Palvelija johtajuutta
Mitä on palvelijajohtajuus?
Palveleva johtajuus on johtamistyyli ja filosofia, jossa yksilö on vuorovaikutuksessa muiden kanssa – joko johdon tai työtovereiden ominaisuudessa – saavuttaakseen auktoriteettia vallan sijaan. Järjestelmä sisältää hajautetun organisaatiorakenteen. Tätä tyyliä noudattavien johtajien joukossa on asiakaslähtöisiä työntekijöitä yrityksen päätöksenteossa. Näillä työntekijöillä on läheinen suhde kuluttajaan ja he voivat tehdä parempia päätöksiä pitääkseen nämä asiakkaat ja hankkiakseen uusia.
Kuinka palvelijan johtajuus toimii
Palveleva johtajuus pyrkii siirtämään johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksen pois "kontrolloivasta toiminnasta" kohti synergisempää suhdetta. Termin "palvelijajohtajuus" loi Robert Greenleaf, 1900-luvun tutkija, joka suhtautui skeptisesti perinteisiin johtamistyyliin, jotka keskittyvät autoritaarisempaan työnantajien ja työntekijöiden välisiin suhteisiin.
Palveleva johtajuusympäristöjen auktoriteetti pyrkii edistämään innovaatioita, voimaannuttamaan työntekijöitä ja turvaamaan läheisten hyvinvointia. Palveleva johtajuus pyrkii myös kehittämään johtajuutta muissa. Tämä johtamistyyli edellyttää, että yksilö osoittaa ominaisuuksia, kuten empatiaa, kuuntelua, taloudenhoitoa ja sitoutumista toisten henkilökohtaiseen kasvuun.
Palvelijajohtajan ominaisuudet
Greenleafin havaintojen mukaan palvelijajohtaja lähestyy tilanteita ja organisaatioita ensin palvelijan näkökulmasta ja pyrkii tuomaan läsnäolonsa vastaamaan organisaation ja muiden tarpeisiin. Palveleva johtajat pyrkivät vastaamaan sidosryhmien toiveisiin ja vaatimuksiin ensisijaisena tavoitteenaan, ja johtajuuteen pyritään toissijaisesti. Tämä on ristiriidassa johtaja-ensimmäisen näkökulman kanssa, jossa henkilö pyrkii saamaan kontrollin nopeasti, usein aineellisen hyödyn tai vaikutusvallan halun ja mahdollisuuksien vuoksi.
Heidän ohjeitaan tai asiakkaiden ja asiakkaiden tarpeita noudattavan tiimin kehittäminen ja mentorointi menee henkilökohtaisen kohoamisen edelle. Jopa saavutettuaan hallinto-aseman, palvelijajohtaja tyypillisesti rohkaisee alaisiaan pitämään muiden palvelemista etusijalla henkilökohtaisten hyötyjen sijaan. Palveleva johtaja voi pyrkiä jakamaan valtaa muiden kanssa ja rohkaisemaan toisten kehitystä ja kasvua. Tämä ominaisuus voi ulottua seuraajien tarkkaavaiseen kuuntelemiseen heidän tarpeidensa ymmärtämiseksi paremmin, mutta siihen liittyy myös johtajia, jotka pitävät itsensä ja muiden vastuullisia sanoistaan ja teoistaan.
Palveleva johtajuus ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Esimerkiksi sotatilanteessa sotilaskomentajien on tehtävä nopeita päätöksiä vastauksena vihollisen toimiin, eikä ole aikaa neuvotella laajan sidosryhmän kanssa.
Esimerkki palvelijan johtajuudesta
Kun johtaja-ensimmäinen dynamiikka on suunnattu tyydyttämään henkilökohtaista vallanhalua, palvelijajohtaja tarkastelee ensin, kuinka hänen palvelustaan on muille hyötyä. Esimerkiksi palvelijajohtaja saattaa kyseenalaistaa, kuinka heidän ponnistelunsa kohottavat niitä, jotka ovat aliedustettuina tai heikommassa taloudellisessa asemassa, ennen kuin he yrittävät saavuttaa hallitsevan aseman. Heidän etenemisensä johtoasemaan tapahtuu heidän sitoutumisensa palvelukseen.
Tämä näkyy esimerkiksi terveydenhuollon maailmassa, kun lääkärit työskentelevät auttaakseen potilaitaan ja auttamaan ikätovereitaan ja tiimitovereitaan hoidon tarjoamisessa. Yritysmaailmassa tämä voi tarkoittaa, että työntekijät, asiakkaat ja kaikki muut sidosryhmät voivat menestyä palvelunsa kautta.
