Rahasto
Mikä on lahjoitus?
Lahjoitus on rahan tai omaisuuden lahjoitus voittoa tavoittelemattomalle järjestölle,. joka käyttää saadut sijoitustulot tiettyyn tarkoitukseen. Lahjoitus voi viitata myös voittoa tavoittelemattoman laitoksen sijoitettavan omaisuuden kokonaismäärään, joka tunnetaan myös nimellä " pääoma " tai "korpuss", joka on tarkoitettu käytettäväksi toimiin tai ohjelmiin, jotka ovat lahjoittajien toiveiden mukaisia. Suurin osa lahjoituksista on suunniteltu pitämään pääoma ennallaan samalla kun sijoitustulot käytetään hyväntekeväisyyteen.
Lahjojen ymmärtäminen
Rahastot järjestetään yleensä säätiöiksi,. yksityisiksi säätiöiksi tai julkisiksi hyväntekeväisyysjärjestöiksi. Monet apurahat ovat oppilaitosten, kuten korkeakoulujen ja yliopistojen, hallinnoimia. Toisia valvovat kulttuurilaitokset, kuten taidemuseot, kirjastot, uskonnolliset järjestöt, yksityiset lukiot ja palvelukeskeiset organisaatiot, kuten vanhainkodit tai sairaalat.
Joissakin tapauksissa tietty prosentti rahaston varoista saa käyttää vuosittain, joten rahastosta nostettava summa voi olla korkotulon ja pääoman yhdistelmä. Pääoman suhde tuloihin muuttuisi vuosi vuodelta vallitsevien markkinakorkojen mukaan.
Apurahojen käytännöt
Useimmissa rahastoissa on seuraavat kolme osaa, jotka ohjaavat sijoituksia, nostoja ja varojen käyttöä.
Sijoituspolitiikka
Sijoituspolitiikka määrittelee, minkä tyyppisiä sijoituksia johtaja saa tehdä, ja sanelee, kuinka aggressiivinen hoitaja voi olla pyrkiessään saavuttamaan tuottotavoitteet. Monilla rahastoilla on oikeudelliseen rakenteeseensa sisäänrakennettu sijoituspolitiikka, joten rahapoolia on hallittava pitkällä aikavälillä.
Suurempien yliopistojen rahastoilla voi olla satoja, ellei tuhansia pienempiä rahastoja, jotka sijoittavat rahapoolit erilaisiin arvopapereihin tai omaisuusluokkiin. Rahastoilla on tyypillisesti pitkän aikavälin sijoitustavoitteet, kuten tietty tuotto tai tuotto. Sijoitustavoitteiden seurauksena omaisuusallokaatio (tai sijoitustyypit rahaston sisällä) on suunniteltu täyttämään rahaston tavoitteissa asetetut pitkän aikavälin tuotot.
###Peruutuskäytäntö
Kotiutuskäytännössä määritellään summa, jonka organisaatio tai laitos saa nostaa rahastosta kullakin jaksolla tai erässä. Kotiutuspolitiikka voi perustua organisaation tarpeisiin ja rahaston rahamäärään. Useimmilla lahjoituksilla on kuitenkin vuotuinen nostoraja. Esimerkiksi lahjoitus voi rajoittaa nostot 5 prosenttiin rahaston kokonaismäärästä. Syynä nostojen prosenttiosuuteen on tyypillisesti niin alhainen, että useimmat yliopistojen avustukset on perustettu kestämään ikuisesti ja siksi niillä on vuosittaiset menorajat.
###Käyttökäytäntö
Käyttöohjeissa kerrotaan, mihin tarkoituksiin rahastoa voidaan käyttää, ja samalla varmistetaan, että kaikki rahoitus on näiden tarkoitusten mukaista ja sitä käytetään asianmukaisesti ja tehokkaasti. Apurahoilla, olivatpa ne sitten laitoksen perustamia tai lahjoittajien lahjoittamia, voi olla useita käyttötarkoituksia. Näitä ovat tiettyjen osastojen taloudellisen kunnon varmistaminen, stipendien tai apurahojen myöntäminen opiskelijoille ansioiden perusteella tai avun antaminen opiskelijoille, joiden taustalla on taloudellisia vaikeuksia.
