Investor's wiki

Kulutus

Kulutus

Mitä on kulutuskulttuuri?

Kuluttaja on ajatus siitä, että markkinoilta ostettujen tavaroiden ja palveluiden kulutuksen lisääminen on aina toivottava tavoite ja että ihmisen hyvinvointi ja onnellisuus riippuvat olennaisesti kulutustavaroiden ja aineellisen omaisuuden hankkimisesta. Taloudellisessa mielessä se liittyy pääosin keynesiläiseen ajatukseen, että kulutus on talouden avaintekijä ja että kuluttajien rohkaiseminen kulutukseen on tärkeä poliittinen tavoite. Tästä näkökulmasta katsottuna kulutus on myönteinen ilmiö, joka ruokkii talouskasvua.

Kuluttajuuden ymmärtäminen

Yleisesti käytetty kulutus, tarkoittaa kapitalistisessa taloudessa elävien ihmisten taipumusta harjoittaa liiallisen materialismin elämäntapaa, joka pyörii refleksiivisen, tuhlaavan tai silmiinpistävän ylikulutuksen ympärillä. Tässä mielessä kuluttajan ymmärretään laajalti myötävaikuttavan perinteisten arvojen ja elämäntapojen tuhoamiseen, suuryritysten kuluttajien hyväksikäyttöön, ympäristön tilan heikkenemiseen ja negatiivisiin psykologisiin vaikutuksiin.

Esimerkiksi Thorstein Veblen oli 1800-luvun taloustieteilijä ja sosiologi, joka tunnetaan parhaiten käsitteen "ilmettävä kulutus" keksimisestä kirjassaan The Theory of the Leisure Class (1899). Näyttävä kulutus on keino osoittaa omaa sosiaalista asemaansa, varsinkin kun julkisesti esillä olevat tavarat ja palvelut ovat liian kalliita muille saman luokan jäsenille. Tämäntyyppinen kulutus liittyy tyypillisesti varakkaisiin, mutta se voi koskea myös mitä tahansa talousluokkaa.

Suuren laman jälkeen kulutusta suurelta osin pilkattiin. Toisen maailmansodan ja sodan loputtua seuranneen vaurauden myötä Yhdysvaltain talouden käynnisti kuitenkin termin käyttö 1900-luvun puolivälissä alkoi saada positiivista konnotaatiota. Tänä aikana konsumerismi korosti niitä etuja, joita kapitalismilla oli tarjottavana elintaso paranemisena ja kuluttajien edut etusijalle asettavan talouspolitiikan muodossa. Nämä suurelta osin nostalgiset merkitykset ovat sittemmin jääneet pois yleisestä käytöstä.

Kun kuluttajat kuluttavat, ekonomistit olettavat, että kuluttajat hyötyvät ostamiensa kulutustavaroiden hyödyllisyydestä,. mutta yritykset hyötyvät myös lisääntyneestä myynnistä, tuloista ja voitosta. Jos esimerkiksi autojen myynti kasvaa, autonvalmistajat näkevät voittojen kasvun. Lisäksi terästä, renkaita ja autojen verhoiluja valmistavien yritysten myynti lisääntyy. Toisin sanoen kuluttajien kuluttaminen voi hyödyttää taloutta ja erityisesti elinkeinoelämää.

Tästä johtuen yritykset (ja jotkut taloustieteilijät) ovat alkaneet pitää kulutuksen lisäämistä keskeisenä tavoitteena vahvan talouden rakentamisessa ja ylläpitämisessä riippumatta siitä, mitä hyötyä kuluttajalle tai koko yhteiskunnalle on.

Kuluttamisen vaikutus

Keynesiläisen makrotalouden mukaan kulutuksen lisääminen finanssi- ja rahapolitiikan avulla on talouspolitiikan päättäjien ensisijainen tavoite. Kulutuskulut muodostavat leijonan osan kokonaiskysynnästä ja bruttokansantuotteesta (BKT), joten kulutusmenojen lisäämistä pidetään tehokkaimpana tapana ohjata taloutta kohti kasvua.

Kuluttaja näkee kuluttajan talouspolitiikan kohteena ja elinkeinoelämän käteisenä lehmänä, jonka ainoana uskona on kulutuksen lisääminen hyödyttää taloutta. Säästämistä voidaan pitää jopa haitallisena taloudelle, koska se tapahtuu välittömien kulutusmenojen kustannuksella.

Kulutus auttaa myös muokkaamaan joitakin liiketoimintakäytäntöjä. Kulutushyödykkeiden suunniteltu vanhentuminen voi syrjäyttää tuottajien välisen kilpailun kestävämpien tuotteiden valmistamisesta. Markkinointi ja mainonta voivat keskittyä luomaan kuluttajien kysyntää uusille tuotteille kuluttajien tiedottamisen sijaan.

