Negatiivinen korkoympäristö
Mikä on negatiivinen korkoympäristö?
Negatiivinen korkoympäristö on olemassa, kun nimellinen yön yli -korko laskee alle nollan prosentin tietyllä talousalueella. Tämä tarkoittaa, että pankit ja muut rahoituslaitokset joutuisivat maksamaan ylimääräisen varantonsa säilyttämisestä keskuspankissa sen sijaan, että he saisivat positiivista korkotuloa.
Negatiivinen korkopolitiikka (NIRP) on epätavallinen rahapolitiikan työkalu, jossa nimelliset tavoitekorot asetetaan negatiivisella arvolla teoreettisen nolla prosentin alarajan alapuolelle.
Negatiivisen korkoympäristön ymmärtäminen
Negatiivisen koron sysäys on talouskasvun vauhdittaminen rohkaisemalla pankkeja lainaamaan tai sijoittamaan ylimääräisiä varoja sen sijaan, että kokisivat taattua tappiota. Teorian mukaan pankit, yritykset ja kotitaloudet piristävät taloutta kuluttamalla rahaa sen sijaan, että korot ovat alle nollan. Negatiivisen korkoympäristön uskotaan kannustavan pankkeja ottamaan enemmän lainoja, kotitalouksia ostamaan enemmän tuotteita ja yrityksiä sijoittamaan ylimääräistä rahaa sen sijaan, että ne tallettaisivat sitä pankkiin.
Koska suurten fyysisten käteissummien siirtäminen ja säilyttäminen on logistisesti vaikeaa ja kallista, jotkut pankit voivat silti maksaa negatiivista korkoa talletuksilleen. Jos korko kuitenkin asetetaan riittävän negatiiviseksi, se alkaa ylittää varastointikustannukset.
Negatiivinen korkoympäristö on tarkoitettu rankaisemaan pankkeja käteisen pitämisestä lainojen myöntämisen sijaan. Niiden pitäisi ainakin teoriassa tehdä yritysten ja kotitalouksien lainanotosta edullisemmaksi, kannustaa lainaamaan ja pumppaamaan lisää rahaa talouteen.
Negatiivisen korkoympäristön riskit
Negatiiviseen korkoympäristöön liittyy joitain riskejä. Jos pankit rankaisevat kotitalouksia säästämisestä, se ei välttämättä kannusta vähittäiskuluttajia käyttämään enemmän käteistä. Sen sijaan he voivat hamstrata käteistä kotona. Negatiivinen korkoympäristö voi jopa innostaa kassavirtaan ja saada kotitaloudet nostamaan käteisensä pankista välttääkseen negatiivisen koron maksamisen säästämisestä.
Pankit, jotka haluavat välttää kassaajoja, voivat olla soveltamatta negatiivista korkoa kotitalouksien säästäjien suhteellisen pieniin talletuksiin. Sen sijaan ne soveltavat negatiivisia korkoja eläkerahastojen,. sijoituspalveluyritysten ja muiden yritysasiakkaiden suuriin saldoihin. Tämä rohkaisee yrityssäästäjiä sijoittamaan joukkovelkakirjoihin ja muihin ajoneuvoihin, jotka tarjoavat paremman tuoton ja suojaavat samalla pankkia ja taloutta kassavirran kielteisiltä vaikutuksilta.
Esimerkkejä negatiivisen koron ympäristöistä
Sveitsin hallitus käytti de facto negatiivista korkojärjestelmää 1970-luvun alussa vastustaakseen valuutan arvonnousua,. joka johtuu sijoittajien pakenemisesta inflaatiota muualta maailmasta.
Viimeaikaisia esimerkkejä negatiivisista korkoympäristöistä ovat Euroopan keskuspankki (EKP), joka laski korkonsa alle nollan vuonna 2014. Puolitoista vuotta myöhemmin, vuonna 2016, myös Japanin keskuspankki otti negatiiviset korot käyttöön. Myös Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin keskuspankit ovat siirtyneet negatiivisiin korkoihin vuosina 2009-2012.
Nämä maat käyttivät negatiivisia korkoja pysäyttääkseen kuumat rahavirrat talouksiinsa pitääkseen valuuttakurssinsa hallinnassa, kun ulkomaista pääomaa virtasi näihin talouksiin.
Erityisiä huomioita
Keskuspankit ovat luoneet negatiivisia korkoympäristöjä näissä maissa yrittääkseen pysäyttää deflaation,. joka he pelkäävät nopeasti karkaavan hallinnasta, devalvoimalla valuutat ja suistaen raiteilta suuren laman jälkeen saavutetun taloudellisen kehityksen. Negatiiviset korot ovat kuitenkin toistaiseksi pieniä.
Keskuspankit ovat epäröineet laskea negatiivisia korkoja liian paljon alle nollan, koska negatiivisten korkoympäristöjen luominen alkoi vasta äskettäin, ja EKP oli ensimmäinen suuri rahoituslaitos, joka loi tällaisen ympäristön. EKP veloittaa pankeilta 0,4 prosentin korkoa käteisen säilyttämisestä yön yli. Japanin keskuspankki veloittaa 0,10 prosentin korkoa käteisen säilyttämisestä yön yli ja Sveitsin keskuspankki 0,75 prosentin korkoa käteisen säilyttämisestä.
##Kohokohdat
Euroopan keskuspankki (EKP) otti vuonna 2014 käyttöön negatiivisen koron, joka koski vain pankkitalletuksia ja jonka tarkoituksena oli estää euroaluetta joutumasta deflaatiokierteeseen.
Negatiivinen korkoympäristö vallitsee, kun yön yli -lainojen korot putoavat alle nollan prosentin.
Vuosina 2009 ja 2010 Ruotsi ja vuonna 2012 Tanska käyttivät negatiivisia korkoja hillitäkseen kuumia rahavirtoja talouksiinsa.
Negatiivisessa korkoympäristössä rahoituslaitosten on maksettava korkoa talletuksistaan ja ne voivat todella saada korkoa lainatulle rahalle.