Puheenjohtajan paikat tai lahjoitetut professuurit voidaan maksaa apurahatuloilla ja vapauttaa pääomaa, jota laitokset voivat käyttää palkatakseen lisää tiedekuntaa, mikä pienentää professorien ja opiskelijoiden välisiä suhteita. Näitä tuolin paikkoja pidetään arvostetuina ja ne on varattu johtaville tiedekunnille.
Apurahoja voidaan perustaa myös yliopistojen tietyille tieteenaloille, osastoille tai ohjelmille. Esimerkiksi Smith Collegella on rahasto kasvitieteellisille puutarhoilleen, ja Harvardin yliopistolla on yli 14 000 erillistä rahastoa.
Sitoutustyypit
Apurahoja on neljää eri tyyppiä:
Rajoittamaton lahjoitus – Tämä koostuu varoista, jotka voidaan käyttää, säästää, sijoittaa ja jakaa lahjan vastaanottavan laitoksen harkinnan mukaan.
Term Endowment – Tämä asetus edellyttää yleensä, että pääoma voidaan kuluttaa vasta tietyn ajanjakson tai tietyn tapahtuman jälkeen.
Quasi Endowment – Tämä on henkilön tai laitoksen tekemä lahjoitus, jonka tarkoituksena on saada rahasto palvelemaan tiettyä tarkoitusta. Pääoma säilytetään tyypillisesti, kun taas tulot kulutetaan tai jaetaan lahjoittajan ohjeiden mukaan. Nämä apurahat käynnistävät yleensä ne laitokset, jotka hyötyvät niistä sisäisillä siirroilla tai käyttämällä laitokselle jo annettuja rajoittamattomia avustuksia.
Restricted Endowment – Sen pääoma säilyy ikuisesti, kun taas sijoitetuista varoista saadut tulot kulutetaan lahjoittajan ohjeiden mukaan.
Muutamia tilanteita lukuun ottamatta lahjoitusehtoja ei voida rikkoa. Jos laitos on lähellä konkurssia tai on julistanut sen, mutta sillä on edelleen omaisuutta lahjoituksessa, tuomioistuin voi antaa cy pres -doktriinin,. jonka avulla laitos voi käyttää näitä varoja taloudellisen tilanteen parantamiseen kunnioittaen kuitenkin lahjoittajan toiveita mahdollisimman tarkasti.
Säästörahaston korpuksen purkamista velkojen tai toimintakulujen maksamiseksi kutsutaan "tunkeutumiseksi" tai "rahaston hyökkäykseksi", ja se vaatii joskus tuomioistuimen hyväksynnän.
Endowments-vaatimukset
Rahastopäälliköiden on kohdattava etujen työntö ja vetovoima hyödyntääkseen omaisuuttaan edistääkseen asioitaan tai kasvattaakseen kestävästi säätiötään, instituutiotaan tai yliopistoaan. Minkä tahansa ryhmän, joka on saanut tehtäväkseen hoitaa esimerkiksi yliopiston lahjoituksia, tavoitteena on kasvattaa varoja kestävästi sijoittamalla rahaston tuottoja uudelleen ja samalla osaltaan edistää oppilaitoksen toimintakustannuksia ja sen tavoitteita.
Rahaston hallinta on itsekuria. Johtavan johtoryhmän laatima linjaus huomioista sisältää tavoitteiden asettamisen, maksupolitiikan kehittämisen, varojen allokointipolitiikan rakentamisen, esimiehen valinnan, riskien systemaattisen hallinnan, kustannusten leikkaamisen ja vastuiden määrittelyn.
Hyväntekeväisyysjärjestöt tai tarkemmin sanottuna yksityiset toimimattomat säätiöt, luokka, joka sisältää suurimman osan apurahoja myöntävistä säätiöistä, on liittovaltion lain mukaan velvollinen maksamaan 5 % sijoitusomaisuudestaan lahjoituksissaan vuosittain hyväntekeväisyyteen säilyttääkseen omansa. verovapaa asema. Yksityisten toimintasäätiöiden on maksettava olennaisesti kaikki – 85 % tai enemmän – sijoitustuloistaan. Yhteisösäätiöillä ei ole vaatimuksia.
