käyttöleasing

Mikä on käyttöleasing?

Käyttöleasing on sopimus, joka mahdollistaa omaisuuden käytön, mutta ei siirrä omaisuuden omistusoikeutta.

Kuinka käyttöleasingsopimukset toimivat

Käyttöleasingsopimuksia pidetään eräänä taseen ulkopuolisena rahoituksena. Tämä tarkoittaa, että leasing-omaisuus ja siihen liittyvät velat (eli tulevat vuokrat) eivät sisälly yrityksen taseeseen. Historiallisesti käyttöleasingsopimukset ovat antaneet amerikkalaisyrityksille mahdollisuuden pitää miljardeja dollareita varoja ja velkoja kirjaamatta taseisiinsa, mikä pitää velkasuhteensa alhaisena.

Jotta vuokrasopimus voidaan luokitella muuksi vuokrasopimukseksi, sen on täytettävä tietyt yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden (GAAP) vaatimukset, jotka vapauttavat sen kirjaamisesta pääomaleasingsopimukseksi. Yritysten on testattava neljää kriteeriä, jotka tunnetaan nimellä "kirkas viiva" -testi, jotka määrittävät, onko vuokrasopimukset kirjattava käyttö- vai pääomaleasingsopimuksina. Nykyiset GAAP-säännöt vaativat yrityksiä käsittelemään vuokrasopimuksia pääomaleasingsopimuksina, jos:

Omistusoikeus siirtyy vuokraajalle vuokrasopimuksen päättyessä;
Vuokrasopimus sisältää edullisen ostomahdollisuuden ;
Vuokra-aika ylittää 75 % omaisuuden taloudellisesta vaikutusajasta;
Vuokramaksujen nykyarvo (PV) ylittää 90 % omaisuuden käyvästä markkina-arvosta.

Jos mikään näistä ehdoista ei täyty, vuokrasopimus on luokiteltava muuksi vuokrasopimukseksi. Internal Revenue Service (IRS) voi luokitella muun vuokrasopimuksen pääomaleasingsopimukseksi hylätäkseen leasingmaksut vähennyksenä, mikä lisää yhtiön verotettavaa tuloa ja verovelvollisuutta.

Tyypillisesti käyttöleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus sisältää kiinteistöjä, lentokoneita ja laitteita, joilla on pitkä käyttöikä, kuten ajoneuvot, toimistolaitteet ja toimialakohtaiset koneet.

Käyttöleasing vs. pääomaleasing

US GAAP -kirjanpitokäsittelyt käyttö- ja pääomaleasingsopimuksissa ovat erilaisia ja voivat vaikuttaa merkittävästi yritysten verotukseen. Käyttöleasingsopimusta käsitellään vuokrauksena – leasingmaksut katsotaan toimintakuluiksi. Vuokrattavaa omaisuutta ei kirjata yhtiön taseeseen; ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Ne vaikuttavat siis sekä liiketulokseen että nettotulokseen. Muita ominaisuuksia ovat:

Omistusoikeus: Vuokranantajan säilyttämä vuokra-ajan ja sen jälkeen.
Edullinen ostovaihtoehto: Ei voi sisältää edullisia ostovaihtoehtoja.
Ajoaika: Alle 75 % omaisuuden arvioidusta taloudellisesta vaikutusajasta.
Nykyarvo: Leasingmaksujen PV on alle 90 % omaisuuden käyvästä markkina-arvosta.
Kirjanpito: Ei omistusriskiä. Maksut katsotaan toimintakuluiksi; esitetään taseen tuloslaskelmassa (P&L).
Vero: Vuokralaisen katsotaan vuokraavan; leasingmaksua käsitellään vuokrakuluna.
Riskit/edut: Vain käyttöoikeus. Riskit/edut jäävät vuokranantajalle. Vuokralainen maksaa ylläpitokulut.

Sitä vastoin pääomaleasing on enemmän kuin pitkäaikainen laina tai omistus. Hyödyke käsitellään vuokralleottajan omistuksessa ja kirjataan taseeseen. Pääomaleasingsopimukset lasketaan velaksi. Ne poistuvat ajan myötä ja niistä aiheutuu korkokuluja. Muita ominaisuuksia ovat:

Omistusoikeus: Saattaa siirtyä vuokraajalle vuokra-ajan lopussa.
Edullinen ostovaihtoehto: Antaa vuokralle ottajalle mahdollisuuden ostaa omaisuuserän käypää markkina-arvoa alhaisempaan hintaan.
Ajoaika: Vastaa tai ylittää 75 % hyödykkeen arvioidusta taloudellisesta vaikutusajasta.
Nykyarvo: Leasingmaksujen PV on yhtä suuri tai suurempi kuin 90 % omaisuuden alkuperäisestä hinnasta.
Kirjanpito: Vuokrasopimus katsotaan omaisuuseräksi (leasingomaisuus) ja velaksi (leasingmaksut). Maksut näkyvät taseessa.
Vero: Omistajana vuokralainen vaatii poistot ja korkokulut.
Riskit/edut: Siirretään vuokraajalle. Vuokralainen maksaa ylläpidon, vakuutuksen ja verot.