Palvelijajohtajuuden plussat ja miinukset
Erilaisilla johtamistyylillä on omat etunsa ja haittansa, jotka tekevät niistä paremman mallin kontekstista riippuen.
Jotkut palvelijajohtajuuden eduista ovat se, että johtajat ansaitsevat kunnioituksen työntekijöiltään; työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja että johto huolehtii heidän eduistaan; on yhteinen visio; työntekijöiden ja johtajien keskuudessa on usein suurempi luottamus; johtajat ottavat huomioon henkilöstön mielipiteet, mikä todennäköisesti parantaa innovatiivisia toimia; ja yksilöt kehittävät taitojaan ja voivat edetä ammatillisesti kannustavassa ympäristössä.
Palvelijajohtajuuden haittoja ovat, että harvoilla johtajilla on kokemusta tämäntyyppisestä johtamisesta; tämän johtamistyylin omaksuminen saattaa edellyttää vaikeaa kulttuurista muutosta; päätökset voivat viedä aikaa, mikä voi olla haitallista kriisiaikoina; tai henkilöstölle voidaan antaa enemmän vastuuta kuin he pystyvät kantamaan.
TTT
Palvelijajohtajuuden usein kysytyt kysymykset
Mikä on palvelijajohtajuuden teoria?
Palvelijajohtajuuden teorian uskotaan keksineen Robert Greenleafin, 1900-luvun tutkijan. Greenleaf katsoi, että johtajan tulisi painottaa tiiminsä jäseniä, jotta heistä tulee autonomisia ja vapaa-ajattelevia. Palveleva johtajuus on ajattelutapa, joka heijastaa palvelija ensin -mentaliteettia johtajan etusijalla -mentaliteettia. Greenleaf katsoi, että johtaja-ensimmäinen mentaliteetti oli "usein suuri, monimutkainen, voimakas, persoonaton; ei aina pätevä; joskus korruptoitunut".
Mitkä ovat palvelijajohtajuuden periaatteet?
Greenleaf esitti 10 palvelijajohtajuuden periaatetta: kuunteleminen; empatia; parantava; tietoisuus; suostuttelu; käsitteellistäminen; ennakointi; taloudenhoito; sitoutuminen ihmisten kasvuun; ja rakentaa yhteisöä.
Mikä on palvelijan johtajan rooli?
Palvelijajohtajan tehtävänä on olla ryhmän resurssien hoitaja ja opettaa muita johtajia palvelemaan muita samalla, kun yrityksen asettamat tavoitteet saavutetaan.
Kuka on hyvä esimerkki palvelijan johtajasta?
Tri. Martin Luther King otti johtajuuden kansalaisoikeusliikkeessä ja päätti puolustaa väkivallatonta lähestymistapaa. Hän taisteli lujasti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja uhrasi lopulta oman henkensä, ei kunnianosoituksen tai henkilökohtaisen hyödyn vuoksi, vaan koska hän halusi auttaa muita. Näin tehdessään tohtori King mallinsi palvelijajohtajuuden kaikille hänen jälkeensä tulleille pyrkiville johtajille.
Bottom Line
Jokaisella johtamistyylillä on hyviä ja huonoja puolia, ja jotkut tyylit sopivat paremmin tiettyihin yhteyksiin. Esimerkiksi sotilaallisessa ympäristössä, jossa tarkkuus ja tiukat protokollat ovat välttämättömiä, tarvitaan autoritaarista johtajuutta. Vähemmän jäsennellyssä ympäristössä, kuten tutkimusympäristössä, jossa tiimit innovoivat yhdessä, palvelijajohtajuus on sopivampi.
Kohokohdat
Palveleva johtajuus pyrkii siirtämään johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksen pois kontrolloivista toiminnoista kohti synergististä suhdetta.
Palveleva johtajuusympäristöjen auktoriteetti pyrkii edistämään innovaatioita, voimaannuttamaan työntekijöitä ja turvaamaan lähimmäistensä hyvinvointia.
Palveleva johtajuus pyrkii myös kehittämään johtajuutta muissa.
Palveleva johtajuus ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Sotilaskomentajan on omaksuttava täydellinen auktoriteetti tehdäkseen nopeita päätöksiä elämästä ja kuolemasta.
Tämä johtamistyyli edellyttää, että henkilö osoittaa ominaisuuksia, kuten empatiaa, kuuntelua, taloudenhoitoa ja sitoutumista toisten henkilökohtaiseen kasvuun.