Vuoden 2017 veronalennuksista ja työpaikoista annetun lain mukaan huomattavan suurien yliopistojen lahjoitusten on maksettava 1,4 prosentin vero sijoitustoiminnan nettotuloista. Tätä veroa kannetaan yksityisten korkeakoulujen ja yliopistojen omistamista lahjoituksista, joissa on vähintään 500 opiskelijaa ja nettovarallisuus 500 000 dollaria opiskelijaa kohti.
Rahastot ja korkeakoulutus
Valtiovarat ovat niin olennainen osa länsimaisia akateemisia instituutioita, että koulun rahaston koko voi olla reilu mittari sen hyvinvoinnille. Ne tarjoavat korkeakouluille ja yliopistoille mahdollisuuden rahoittaa toimintakulunsa muista lähteistä kuin lukukausimaksuista ja varmistavat vakauden käyttämällä niitä mahdollisena sadepäivärahastona. Vanhemmat oppilaitokset, kuten Ivy League -koulut Yhdysvalloissa, ovat olleet erityisen onnistuneita rakentamaan erittäin vahvoja lahjoitusrahastoja, joilla on etuja varakkaiden valmistuneiden jatkuvasta lahjoituksesta ja hyvästä rahastonhoidosta.
Marcus Aurelius perusti ensimmäisen tallennetun rahaston, noin vuonna 176 jKr., tärkeimmille filosofian kouluille Ateenassa Kreikassa.
Endowmentin kritiikki
Harvardia ja muita korkeakoulujen huippuoppilaitoksia on arvosteltu varojensa koosta. Kriitikot ovat kyseenalaistaneet suurten, monen miljardin dollarin lahjoitusten hyödyllisyyden, vertaillen sitä hamstraamiseen. Suuria lahjoituksia oli ajateltu sadepäivän varoiksi oppilaitoksille, mutta suuren laman aikana monet rahastot leikkasivat niiden maksuja. Vuoden 2014 tutkimuksessa, joka julkaistiin American Economic Review -lehdessä, tarkasteltiin tarkasti tämän käyttäytymisen taustalla olevia kannustimia ja havaittiin suuntaus liialliseen rahaston terveyteen eikä instituution kokonaisuuteen.
Ei ole epätavallista, että opiskelijaaktivistit katsovat kriittisesti, mihin heidän korkeakoulunsa ja yliopistonsa sijoittavat lahjoituksensa. Vuonna 1977 Hampshire College luopui Etelä-Afrikan investoinneista protestina apartheidia vastaan, jota seurasivat monet Yhdysvaltojen oppilaitokset. Opiskelijaaktivistien keskuudessa on edelleen yleistä, että opiskelijaaktivistit pyrkivät luopumaan toimialoista ja maista, joiden mielestä opiskelijat ovat vaarassa, vaikka käytäntö kehittyykin parantamaan tehokkuutta The New Yorkerin raportin mukaan.
Äskettäin kolme merkittävää yliopistoa, joilla on miljardien dollarien avustukset – Harvard, Princeton ja Stanford – kieltäytyivät hyväksymästä miljoonia, jotka niille oli määrä saada osana 14 miljardin dollarin liittovaltion korkeakoulutukipakettia, joka sisältyy CARES-lakiin, raportin mukaan. New York Times. Harvardin yliopisto on todellakin nyt kieltäytynyt kolmesti liittovaltion hallitukselta saamasta COVID-19-hätäapurahoista, viimeksi 25,5 miljoonaa dollaria presidentti Bidenin American Rescue Planista.
Reaalimaailman esimerkkejä lahjoituksista
Kuningas Henrik VIII ja hänen sukulaisensa perustivat vanhimmat edelleen toimivat lahjoitukset. Hänen isoäitinsä, Richmondin kreivitär, perusti jumaluusoppituoleja sekä Oxfordiin että Cambridgeen, kun taas Henry VIII perusti professuurit useille eri tieteenaloille Oxfordiin ja Cambridgeen.