Näyttävä kulutus

Taloustieteilijä Thorstein Veblen kehitti näkyvän kulutuksen käsitteen , jossa kuluttajat ostavat, omistavat ja käyttävät tuotteita ei niiden suoran käyttöarvon vuoksi, vaan keinona osoittaa sosiaalista ja taloudellista asemaa.

Kun elintaso nousi teollisen vallankumouksen jälkeen,. kulutus kasvoi selvästi. Huomattava kulutus voi olla turhaa nolla- tai jopa negatiivinen summa, sillä todellisia resursseja käytetään tuottamaan tavaroita, joita ei arvosteta niiden käytöstä vaan pikemminkin niiden esittämän kuvan perusteella.

Kulutus voi tuntuvan kulutuksen muodossa aiheuttaa taloudelle valtavia todellisia kustannuksia. Todellisten resurssien kuluttaminen nolla- tai negatiivisen summan kilpailussa yhteiskunnallisesta asemasta voi kompensoida kaupankäynnin voitot nykyaikaisessa teollisessa taloudessa ja johtaa tuhoisaan markkinoiden luomiseen kuluttajille ja muille tavaroille.

Kuluttajuuden edut ja haitat

Edut

Kulutuksen puolestapuhujat viittaavat siihen, kuinka kulutuskulut voivat ohjata taloutta ja johtaa tavaroiden ja palveluiden tuotannon lisääntymiseen. Kulutuskulujen kasvun seurauksena BKT voi nousta. Yhdysvalloissa merkkejä terveestä kulutuskysynnästä löytyy kuluttajien luottamusindikaattoreista,. vähittäismyynnistä ja henkilökohtaisista kulutusmenoista. Yritysten omistajat, alan työntekijät ja raaka-aineiden omistajat voivat hyötyä kulutustavaroiden myynnistä joko suoraan tai jatko-ostajien kautta.

Haitat

Kuluttajaa kritisoidaan usein kulttuurisista syistä. Jotkut näkevät, että kulutus voi johtaa materialistiseen yhteiskuntaan, joka laiminlyö muita arvoja. Perinteiset tuotantotavat ja elämäntavat voidaan korvata keskittymisellä yhä kalliimpien tavaroiden kulutukseen suurempina määrinä.

Kulutus liitetään usein globalisaatioon maailmanlaajuisesti myytyjen tavaroiden ja merkkien tuotannon ja kulutuksen edistämisessä, mikä voi olla ristiriidassa paikallisten kulttuurien ja taloudellisen toiminnan mallien kanssa. Kulutus voi myös kannustaa kuluttajia ottamaan kestämättömän velkaantumisen, mikä edistää rahoituskriisejä ja taantumia.

Ympäristöongelmat liittyvät usein kulutukseen siinä määrin, että kulutustavarateollisuus ja kulutuksen välittömät vaikutukset aiheuttavat ympäristön ulkoisvaikutuksia. Näitä voivat olla tuotantoteollisuuden aiheuttama saastuminen, resurssien ehtyminen laajalle levinneestä näkyvästä kulutuksesta sekä ongelmat ylimääräisten kulutustavaroiden ja pakkausten jätteiden hävittämisessä.

Kuluttajaa arvostellaan usein psykologisista syistä. Sitä syytetään kasvavasta statusahdistuneisuudesta, jossa ihmiset kokevat sosiaaliseen asemaan liittyvää stressiä ja koettua tarvetta "pitää Jonesien tahdissa" lisäämällä kulutustaan.

Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka järjestävät elämänsä kulutustavoitteiden, kuten tuotteiden hankinnan, ympärille, raportoivat huonommista mielialoista, suuremmasta onnettomuudesta ihmissuhteissa ja muista psykologisista ongelmista. Psykologiset kokeet ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka ovat alttiina varallisuuteen, asemaan ja aineelliseen omaisuuteen perustuville kulutusarvoille, osoittavat suurempaa ahdistusta ja masennusta.

Kohokohdat

  • Kuluttaja on teoria, jonka mukaan ihmiset, jotka kuluttavat tavaroita ja palveluita suuria määriä, voivat paremmin.

  • Kuluttajaa on kuitenkin kritisoitu laajasti sen taloudellisista, sosiaalisista, ympäristöllisistä ja psykologisista seurauksista.

  • Jotkut taloustieteilijät uskovat, että kulutus lisää tuotantoa ja talouskasvua.