivät sen sen eräpäivään asti.

Perushinta olettaa implisiittisesti, että sijoittaja sijoittaisi kaikki korkomaksut uudelleen ja ansaitsisi tuoton, joka on yhtä suuri kuin eräpäivän tuotto. Olettaen, että tätä korkoa sijoitetaan jatkuvasti uudelleen ja että joukkovelkakirjalainan haltija ei myy joukkovelkakirjalainaa ennenaikaisesti, joukkovelkakirjalaina lopulta tuottoa eräpäivään asti ja ansaitsee joukkovelkakirjalainan haltijalle täyden perushinnan.

Termiä "perushinta" käytetään myös hyödykefutuurimarkkinoilla viittaamaan kyseisen hyödykkeen spot-hinnan ja sen futuurihinnan väliseen eroon tietyllä hetkellä.

Kuinka perushinnat toimivat

Perushinta on yksi monista tavoista viitata joukkovelkakirjalainan hintaan. Joukkovelkakirjoja ostaessaan yksi tärkeimmistä seikoista, joita sijoittajat etsivät, on joukkovelkakirjalainan tuotto eli joukkovelkakirjalainan hallussapidosta kertynyt sijoitetun pääoman vuosituotto sen korkojen perusteella. Koska joukkovelkakirjalainojen hinnat liikkuvat korkotasoon nähden päinvastaiseen suuntaan, joukkovelkakirjojen hinta vaihtelee nykyisten korkojen muutosten ja sijoittajien tulevien koronmuutosten perusteella.

Tästä syystä joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on 4 %, olisi arvokkaampi, jos samankaltaiset markkinoilla olevat joukkovelkakirjat tarjoaisivat alle 4 %:n korkoa. Samoin sama joukkovelkakirja olisi vähemmän arvokas, jos markkinakorot nousisivat. Perushinta kertoo mahdollisille sijoittajille, kuinka paljon he voivat odottaa ansaitsevansa sijoituksestaan, jos he päättävät ostaa tietyn joukkovelkakirjalainan tai arvopaperin. Esimerkiksi joukkovelkakirjalainan, jonka tuotto eräpäivään asti on 4 %, perushinta olisi 4 %.

Tätä termiä käytetään myös hyödykefutuurimarkkinoilla kuvaamaan hyödykkeen spot-hinnan ja sen futuurihinnan välistä eroa tiettynä päivänä. Esimerkiksi, jos öljyn hinta on tällä hetkellä paikallisesti 100 dollaria tynnyriltä, mutta futuurihinta on 95 dollaria tynnyriltä joulukuussa, öljyn perushinnaksi tällä hetkellä sanotaan olevan 5 dollaria joulukuussa.

Tosimaailman esimerkki perushinnasta

Korkomarkkinoiden sijoittajat vertaavat usein joukkovelkakirjalainan tai muun korkoinstrumentin perushintaa sen kuponkiin. Jos perushinta on korkeampi kuin kuponkikorko, tämä viittaa siihen, että joukkovelkakirja myydään alennuksella sen nimellisarvoon. Toisaalta, jos perushinta on alempi kuin kuponkikorko, tämä tarkoittaa, että joukkovelkakirja myydään ylikurssilla.

Harkitse esimerkiksi joukkovelkakirjalainaa, jonka kuponkikorko on 5 % ja jonka nimellisarvo on 100 dollaria. Jos sijoittaja ostaa tämän joukkovelkakirjalainan, hän saa 5 dollaria vuodessa (5 % 100 dollarista) korkomaksuna. Teoriassa sijoittaja voi saada 5 dollarin korkomaksunsa ja sijoittaa ne uudelleen samanlaiseen joukkovelkakirjalainaan ansaitakseen 5 % koroistaan.

Tässä skenaariossa joukkovelkakirjalainan tuotto eräpäivään asti olisi 5 %, koska sijoittaja odottaa ansaitsevansa 5 % vuosittain. Lainan perushinta olisi siis myös 5 %. Jos saman joukkovelkakirjalainan perushinta olisi 5 prosenttia, vaikka sen kuponkikorko on alle 5 prosenttia, se merkitsisi, että kyseistä joukkovelkakirjalainaa tarjottiin alennuksella sen nimellisarvoon.

##Kohokohdat

• Perushinta voi auttaa sijoittajia vertailemaan eri korkoinstrumenttien sijoitetun pääoman tuottoa.

• Se kattaa lainalta odotetun vuosituoton, jos sijoittaja pitää sen hallussaan sen eräpäivään asti.

• Perushinta on tapa noteerata joukkovelkakirjojen hintoja niiden eräpäivän tuoton perusteella.