Vuoden 2020 National Center for Education Statistics -artikkelin mukaan Yhdysvaltain 10 parasta yliopistoa rahastojen koon mukaan tilikauden 2020 lopussa olivat:
Harvardin yliopisto - 41 894 380 000 dollaria
Yalen yliopisto - 31 201 686 000 dollaria
Texasin yliopiston järjestelmätoimisto - 30 522 120 000 dollaria
1 Stanfordin yliopisto - 28 948 111 000 dollaria
Princetonin yliopisto - 25 944 283 000 dollaria
Massachusetts Institute of Technology (MIT) - 18 381 518 000 dollaria
Pennsylvanian yliopisto - 14 877 363 000 dollaria
Texas A&M University - 12 720 530 000 dollaria
Notre Damen yliopisto (IN) - 12 319 422 000 dollaria
Michiganin yliopisto – Ann Arbor – 12 308 473 000 dollaria
Harvardin yliopiston rahasto
Harvardin viranomaiset olivat odottaneet rahaston supistuvan vuonna 2020 pandemian talouteen ja rahoitusmarkkinoihin kohdistuvien vaikutusten vuoksi. He olivat kuitenkin väärässä, sillä se tuotti sijoituksilleen 7,3 % ja itse asiassa nousi hieman. Samanlaiset pelot 2021:stä osoittautuivat vieläkin perusteettomammiksi. Nousevien osakemarkkinoiden ansiosta rahasto tuotti sijoituksilleen huikeat 33,6 % ja kasvoi 11,3 miljardilla dollarilla 53,2 miljardiin dollariin. Tämä teki siitä rahaston historian suurimman summan. Ja se kertoo jotain, sillä The New York Timesin mukaan Harvard vuonna 2020 oli jo "maailman menestynein yliopisto".
Harvardin yleisessä rahastossa on tuhansia erityisrahastoja. Rahastojen omaisuusallokaatio jakautui erilaisiin sijoituksiin, mukaan lukien:
Osakkeet: 14 %
Hedge-rahastot: 33 %
Pääomasijoitukset: 34 %
Kiinteistöt: 5 %
Joukkovelkakirjat: 4 %
Rahaston vuotuinen maksuprosentti on tyypillisesti rajoitettu. Harvardin maksuprosentti oli 5,2 prosenttia vuonna 2021, mikä oli 2,0 miljardia dollaria. Jakelujen osuus vuoden 2021 kokonaistuloista oli 35 %, ja vielä 10 % tuloista tuli nykyisistä hyväntekeväisyyslahjoista. Käteislahjoja rahastolle oli yhteensä 541 miljoonaa dollaria. Noin 70 % vuotuisesta jakelusta on rajoitettu tiettyihin osastoihin, ohjelmiin tai muihin tarkoituksiin. Toisin sanoen varat on käytettävä lahjoittajien määrittelemien ehtojen mukaisesti. Harvard voi käyttää vain 30 prosenttia rahastosta joustavaan kulutukseen.
Vuonna 2021 Harvard maksoi lähes 161 miljoonaa dollaria stipendistä opiskelijoille stipendejä varten. Noin 55 % opiskelijoista saa tarpeeseen perustuvia stipendejä ja maksaa keskimäärin 12 700 dollaria vuodessa Harvardin opiskelusta. Apurahoja saavista opiskelijoista 20 % ei maksa mitään osallistuakseen Harvard Collegeen.
Sijoitustoiminnan näkökulmasta Harvardin rahasto on johdonmukaisesti tuottanut vahvaa tuottoa pitkällä aikavälillä, vaikka jatkuvat pääomasijoitukset uusien rahastojen muodossa myös edistävät kokonaiskasvua.
##Kohokohdat
Rahastot järjestetään yleensä säätiöiksi, yksityisiksi säätiöiksi tai julkisiksi hyväntekeväisyysjärjestöiksi.
Oppilaitokset, kulttuurilaitokset ja palvelusuuntautuneet organisaatiot hallinnoivat tyypillisesti lahjoituksia.
Useimmat lahjoitukset on suunniteltu pitämään pääoma ennallaan samalla kun sijoitustulot käytetään hyväntekeväisyyteen.
