Investor's wiki

Puhelupalvelu

Puhelupalvelu

Mikä on puhelupalvelu?

Lunastusehto on joukkovelkakirjalainaa tai muita korkotuottoisia instrumentteja koskeva ehto, jonka avulla liikkeeseenlaskija voi ostaa takaisin velkapaperin ja poistaa sen käytöstä.

Puhelun tarjouksen käynnistäviä tapahtumia ovat kohde-etuuden saavuttaminen ennalta asetetun hinnan ja tietyn vuosipäivän tai muun päivämäärän saavuttaminen. Joukkovelkakirjalaina sisältää yksityiskohtaisesti tapahtumat, jotka voivat laukaista sijoituksen takaisinmaksun. Indenttuuri on laillinen sopimus liikkeeseenlaskijan ja joukkovelkakirjalainan haltijan välillä.

Jos joukkovelkakirjalaina maksetaan takaisin, sijoittajille maksetaan säännöksessä määritelty kertynyt korko takaisinkutsun päivämäärään saakka. Sijoittaja saa myös sijoitetun pääoman tuoton. Lisäksi joissakin velkapapereissa on vapaasti vaadittava varaus. Tämän vaihtoehdon avulla heille voidaan soittaa milloin tahansa.

Lyhyt katsaus joukkovelkakirjoihin

Yritykset laskevat liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja saadakseen pääomaa toimintansa rahoittamiseen, kuten laitteiden hankintaan tai uuden tuotteen tai palvelun lanseeraamiseen. He voivat myös laskea liikkeelle uuden liikkeeseenlaskun vanhojen lunastuskelpoisten joukkovelkakirjalainojen poistamiseksi, jos nykyinen markkinakorko on edullisempi. Kun sijoittaja ostaa joukkovelkakirjalainan – joka tunnetaan myös velkapaperina – he lainaavat yritysvaroja aivan kuten pankki lainaa rahaa.

Sijoittaja ostaa joukkovelkakirjalainan sen nimellisarvolla, joka tunnetaan nimellä nimellisarvo. Tämä hinta on useimmiten 100 tai 1000 dollarin välein. Koska joukkovelkakirjalainan haltija voi kuitenkin myydä velan edelleen jälkimarkkinoilla, maksettu hinta voi olla nimellisarvoa korkeampi tai alhaisempi.

Vastineeksi yritys maksaa joukkovelkakirjalainan haltijalle koron, joka tunnetaan nimellä kuponkikorko, lainan voimassaoloaikana. Joukkovelkakirjalainan haltija saa säännöllisiä kuponkimaksuja. Jotkut joukkovelkakirjat tarjoavat vuosituottoa, kun taas toiset voivat antaa sijoittajalle puolivuosittaista, neljännesvuosittaista tai jopa kuukausittaista tuottoa. Erääntyessä yritys maksaa takaisin alkuperäisen pääoman tai joukkovelkakirjalainan nimellisarvon.

Ero vaadittavien joukkovelkakirjojen kanssa

Aivan kuten uuden auton seteli, yrityslaina on velka, joka on maksettava takaisin joukkovelkakirjalainan haltijoille - lainanantajalle - tiettyyn päivämäärään - eräpäivään mennessä. Kuitenkin, kun joukkovelkakirjaan on lisätty ostoehto, yritys voi maksaa velan pois ennenaikaisesti, eli lunastuksena. Lisäksi, aivan kuten autolainasi kanssa, maksamalla velan varhaisessa vaiheessa yrityksiltä vältät ylimääräiset korko- tai kuponkimaksut. Toisin sanoen puheluehto tarjoaa yritykselle joustavuutta maksaa velat ennenaikaisesti.

Joukkovelkakirjalainan sisällä on esitetty velkaehto. Sopimuksessa esitellään joukkovelkakirjalainan ominaisuudet, mukaan lukien eräpäivä, korko ja yksityiskohdat soveltuvasta velkajärjestelystä ja sen käynnistävistä tapahtumista.

Lunastettava joukkovelkakirjalaina on olennaisesti joukkovelkakirjalaina, johon on liitetty upotettu osto-optio. Kuten sen optiosopimusserkku, tämä joukkovelkakirjaoptio antaa liikkeeseenlaskijalle oikeuden – mutta ei velvollisuutta – käyttää vaatimuksensa. Yritys voi ostaa lainan takaisin sopimusehtojen perusteella. Sopimuksessa määritellään, voidaanko puheluilla lunastaa vain osa emissioon liittyvistä joukkovelkakirjoista vai koko liikkeeseenlasku. Kun lunastetaan vain osa emissiosta, joukkovelkakirjalainanhaltijat valitaan satunnaisella valinnalla.

Puhelun tarjoamisen edut liikkeeseenlaskijalle

Kun joukkovelkakirjalaina maksetaan, se hyödyttää yleensä liikkeeseenlaskijaa enemmän kuin sijoittajaa. Liikkeeseenlaskija käyttää tyypillisesti joukkovelkakirjalainojen takaisinostovarauksia, kun markkinakorot ovat laskeneet. Laskevan koron ympäristössä liikkeeseenlaskija voi periä velan takaisin ja laskea sen liikkeeseen uudelleen alhaisemmalla kuponkimaksukorolla. Toisin sanoen yritys voi jälleenrahoittaa velkansa, kun korot laskevat vaadittavan joukkovelkakirjalainan koron alapuolelle.

