kunnalliset joukkovelkakirjat

Mikä on kunnallinen joukkovelkakirja?

Yksinkertaisesti sanottuna kunnallinen joukkovelkakirja (tai lyhennettynä "muni") on pohjimmiltaan yksittäisen sijoittajan lainaa kaupungin, läänin tai osavaltion hallitukselle tietyn infrastruktuurihankkeen tai yleisen päivittäisen toiminnan rahoittamiseksi.

Vastineeksi sijoittajan rahojen tilapäisestä käytöstä valtio tai kunta maksaa heille määräajoin korkoa ennen kuin se lopulta maksaa lainan pääoman kokonaisuudessaan takaisin lainan erääntyessä. Monissa tapauksissa kunnallisten joukkovelkakirjalainojen korkomaksut on vapautettu liittovaltion ja/tai osavaltion tuloveroista.

Taloudellisesti kunnallinen joukkovelkakirja on paikallisen tai osavaltion hallituksen liikkeeseen laskema kiinteätuottoinen velkapaperi , joka maksaa haltijalleen korkoa vuotuisella korolla, joka tunnetaan kuponkina. Kuntien joukkovelkakirjat – kuten yritysten ja valtion joukkovelkakirjat – ovat vaihdettavissa, joten ne voivat vaihtaa omistajaa kuinka monta kertaa ennen kuin ne saavuttavat erääntymisen, ja niiden markkina-arvo voi muuttua ajan myötä vaihdellen nimellisarvon tai "nimellisarvon" ylä- ja/tai alapuolella.

Mitkä ovat kunnallislainojen 2 päätyyppiä?

Suurin osa kuntien joukkovelkakirjalainoista kuuluu kahteen kategoriaan – yleiset velvoitteet ja tulot – sen mukaan, miten takaisinmaksuvarat on hankittava.

1. General Bond

Yleiset velvoitevelkakirjat ovat niin sanottuja, koska ei ole olemassa yhtä tiettyä rahoituslähdettä, josta sijoittajille maksettaisiin. Sen sijaan niitä tukee ne liikkeeseen laskeneen valtion yksikön "täysi usko ja luotto", koska tällä hallituksella on oikeus verottaa asukkaitaan maksaakseen korko- ja pääomamaksuja joukkovelkakirjojen haltijoille.

2. Tulot

Tulolainoja, toisin kuin GO-obligaatioita, käytetään rahoittamaan tuloja tuottavia hankkeita (kuten maksullisia teitä tai pysäköintimittareita), joita voidaan sitten käyttää koronmaksujen suorittamiseen ja lopulta joukkovelkakirjojen haltijoiden pääoman takaisinmaksuun.

Mistä kunnallislainat maksavat?

Joissakin tapauksissa kunnallisia joukkovelkakirjoja voidaan käyttää yksinkertaisesti keräämään rahaa valtion yksikön päivittäiseen toimintaan ja kuluihin. Useammin kuntien joukkovelkakirjalainojen myynnistä syntyvillä varoilla kuitenkin maksetaan tiettyjä hankkeita, jotka on tarkoitettu liikkeeseenlaskijavaltion tai -kunnan asukkaiden hyödyksi. Joitakin yleisempiä hankekohtaisia kohdekohteita kuntien korkorahastoille ovat koulut, tiet, sillat, kirjastot, puistot ja muut infrastruktuurin julkiset työt.

Kuinka kunnallislainatuloja verotetaan?

Kuntien joukkovelkakirjalainojen hallussapidosta syntyviä korkotuloja ei veroteta liittovaltion tasolla. Monissa tapauksissa sitä ei myöskään veroteta osavaltion tai paikallisen tason tasolla, mutta tämä vaihtelee joukkovelkakirjalainan luonteen ja sen mukaan, asuuko sen ostaja liikkeeseenlaskevassa kaupungissa, läänissä tai osavaltiossa. Korkotuotot valtion ja yritysten joukkovelkakirjoista sitä vastoin verotetaan liittovaltion tasolla.

Tästä syystä sijoittaja voi suosia kunnallista joukkovelkakirjalainaa valtion joukkovelkakirjalainan sijaan – vaikka valtion joukkovelkakirjalla olisi korkeampi tuotto – koska kunnallisella joukkovelkakirjalla on korkeampi verojen tuotto. Sijoittajien on tärkeää pitää veroluokat mielessä ja ottaa huomioon verojen jälkeiset tuotot vertaillessaan kuntien joukkovelkakirjoja muihin velkapapereihin.

