Jälkikäteen harha
Mikä on jälkinäkökulma?
Jälkinäkökulma on psykologinen ilmiö, jonka avulla ihmiset voivat vakuuttaa itsensä tapahtuman jälkeen, että he ennustivat sen tarkasti ennen kuin se tapahtui. Tämä voi saada ihmiset päättelemään, että he voivat ennustaa tarkasti muita tapahtumia. Jälkinäkökulmaa tutkitaan käyttäytymistaloudessa , koska se on yksittäisten sijoittajien yleinen epäonnistuminen.
Jälkinäkökulman harhan ymmärtäminen
Jälkikäteen suuntautuva harha on, kun henkilö katsoo taaksepäin ja johonkin tapahtumaan ja uskoo, että hän olisi voinut ennustaa lopputuloksen. Tämä tarkoittaa, että useimmat ihmiset uskovat, että heidän arvostelukykynsä on parempi kuin se on. Ajatuksena on, että kun tiedämme tuloksen, on paljon helpompi rakentaa uskottava selitys. Tämän myötä meistä tulee vähemmän kriittisiä päätöksiämme kohtaan, mikä johtaa huonoon päätöksentekoon tulevaisuudessa.
Sijoittajat tuntevat usein painetta ajoittaa osakkeiden osto tai myynti täydellisesti tuottonsa maksimoimiseksi. Kun he kärsivät tappion, he katuvat, että eivät toimineet aikaisemmin. Ikävänä tulee ajatus, että he näkivät sen tulevan koko ajan.
Itse asiassa se oli yksi monista mahdollisuuksista, joita he saattoivat odottaa. Riippumatta siitä, kumpi heistä onnistuu, sijoittaja on vakuuttunut näkevänsä sen tulevan. Tämä antaa sijoittajille mahdollisuuden tehdä tietämättään huonoja päätöksiä eteenpäin. Jälkikäteen tapahtuvan harhaantumisen estäminen edellyttää kykyä tehdä ennusteita etukäteen, kuten pitää päätöksentekopäiväkirjaa, jolloin sijoittaja voi verrata myöhemmin.
Sijoituspäiväkirjan tai -päiväkirjan pitäminen voi auttaa sijoittajia välttämään joitain jälkikäteen sidottuja asioita.
Mikä aiheuttaa jälkitarkkailuharhaa?
Jälkikäteen harhaa syntyy, kun menneestä kokemuksesta paljastuu uutta tietoa, mikä muuttaa tapaa, jolla muistamme tuon kokemuksen. Muistamme valikoivasti vain tiedot, jotka vahvistavat sen, minkä tiedämme tai uskomme olevan totta. Sitten, jos meistä tuntuu, että tiesimme jo, mitä tapahtuisi koko ajan, emme tarkasta huolellisesti tulosta (tai tuloksen syytä).
Jälkikäteen harhaanjohtavaan harhaan sisältyy tuloksen todennäköisyyden tarkistaminen jälkikäteen. Tiedettyään tuloksen, henkilö liioittelee siinä määrin kuin hän ennusti lopputuloksen. Näitä harhoja voi löytää melkein missä tahansa tilanteessa, mukaan lukien sään tai vaalien ennustaminen.
Jälkikäteen suuntautuva harha perustuu liialliseen itsevarmuuteen ja ankkuroitumiseen. Tapahtuman jälkeen käytämme tietoa tuloksesta ankkurina liittääksemme aikaisemmat arviomme lopputulokseen. Ongelma voi olla osittain myös tieteellinen. Jälkikäteen suuntautuva harha ei välttämättä liity pelkästään tehottomuuteen tiedon käsittelyyn, vaan se on juurtunut adaptiiviseen oppimiseen ja on kehittynyt evoluution mukaan. Aiemmin hallussa olevan tiedon päivittämisen yhteydessä aivot voivat auttaa estämään muistin ylikuormitusta.
Yksilöt ja yhteiskunta ovat alttiita jälkitarkkailulle, koska on lohdullista ajatella, että maailma on ennustettavissa ja siten jokseenkin järjestyksessä. Tämän seurauksena pyrimme näkemään arvaamattomat tapahtumat ennustettavina. Pyrimme saamaan positiivisen näkemyksen itsestämme ja siten luomaan mielenkiinnon avulla tarinan tai kertomuksen, joka osoittaa, että tiesimme lopputuloksen.
