Työvoiman virhe

Mikä on työvoimavirhe

Työvoiman harhapala on virheellinen uskomus, että taloudessa on tarjolla kiinteä määrä työtä ja että työntekijöiden määrän lisääminen vähentää kaikkien muiden käytettävissä olevaa työtä tai päinvastoin.

Virhe alkaa virheellisellä oletuksella, että talous voi tukea vain niin monia työpaikkoja – eli kiinteää työpakkaa. Sitä sovelletaan sitten poliittisiin kysymyksiin, kuten maahanmuuttoon: useampien maahanmuuttajien salliminen vähentää syntyperäisten työntekijöiden työpaikkoja. Taloustieteilijät pitävät tätä päättelyä virheellisenä, koska monet tekijät vaikuttavat talouden työvoiman määrään. Esimerkiksi työvoiman työllisyyden lisääminen voi laajentaa talouden kokonaiskokoa, mikä johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Sitä vastoin työllisen työvoiman määrän vähentäminen heikentäisi taloudellista aktiivisuutta ja vähentäisi siten edelleen työvoiman kysyntää.

Työvoimavirheen pala tunnetaan myös "työvoimapulan virheenä", "työpaikkavirheenä", "kiinteäksi harhaksi" tai " nollasummavirheeksi ".

Työvoimavirheen hajottaminen

Työvoiman harhakumppanuus sai alkunsa kumoamaan väitteet, joiden mukaan työajan lyhentäminen vähentäisi myös työttömyyttä. Päättelyn mukaan yritysten, jotka leikkaavat työaikoja kokoaikaisille työntekijöille, olisi palkattava lisää työntekijöitä suorittamaan loput tekemättä jääneet työt.

Vuonna 1891 englantilainen taloustieteilijä David Frederick Schloss totesi, että monet työntekijät ja työnantajat uskoivat, että taloudessa on tehtävä määrätty työmäärä, ja hän kuvaili tätä ajattelua "työpalan teoriaksi". Silti poliittiset päätökset tehdään usein sen virheellisen perustelun perusteella, että työn määrä on kiinteä. Erityisesti Ranska rajoitti vuonna 2000 säännöllisen työajan 35 tuntiin viikossa pyrkiessään lievittämään työttömyyttä .

Työvoimavirhe ja maahanmuutto

Työvoiman pala-käsitettä sovellettiin alun perin maahanmuuttoa ja työvoimaa koskeviin tutkimuksiin, erityisesti olettaen, että kiinteällä työmäärällä esteetön maahanmuutto johtaisi syntyperäisten työntekijöiden vähemmän mahdollisuuksiin. Ammattitaitoisemman työvoiman maahanmuutto voi kuitenkin johtaa uusien valmiuksien käyttöönotossa, jotka voivat lisätä työpaikkoja talouteen, esimerkiksi uusien yritysten avaamisen kautta.

Joitakin esimerkkejä ovat teknologia, tutkimus ja erikoistuotteet ja -palvelut, joita sekä alkuperäisväestö että maahanmuuttajaväestö kuluttavat. Uusien yritysten luominen lisää paikallisten palvelujen ja työvoiman kysyntää pelkästään niiden olemassaolosta, mutta myös uusista työmahdollisuuksista mahdollisesti johtuvan väestönkasvun vuoksi.

Työvoimavirhe ja eläkkeelle siirtyminen

Työnpalakon käsitettä on käytetty – varsinkin Euroopassa – pakottamaan iäkkäät työntekijät hyväksymään pakkoeläkkeelle ennen lakisääteistä eläkeikää. Sen katsottiin olevan ratkaisu yritysten vähentyneisiin työvoimatarpeisiin. Sen sijaan todettiin, että nuorempien työntekijöiden saattaminen maksamaan varhaiseläkkeelle jääneiden eläkkeelle oli haitallista, koska se poisti tuottavat yksilöt taloudesta ja asetti suurempia vaatimuksia jäljellä oleville työntekijöille.