Oletetaan esimerkiksi, että oli 10 vuoden 10 000 dollarin kunnallinen joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on 3,5 %, ja 10 vuoden 10 000 dollarin valtion joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on 4 %. 20 prosentin liittovaltion tuloveroluokkaan kuuluva sijoittaja suosii kunnallista joukkovelkakirjalainaa, koska se ansaitsisi heille 350 dollaria vuodessa, kun taas valtion joukkovelkakirja ansaitsisi heille vain 320 dollaria (400 dollaria miinus 80 dollaria veroilla).

Kuinka turvallisia/riskillisiä kunnallislainat ovat?

Yleensä velkapaperit, kuten joukkovelkakirjat, ovat huomattavasti vähemmän riskialttiita kuin osakearvopaperit (kuten osakkeet) ja useimmat johdannaisarvopaperit (kuten optiot). Mutta miten munit verrataan muuntyyppisiin joukkovelkakirjoihin?

Koska kunnallislainoilla on joko tuloa tuottavia hankkeita (tulolainat) tai tuloveroa (yleiset velkakirjalainat), niillä on erittäin alhainen maksukyvyttömyysriski verrattuna yrityslainoihin. Tästä huolimatta paikallis-, maakunta- ja osavaltiotason hallintoyksiköt eivät ole täysin immuuneja maksukyvyttömyysriskille. Esimerkiksi Detroitin kaupunki, Michigan, hakeutui konkurssiin vuonna 2013. Tällaiset tapahtumat ovat harvinaisia, mutta niitä voi tapahtua.

Toinen asia, joka on pidettävä mielessä - vaikka se ei suoraan tee munista "riskillistä", sanotaan - on, että yksittäiset kunnalliset joukkovelkakirjat eivät ole läheskään yhtä likvidejä kuin osakkeet tai pörssirahastot, jotka sisältävät joukkovelkakirjoja. Tämä tarkoittaa, että kaupankäynti niillä ei yleensä ole yhtä helppoa kuin napin painaminen kaupankäyntisovelluksessa. Ostajia ja myyjiä on vähemmän ja kauempana, joten kaupat voivat viedä aikaa ja tarjous- ja myyntierot voivat olla odotettua suurempia.

Kuinka ostaa kunnallisia joukkovelkakirjoja

Helpoin tapa ostaa useita kunnallisia joukkovelkakirjoja kerralla likviditeettiriskiä välttäen on sijoittaa moniin keskittyvään ETF:ään. ETF :t käyvät kauppaa pörssissä, joten osakkeiden ostaminen on helppoa, ja lukuun ottamatta kulusuhteita (jokainen prosenttiosuus kunkin sijoittajan sijoitetusta saldosta maksetaan rahaston hallitukselle vuosittain), ei tarvitse huolehtia maksuista. Myös kuntiin keskittyviä sijoitusrahastoja on olemassa, mutta niihin voi liittyä lisäpalkkioita, saldominimimääriä ja muita vaikeuttavia tekijöitä.

Ne, jotka ovat kiinnostuneita ostamaan munia yksittäin, voivat tehdä sen pankin, välittäjän tai jopa suoraan osavaltion, läänin tai paikallishallinnon kautta.

Mitkä ovat kunnallislainojen edut ja haitat?

TTT

Kunnallislainat vs. Valtion obligaatiot: mitä eroja niillä on?

Kuntien joukkovelkakirjat ja valtion joukkovelkakirjat ovat valtion liikkeeseen laskemia korkoa maksavia velkapapereita, mutta vaikka valtion joukkovelkakirjalainojen korkotulot ovat liittovaltion veron alaisia, kuntien joukkolainojen korkotulot eivät.

##Kohokohdat

Yleinen velvoite (GO) munis tuottaa kassavirtoja, jotka syntyvät projektista kerätyistä veroista.
Kunnalliset obligaatiot ("munis") ovat valtion ja paikallishallinnon liikkeeseen laskemia velkapapereita.
Kuntien joukkovelkakirjalainoista maksettavat korot ovat usein verovapaita, joten ne ovat houkutteleva sijoitusvaihtoehto korkeissa veroluokissa oleville henkilöille.
Näitä voidaan pitää lainoina, joita sijoittajat myöntävät kunnille ja joilla rahoitetaan julkisia töitä, kuten puistoja, kirjastoja, siltoja ja teitä sekä muuta infrastruktuuria.
Tulot palauttavat itse projektista syntyneet kassavirrat.