Kuinka välttää jälkitarkkailu
Sijoittajien tulee olla varovaisia arvioidessaan omaa kykyään ennustaa, kuinka tämänhetkiset tapahtumat vaikuttavat arvopaperien tulevaan kehitykseen. Uskominen siihen, että pystymme ennustamaan tulevia tuloksia, voi johtaa liialliseen itseluottamukseen, ja liiallinen itseluottamus voi johtaa siihen, että osakkeet tai sijoitukset valitaan, ei niiden taloudellisen suorituskyvyn vuoksi, vaan aavistuksen perusteella.
Yksi helpoimmista tavoista estää jälkiviisautta on pitää päiväkirjaa tai päiväkirjaa. Tämä luo tallenteen päätöksentekoprosessista, jolloin voit tarkastella uudelleen syitä, joihin päädyit tiettyihin johtopäätöksiin. Suurilta osin tällainen asiakirja auttaa varmistamaan, että pystyt pohtimaan tilannetta tarkasti. Nämä päätöspäiväkirjat auttavat selvittämään, milloin ja miten päätökset tehtiin.
Näin saat paremman käsityksen siitä, mitä ajattelit tapahtuvan päätöksentekohetkellä. Myös kaiken tiedon punnitseminen on tärkeää, mukaan lukien arvokkaan tiedon painottaminen.
Päätöspäiväkirja voi auttaa mahdollistamaan paremman päätöksenteon tulevaisuudessa sekä ehkäisemään toisen arvauksen. Tulosten asianmukainen analysointi auttaa ymmärtämään, mikä meni pieleen (tai oikein).
Ammatit, kuten kirjanpito, jotka vaativat paljon palautetta, ovat vähemmän alttiita jälkikäteen ajatellulle harhalle.
Sisäinen arvostus
Jälkitarkkailu voi viedä sijoittajien huomion yrityksen objektiivisesta analyysistä. Luontaisten arviointimenetelmien noudattaminen auttaa heitä tekemään päätöksiä tietoihin perustuvien tekijöiden eikä henkilökohtaisten tekijöiden perusteella. Sisäinen arvo viittaa käsitykseen osakkeen todellisesta arvosta, joka perustuu kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin ja voi olla tai olla sama kuin nykyinen markkina-arvo.
Tehokas matemaattinen malli on paras käyttää, jotta vältytään tehokkaasti jälkikäteen. Tämä vie paljon arvailua ja ennakkoluuloja yrityksen analysoinnista. Erityisesti kvantitatiivisten tekijöiden, kuten tilinpäätösten ja tunnuslukujen, käyttö. Silti sisäisellä arvolla on rajansa.
Erityisesti ei ole olemassa universaalia luontaisen arvon laskentaa. Käytettävissä on monia erilaisia malleja tai arvostustyökaluja. Lisäksi on oletuksia, jotka on liitettävä mihin tahansa malliin, joka voi avautua harhaan.
Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi
Sisäinen arvostus ottaa tyypillisesti huomioon laadulliset tekijät, kuten yrityksen liiketoimintamallin, hallintotavan ja kohdemarkkinat. Kvantitatiiviset tekijät, kuten tilinpäätösanalyysit , tarjoavat käsityksen siitä, onko nykyinen markkinahinta oikea vai onko yritys yli- tai aliarvostettu.
Analyytikot käyttävät yleensä diskontattua kassavirtamallia (DCF) yrityksen sisäisen arvon määrittämiseen. DCF:ssä otetaan huomioon yrityksen vapaa kassavirta ja painotettu keskimääräinen pääomakustannus (WACC).
Esimerkkejä jälkitarkkailusta
Rahoituskuplat ovat aina alttiina huomattavalle ennakkoluulolle niiden puhkeamisen jälkeen. 1990-luvun lopun dot-com-kuplan ja vuoden 2008 suuren taantuman jälkeen monet asiantuntijat ja analyytikot osoittivat selvästi, kuinka tuolloin vähäpätöisiltä tuntuneet tapahtumat olivat todellisuudessa tulevien taloudellisten vaikeuksien ennakkoedustajia.
