Investor's wiki

Laskennallinen verovelka

Laskennallinen verovelka

Mikä on laskennallinen verovelka?

Laskennallinen verovelka on listaus yrityksen taseessa, joka kirjaa verot, jotka ovat velkaa, mutta jotka erääntyvät maksettavaksi vasta tulevaisuudessa.

Velkaa lykätään veron syntymisajankohdan ja sen erääntymisajankohdan välisen eron vuoksi. Se voi esimerkiksi kuvastaa verollista liiketapahtumaa, kuten erämyyntiä,. joka tapahtui tiettynä päivänä, mutta verot erääntyvät vasta myöhempänä ajankohtana.

Kuinka laskennallinen verovelvollisuus toimii

Yhtiön taseen laskennallinen verovelka edustaa tulevaa veronmaksua, jonka yhtiö on velvollinen maksamaan tulevaisuudessa.

Se lasketaan yrityksen verotettavan tulon ja kirjanpidon ennen veroja välisellä erotuksella.

Laskennallinen verovelka on yrityksen "alimaksamien" verojen määrä, joka korvataan tulevaisuudessa. Tämä ei tarkoita, etteikö yritys olisi täyttänyt verovelvoitteitaan. Se pikemminkin tunnistaa maksun, joka ei ole vielä erääntynyt.

Esimerkiksi vuoden nettotuloa tehnyt yritys tietää, että sen on maksettava yhteisöveroa. Koska verovelka koskee kuluvaa vuotta, sen on heijastettava kuluja samalta ajanjaksolta. Mutta veroa maksetaan vasta seuraavana kalenterivuonna. Kertymän/kassan ajoituseron oikaisemiseksi vero kirjataan laskennallisena verovelana.

Esimerkkejä laskennallisesta verovelvollisuudesta

Yleinen laskennallisen verovelan lähde on verolakien ja kirjanpitosääntöjen eroavaisuus poistokulujen käsittelyssä.

Pitkäikäisten omaisuuserien poistot tilinpäätöstä varten lasketaan tyypillisesti tasapoistoina, kun taas verolainsäädäntö sallii yritysten käyttää nopeutettua poistomenetelmää. Koska tasapoistot ovat pienemmät kuin alikiihdytetyssä menetelmässä, on yrityksen kirjanpidollinen tuotto tilapäisesti suurempi kuin sen verotettava tulo.

Yhtiö kirjaa laskennallisen verovelan kirjanpidollisen tuloksensa ennen veroja ja verotettavan tulon välisestä erosta. Kun yhtiö jatkaa omaisuudensa poistoja, tasapoistojen ja nopeutettujen poistojen ero kapenee ja laskennallisen verovelan määrää poistetaan asteittain sarjalla kuittauskirjauksia.

Osamaksumyynti

Toinen yleinen laskennallisen verovelan lähde on osamaksumyynti. Tämä on tuloa, joka kirjataan, kun yritys myy tuotteitaan luotolla, joka maksetaan samansuuruisina tulevaisuudessa.

Kirjanpitosääntöjen mukaan yritys voi kirjata tavaroiden osamaksumyynnistä saadut tulot kokonaisuudessaan, kun taas verolainsäädäntö velvoittaa yritykset kirjaamaan tuotot osamaksujen yhteydessä.

Tämä luo väliaikaisen positiivisen eron yrityksen kirjanpidollisen tuloksen ja verotettavan tulon välille sekä laskennallisen verovelan.

Kohokohdat

  • Velvoite syntyy, kun yritys tai yksityishenkilö viivyttelee tapahtumaa, joka saattaisi sen kirjata myös verokuluja kuluvalla tilikaudella.

  • Laskennallinen verovelka on velvollisuus maksaa veroja tulevaisuudessa.

  • Esimerkiksi tuoton ansaitseminen hyväksytyssä eläkesuunnitelmassa, kuten 401(k), edustaa laskennallista verovelkaa, koska eläkesäästäjä joutuu lopulta maksamaan veroja säästöistä ja voitoista nostaessaan.

UKK

Miten laskennallinen verovelka lasketaan?

Yritys saattaa myydä huonekalun hintaan 1 000 dollaria plus 20 %:n myyntivero, jonka asiakas maksaa kuukausierissä. Asiakas maksaa tämän kahden vuoden aikana (500 dollaria + 500 dollaria). Yrityksen kirjanpitoon kirjataan 1 000 dollarin myynti. Verokirjanpitoon se on merkitty 500 dollariksi vuodessa kahden vuoden ajan. Laskennallinen verovelka olla 500 dollaria x 20 % = 100 dollaria.

Onko laskennallinen verovelvollisuus hyvä vai huono asia?

Laskennallinen verovelka on kirjaus veroista, jotka ovat syntyneet, mutta joita ei ole vielä maksettu. Tämä yrityksen taseen rivi varaa rahaa tunnettuihin tuleviin kuluihin. Tämä vähentää kassavirtaa, joka yrityksellä on käytettävissään, mutta se ei ole huono asia. Rahat on varattu tiettyyn tarkoitukseen eli yrityksen velkojen verojen maksamiseen. Yritys voi joutua vaikeuksiin, jos se käyttää rahansa johonkin muuhun.

Mikä on esimerkki laskennallisesta verovelvollisuudesta?

Laskennallinen verovelka syntyy yleensä silloin, kun yrityksen tavanomaiset kirjanpitosäännöt poikkeavat valtion käyttämistä kirjanpitomenetelmistä. Käyttöomaisuuden poistot ovat yleinen esimerkki. Tyypillisesti yritykset raportoivat poistot tilinpäätöksessään tasapoistomenetelmällä. Pohjimmiltaan tämä alentaa omaisuutta tasaisesti ajan myötä. Mutta verotuksessa yritys käyttää nopeutettua poistomenetelmää. Tätä menetelmää käytettäessä omaisuuserä poistuu nopeammin alkuvuosinaan. Yritys voi kirjata 100 dollarin tasapoiston tilinpäätökseensä verrattuna 200 dollarin nopeutettuun poistoon verokirjassaan. Laskennallinen verovelka puolestaan olisi 100 dollaria kerrottuna yrityksen veroprosentilla.