Erityisiä huomioita

Voimassa joulukuussa 15.2018 FASB muutti vuokrakirjanpitoa koskevia sääntöjään. Useimmiten standardi vaatii nyt, että kaikki vuokrasopimukset - lukuun ottamatta lyhytaikaisia alle vuoden vuokrasopimuksia - on aktivoitava merkittävästi. Muita muutoksia ovat seuraavat:

Muuttaa kirkasviivatestiä sen määrittämiseksi, onko vuokralaisella oikeutta hallita tunnistettua omaisuutta.
Ottaa käyttöön uuden määritelmän välillisille kustannuksille, mikä todennäköisesti johtaisi siihen, että välillisiä kustannuksia aktivoitaisiin vähemmän.
Edellyttää, että omaisuuserän siirto täyttää tietyt tuloutusvaatimukset, jotta myynti tai takaisinvuokraus toteutuisi.
Vaatii molemmilta osapuolilta huomattavan määrän uusia tilinpäätöstietoja, sekä määrällisiä että laadullisia.

Tätä ennen vuonna 2016 Financial Accounting Standards Board (FASB) antoi uuden ohjeistuksen, jonka mukaan vuokralle ottajia on kirjattava taseeseen käyttöleasingsopimuksista syntyvien oikeuksien ja velvoitteiden varat ja velat.

##Kohokohdat

Käyttöleasing on sopimus, joka mahdollistaa hyödykkeen käytön ilman, että sen omistusoikeus siirretään.
Uusi FASB-sääntö, voimaan joulukuussa 15, 2018 edellyttää, että kaikki 12 kuukauden ja sitä pidemmät vuokrasopimukset on kirjattava taseeseen.
Muiden vuokrasopimusten kirjanpitoa koskevat GAAP-säännöt.

##UKK

Kuinka GAAP määrittelee pääomavuokrasopimuksen?

GAAP pitää pääomaleasingsopimusta enemmän kuin pitkäaikaista lainaa tai omistusta. Hyödyke käsitellään vuokralleottajan omistuksessa ja kirjataan taseeseen. Pääomaleasingsopimukset lasketaan velaksi. Ne heikkenevät ajan myötä ja niistä kertyy korkoa. Vuokralleantaja voi siirtää sen vuokraajalle vuokra-ajan lopussa ja se voi sisältää edullisen osto-option, jonka avulla vuokralle ottaja voi ostaa sen alle käyvän arvon. Käyttöaika on yhtä suuri tai suurempi kuin 75 % hyödykkeen arvioidusta taloudellisesta vaikutusajasta. ja leasingmaksujen nykyarvo (PV) on yhtä suuri tai suurempi kuin 90 % omaisuuden alkuperäisestä hankintahinnasta.

Mitä etuja käyttövuokrauksesta on?

Käyttöleasingsopimuksilla on tiettyjä etuja. Tärkein niistä on, että ne antavat yrityksille enemmän joustavuutta päivittää omaisuutta, kuten laitteita, mikä vähentää vanhenemisriskiä. Omistusriskiä ei ole ja maksut katsotaan toimintakuluiksi ja verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Lopuksi riskit/edut jäävät vuokralleantajalle, koska vuokraaja vastaa vain ylläpitokustannuksista.

Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuudet, jotka määrittelevät käyttöleasingsopimuksen?

Jotta vuokrasopimus voidaan luokitella muuksi vuokrasopimukseksi, sen on täytettävä tietyt yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden (GAAP) vaatimukset. Käyttöleasingsopimusta käsitellään vuokrauksena – leasingmaksut katsotaan toimintakuluiksi. Vuokrattavaa omaisuutta ei kirjata yhtiön taseeseen; ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Ne vaikuttavat siis sekä liiketulokseen että nettotulokseen. Vuokranantaja säilyttää sen vuokra-ajan ja sen jälkeen, eikä se voi sisältää edullista osto-optiota. Maksuaika on alle 75 % hyödykkeen arvioidusta taloudellisesta vaikutusajasta ja leasingmaksujen nykyarvo (PV) on alle 90 % hyödykkeen käyvästä markkina-arvosta.