Jos kokonaiskorot eivät ole laskeneet tai markkinakorot nousevat, yhtiöllä ei ole velvollisuutta käyttää varausta. Sen sijaan yhtiö jatkaa joukkovelkakirjalainan koronmaksuja. Lisäksi jos korot ovat nousseet merkittävästi, liikkeeseenlaskija hyötyy joukkovelkakirjalainaan liittyvästä alhaisemmasta korosta. Joukkovelkakirjalainan haltijat voivat myydä velkapaperin jälkimarkkinoilla, mutta he saavat alle nimellisarvon, koska se maksaa alhaisemman kuponkikoron.

Puhelutarjouksen edut ja riskit sijoittajille

Joukkovelkakirjalainan ostava sijoittaja luo pitkän aikavälin korkotulon säännöllisillä kuponkimaksuilla. Koska joukkovelkakirjalaina on kuitenkin lunastettava – sopimuksen ehtojen mukaisesti – sijoittaja menettää pitkäaikaisen korkotulon, jos varaus toteutetaan. Vaikka sijoittaja ei menetä mitään alun perin sijoittamasta pääomasta, tulevat korkomaksut eivät enää ole erääntyneet.

Sijoittajat voivat myös kohdata uudelleensijoitusriskin lunastettavalla joukkovelkakirjalla. Mikäli yhtiö vaatii ja palauttaa pääoman, sijoittajan on sijoitettava varat uudelleen toiseen joukkovelkakirjalainaan. Kun nykyiset korot ovat laskeneet, he tuskin löytävät toista, yhtäläistä sijoitusta, joka maksaisi korkeamman koron vanhemmasta, kutsutusta velasta.

Sijoittajat ovat tietoisia uudelleensijoitusriskistä ja vaativat sen seurauksena korkeampaa kuponkikorkoa vaadittaville joukkovelkakirjoille kuin ilman ostovarausta. Korkeammat korot auttavat kompensoimaan sijoittajia uudelleensijoitusriskistä. Joten korkoympäristössä, jossa markkinakorot laskevat, sijoittajan on punnittava, kompensoiko korkeampi maksettu korko uudelleensijoitusriskiä, jos joukkovelkakirjalaina lunastetaan.

TTT

Muut puheluehtoihin liittyvät näkökohdat

Monilla kunnallislainoilla voi olla puheluominaisuuksia, jotka perustuvat tiettyyn ajanjaksoon, kuten viiteen tai 10 vuoteen. Valtio- ja paikallishallinnot laskevat liikkeeseen kuntien joukkovelkakirjoja rahoittaakseen hankkeita, kuten lentokenttien ja infrastruktuurin rakentamista, kuten viemärien parantamista.

Yritykset voivat perustaa uppoamisrahaston – vuosien varrella rahoitetun tilin – jonka tuotot käytetään joukkovelkakirjalainojen varhaiseen lunastukseen. Vapautuvan rahaston lunastuksen aikana liikkeeseenlaskija voi ostaa takaisin joukkovelkakirjat vain tietyn aikataulun mukaisesti, ja takaisinostettavien joukkovelkakirjojen määrää voidaan rajoittaa.

Tosimaailman esimerkki puhelun tarjoamisesta

Oletetaan, että Exxon Mobil Corp. (XOM) päättää lainata 20 miljoonaa dollaria laskemalla liikkeeseen lunastettavan joukkovelkakirjalainan. Jokaisen joukkovelkakirjalainan nimellisarvo on 1 000 dollaria, ja siitä maksetaan 5 % korkoa, jonka eräpäivä on 10 vuotta. Tämän seurauksena Exxon maksaa 1 000 000 dollaria vuosittain korkoina joukkovelkakirjojen haltijoilleen (0,05 x 20 miljoonaa dollaria = 1 000 000 dollaria).

Viisi vuotta joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun jälkeen markkinakorot laskevat 2 prosenttiin. Pudotus saa Exxonin käyttämään joukkovelkakirjalainan ostoehtoa. Yhtiö laskee liikkeeseen uuden joukkovelkakirjalainan 20 miljoonalla dollarilla nykyisellä 2 prosentin korolla ja käyttää saadut varat maksaakseen takaisin vaadittavan joukkovelkakirjalainan kokonaispääoman. Exxon on jälleenrahoittanut velkansa alhaisemmalla korolla ja maksaa nyt sijoittajille 400 000 dollaria vuotuista korkoa 2 %:n kuponkikoron perusteella.

Exxon säästää 600 000 dollaria koroissa, kun taas alkuperäisten joukkovelkakirjalainanhaltijoiden on nyt pyrittävä löytämään tuotto, joka on verrattavissa maksettavan joukkovelkakirjalainan tarjoamaan 5 %:iin.

Kohokohdat

  • Lunastusvaraus on joukkovelkakirjalainaa tai muuta korkoinstrumenttia koskeva varaus, jonka avulla liikkeeseenlaskija voi ostaa takaisin ja poistaa lainansa.

  • Soittoehto auttaa yrityksiä jälleenrahoittamaan velkansa alhaisemmalla korolla.

  • Tarjouspyyntö voidaan laukaista ennalta määrätyllä hinnalla ja sillä voi olla tietty aika, jonka kuluessa liikkeeseenlaskija voi lunastaa joukkovelkakirjalainan.

  • Joukkovelkakirjalainat, joissa on ostoehto, maksavat sijoittajille korkeamman koron kuin ei-lunastettavat joukkovelkakirjat.