He olivat oikeassa, mutta muut samanaikaiset tapahtumat vahvistivat olettamusta, ettei nousukausi koskaan lopu. Itse asiassa, jos rahoituskupla olisi helppo havaita, kun se tapahtui, se olisi todennäköisesti vältetty kokonaan.
Tavalliset jälkiviisauden kohteet eivät ole tällä tasolla. Kaikki sijoittajat, jotka ajattelivat ohimennen joskus 1980-luvulla, että Bill Gates oli fiksu tyyppi tai että Macintosh oli siisti tuote, saattavat katua syvästi, etteivät he ostaneet Microsoftin tai Applen osakkeita silloin, kun he "näkivät sen tulevan". " Itse asiassa he voivat kärsiä jälkiviisaudesta.
Taloustieteilijä Richard Thaler sanoo, että johtajat ovat alttiita jälkikäteen suuntautuneelle ennakkoluulolle (enemmän kuin muut). Tämä koskee myös yrittäjiä, jotka ovat myös taipuvaisia jälkikäteen. Kun kysyttiin, tulisiko heidän startupistaan menestyvä, yli 75 % epäonnistuneiden startup-yritysten yrittäjistä vastasi kyllä. Kuitenkin, kun kysyttiin uudelleen käynnistyksen epäonnistumisen jälkeen, vain 58 % sanoi uskovansa käynnistyksensä onnistuvan.
Liike-elämän ammattilaiset käyttävät usein päätöksenteossa jälkitarkkailua – olettaen, että strategia toimi aiemmin, se toimii jatkossakin. Olosuhteet kuitenkin muuttuvat aina, ja koska jokin toimi aiemmin, se ei tarkoita, että se toimisi uudelleen. Jälkitarkkailu tarkoittaa, että johtajat voivat tehdä riskialttiita tai huonosti analysoituja päätöksiä.
Jälkiarvioinnin usein kysytyt kysymykset
Miten jälkitarkkailuharha ilmenee?
Jälkikäteen perustuu tapahtumaan, ja menneiden havaintojen tai uskomusten perusteella tiesit sen tapahtuvan. Jälkikäteen suuntautuva harha on, kun jokin odottamaton tapahtuma tulee yhtäkkiä ennakoitavissa jälkikäteen.
Kuinka estää jälkitarkkailu?
Jälkikäteen suuntautuneen harhan estämiseen kuuluu sen myöntäminen, että et voi ennustaa tulevaisuutta, ja tietoon tukeutuminen, joka auttaa tekemään järkeviä päätöksiä (eli tehdä päätöksiä datan, ei tunteiden tai tunteiden perusteella). Tämä voidaan tehdä pitämällä yksityiskohtaisia muistiinpanoja tai päiväkirjaa päätöksentekoprosessia varten. Nämä muistiinpanot voivat sisältää perusteluja tai aavistuksia tai tunteita.
Miksi jälkitarkkailu on tärkeää liiketoiminnassa ja sijoittamisessa?
Jälkitarkkailu voi johtaa virheisiin tietojen käsittelyssä ja analysoinnissa. Nämä virheet voivat johtaa irrationaaliseen päätöksentekoon, mikä lopulta johtaa negatiivisiin tai huonoihin investointi- tai liiketoimintapäätöksiin. Nämä huonot päätökset voivat olla kalliita rahaa, menetettyjä mahdollisuuksia tai väärin käytettyjä resursseja.
Kohokohdat
Jälkikäteen harha on psykologinen ilmiö, jossa tulee vakuuttuneeksi siitä, että hän ennusti tapahtuman tarkasti ennen kuin se tapahtui.
Se aiheuttaa liiallista luottamusta kykyyn ennakoida muita tulevaisuuden tapahtumia ja voi johtaa tarpeettomiin riskeihin.
Jälkikäteen harhautuminen voi vaikuttaa negatiivisesti päätöksentekoon.
Sijoittamisessa jälkikäteen arvioitu harha voi ilmetä turhautuneisuutena tai katumuksena siitä, ettei ole toiminut ennen markkinoita liikuttavaa tapahtumaa.
Yksi avain jälkikäteen suuntautuvan harhan hallinnassa on päätöksentekoprosessin dokumentointi päiväkirjan (esim. sijoituspäiväkirjan) kautta.
