Heijastuskyky
Mitä refleksiivisyys on?
Taloustieteen refleksiivisyys on teoria, jonka mukaan on olemassa palautesilmukka, jossa sijoittajien käsitykset vaikuttavat talouden perustekijöihin, mikä puolestaan muuttaa sijoittajien käsitystä. Reflexiivisyysteorian juuret ovat sosiologiassa, mutta taloustieteen ja rahoituksen maailmassa sen ensisijainen kannattaja on George Soros. Soros uskoo, että refleksiivisyys kumoaa suuren osan valtavirran talousteoriasta ja siitä pitäisi tulla taloustutkimuksen pääpainopiste, ja jopa esittää mahtavia väitteitä, että se "syntää uutta moraalia sekä uutta epistemologiaa".
Reflexiivisuuden ymmärtäminen
Reflexiivisyysteoria väittää, että sijoittajat eivät perusta päätöksiään todellisuuteen, vaan pikemminkin näkemykseensä todellisuudesta. Näistä havainnoista johtuvat teot vaikuttavat todellisuuteen eli perustekijöihin, jotka sitten vaikuttavat sijoittajien käsityksiin ja siten hintoihin. Prosessi vahvistaa itseään ja pyrkii epätasapainoon,. jolloin hinnat irtaantuvat yhä enemmän todellisuudesta. Soros pitää globaalia finanssikriisiä esimerkkinä teoriasta. Hänen mukaansa asuntojen hintojen nousu sai pankkeja lisäämään asuntoluottojaan, ja lisääntynyt luotonanto puolestaan nosti asuntojen hintoja. Ilman nousevien hintojen tarkistamista tämä johti hintakuplaan, joka lopulta romahti ja johti finanssikriisiin ja suureen taantumaan.
Sorosin refleksiivisyysteoria on ristiriidassa taloudellisen tasapainon,. rationaalisten odotusten ja tehokkaan markkinahypoteesin kanssa. Valtavirran talousteoriassa tasapainohintoihin viittaavat reaalitalouden perustekijät, jotka määräävät kysynnän ja tarjonnan. Muutokset talouden perustekijöissä, kuten kuluttajien mieltymykset ja todellinen resurssien niukkuus, saavat markkinaosapuolet tarjoamaan hintoja ylös- tai alaspäin perustuen enemmän tai vähemmän rationaalisiin odotuksiinsa talouden perustekijöiden tulevaisuuden hinnoista. Tämä prosessi sisältää sekä positiivista että negatiivista palautetta hintojen ja talouden perustekijöitä koskevien odotusten välillä, jotka tasapainottavat toisiaan uudella tasapainohinnalla. Koska talouden perustekijöitä koskevien tietojen välittämiselle ja yhteisesti sovittuihin hintoihin liittyvien liiketoimien toteuttamiselle ei ole suuria esteitä, tällä hintaprosessilla on taipumus pitää markkinat siirtymässä nopeasti ja tehokkaasti kohti tasapainoa.
Soros uskoo, että refleksiivisyys haastaa ajatuksen taloudellisesta tasapainosta, koska se tarkoittaa, että hinnat saattavat poiketa tasapainoarvoista merkittävästi ajan myötä. Sorosin mielestä tämä johtuu siitä, että hinnanmuodostusprosessi on refleksiivinen ja sitä hallitsevat positiiviset palautesilmukat hintojen ja odotusten välillä. Kun talouden perustekijät muuttuvat, nämä positiiviset palautesilmukat saavat hinnat alittamaan tai ylittämään uuden tasapainon. Jollain tapaa normaali negatiivinen palaute hintojen ja talouden perustekijöiden odotusten välillä, joka vastapainottaisi näitä positiivisia palautesilmukoita, epäonnistuu. Lopulta trendi kääntyy, kun markkinaosapuolet ymmärtävät, että hinnat ovat irronneet todellisuudesta ja tarkistavat odotuksiaan (vaikka Soros ei tunnusta tätä negatiiviseksi palautteeksi).
Todisteena teorialleen Soros mainitsee noususuhdanteen ja laskusuhdanteen sekä erilaisia hintakuplien jaksoja, joita seuraa hintaromahdus, kun yleisesti uskotaan, että hinnat poikkeavat voimakkaasti talouden perustekijöiden antamista tasapainoarvoista. Hän viittaa usein vipuvaikutuksen käyttöön ja luoton saatavuuteen prosessin käynnistämisessä sekä kelluvien valuuttakurssien rooliin näissä jaksoissa.
Kohokohdat
Reflexivityn ensisijainen kannattaja on George Soros, joka antaa sille suuren osan menestyksestään sijoittajana.
Reflexiivisyys on teoria, jonka mukaan positiiviset palautesilmukat odotusten ja talouden perustekijöiden välillä voivat aiheuttaa hintatrendejä, jotka poikkeavat olennaisesti ja jatkuvasti tasapainohinnoista.
Soros uskoo, että refleksiivisyys on ristiriidassa useimpien valtavirran talousteorian kanssa.
