Veroa vastaava tuotto

Mikä on veroa vastaava tuotto?

Veroekvivalenttinen tuotto on tuotto, jonka verotettava joukkovelkakirjalaina tarvitsisi vastaamaan vastaavan verovapaan kunnallisen joukkovelkakirjalainan tuottoa. Laskenta on työkalu, jolla sijoittajat voivat vertailla verovapaan sijoituksen ja verollisen vaihtoehdon tuottoa.

Veroekvivalentin tuoton ymmärtäminen

Verovaikutukset ovat yleensä monimutkainen ja tärkeä osa mitä tahansa rahoitusstrategiaa, samoin kuin usein huomiotta jäävä osa. Veroekvivalenttituottolaskenta on hyödyllinen työkalu sijoittajille, erityisesti korkeammissa veroluokissa oleville sijoittajille. Veroekvivalenttinen tuotto on verotettavan joukkovelkakirjalainan tuotto, joka sijoittajan olisi ansaittava vastatakseen vastaavan verottoman kunnallisen joukkovelkakirjalainan tuottoon. Kuntalainoilla on yleensä alhainen tuotto-odotus, joten niihin sijoittamisen koko vaikutusta verosäästöjen vuoksi ei useinkaan mitata kokonaan. Laskelma auttaa sijoittajaa päättämään, valitseeko hän verollisen sijoituksen vai verottoman sijoituksen, kuten verottoman kuntalainan. Nämä tiedot ovat tärkeitä, koska kunnallisten joukkovelkakirjojen tarjoamaa verotonta etua voi olla vaikea verrata muihin sijoituksiin.

Se ei kuitenkaan ole tarinan loppu. Joitakin muita verotukseen liittyviä näkökohtia voi tulla esiin tehtäessä tällaista vertailua. Vaikka kunnalliset joukkovelkakirjat ovat vapaita liittovaltion veroista, jotkut osavaltiot verottavat tuloja. Myös kuntien joukkovelkakirjalainojen likviditeettiä voidaan rajoittaa.

Tax-Equivalent Yield Formula

Sijoittajan veroluokista riippuen kunnallinen joukkovelkakirja ei välttämättä ole paras sijoituspäätös salkkuun. Sijoittajan veroluokka riippuu hänen hakemuksensa statuksesta ja tuloista. Liittovaltion tuloverot vuosille 2020 ja 2021 ovat 10 %, 12 %, 22 %, 24 %, 32 %, 35 % ja 37 % .

Laskeaksesi verottoman kunnallisen joukkovelkakirjalainan verotettavan tuoton, käytä seuraavaa kaavaa ja muista sisällyttää kaikki valtion verot liittovaltion verokantaasi.

Paluu_TEY = Paluu_TX ÷ (1 - t)

Missä:

Return_TEY: Palautus täysin verotettavasta vastaavasta tuotosta
Return_TX: verovapaan sijoituksen tuotto
t: Sijoittajan marginaaliverokanta

Tämä kaava voidaan kääntää päinvastaiseksi, jotta voidaan määrittää kunnallisen joukkovelkakirjalainan veroton vastaava tuotto, joka vastaa verotettavan joukkovelkakirjalainan tuottoa.

Esimerkki veroekvivalenttituottokaavan laskelmista

Sijoittajan veroprosentilla on merkittävä rooli tuloksena syntyvässä veroa vastaavassa tuotossa. Oletetaan esimerkiksi, että on olemassa verovapaa joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on 7 %. Päätös sijoittaa tähän tiettyyn joukkovelkakirjalainaan tai johonkin monista käytettävissä olevista verotettavista vaihtoehdoista riippuu suuresti sijoittajan marginaaliverosta. Yhdysvalloissa on vuodesta 2020 alkaen seitsemän erilaista marginaaliverokantaa: 10%, 12%, 22%, 24%, 32% ja 35%. Näiden sulujen veroekvivalenttituottolaskelmat ovat seuraavat:

10 % Hakasulke: R(te) = 7 % / (1 - 10 %) = 7,78 %
12 % Hakasulke: R(te) = 7 % / (1 - 12 %) = 7,95 %
22 % Haarukka: R(te) = 7 % / (1 - 22 %) = 8,97 %
24 % Haarukka: R(te) = 7 % / (1 - 24 %) = 9,21 %
32 % Hakasulke: R(te) = 7 % / (1 - 32 %) = 10,29 %
35 % Haarukka: R(te) = 7 % / (1 - 35 %) = 10,77 %
37 % Haarukka: R(te) = 7 % / (1 - 37 %) = 11,11 %

Näiden tietojen perusteella oletetaan, että on olemassa verotettava joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on 9,75 %. Tässä tilanteessa neljään ensimmäiseen marginaaliveroluokkaan kuuluvien sijoittajien olisi parempi sijoittaa verotettavaan joukkovelkakirjalainaan, koska he ansaitsisivat vielä verovelvollisenkin maksamisen jälkeen yli 7 %:n verottoman joukkovelkakirjalainan. Kolmen ylimmän luokan sijoittajien olisi parempi sijoittaa verovapaaseen joukkovelkakirjalainaan. Huomaa kuitenkin, että mikään näistä ei ole sijoitusneuvontaa, vaan vero- tai rahoitusneuvojaa kannattaa kuulla.

Esimerkki veroa vastaavasta tuotosta

tuloveroluokkaan kuuluva sijoittaja, jolla ei ole osavaltioveroja, omistaa verovapaan kunnallisen joukkovelkakirjalainan, jonka kuponkikorko on 8 prosenttia. Käytä yllä olevaa kaavaa laskeaksesi täysin verotettavan tuoton, joka verotettavan joukkovelkakirjalainan olisi ansaittava, jotta se vastaisi kunnallisen joukkovelkakirjalainan tuottoa.

Paluu_TEY = 0,08 ÷ (1 - 0,22) = 10,26 %

Toisin sanoen verotettavan joukkovelkakirjalainan täytyisi ansaita vastaava tuotto 10,26 %, jossa verojen vähentämisen jälkeen se vastaisi verottoman kunnallislainan 8 %:n tuottoa.

Jos marginaaliverokanta on korkeampi, vaadittava täysin verotettava vastaava tuotto on myös suurempi kuin 10,26 %. Joten jos kaikki muu pysyy ennallaan, sillä ainoa ero on, että sijoittaja on 37 prosentin veroluokissa, täysin verotettavan tuoton tulisi olla:

Paluu_TEY = 0,08 ÷ (1 - 0,37) = 12,70 %

Erityisiä huomioita

Miksi kunnallislainat ovat verovapaita?

Osavaltion ja paikallisten joukkovelkakirjojen korot ovat olleet verovapaita liittovaltion tuloveron käyttöönotosta vuonna 1913 lähtien. Aluksi tämä johtui siitä, että monet ihmiset kokivat perustuslain estäneen liittovaltion hallitusta verottamasta näitä tuloja. Siitä lähtien verosyrjäytymisen perusteita on tukenut ajatus, että paikalliset infrastruktuurihankkeet palvelevat yhteistä hyvää, ja siksi liittovaltion veropolitiikan tulee tukea näitä hankkeita .

Kuntalainat eivät aina ole verovapaita. Liittovaltion verot voivat koskea kunnallista joukkovelkakirjalainaa, jos Internal Revenue Service (IRS) ei tulkitse hanketta hyväksi koko yleisölle. Verotettavat kunnallislainat ovat harvinaisia, mutta niitä voidaan laskea liikkeeseen esimerkiksi urheilustadionin tai eläkevajeen kaltaisiin hankkeisiin. Verohallinto voi myös käsitellä kunnallisen korkotulon veronalaisena, jos joukkovelkakirjalaina ostetaan huomattavalla alennuksella nimellisarvoon nähden.

Verovapaista joukkovelkakirjalainoista koostuva sijoitusrahasto on edelleen pääomatuloveron alainen.

Kohokohdat

Veroekvivalenttinen tuotto on tuotto, jonka verotettavan joukkovelkakirjalainan pitäisi tuottaa, jotta se vastaisi vastaavan verovapaan joukkovelkakirjalainan, kuten kunnallisen joukkovelkakirjalainan, tuottoa.
Laskenta on työkalu, jolla sijoittajat voivat vertailla verovapaan sijoituksen ja verollisen vaihtoehdon tuottoa.
Verovaikutukset ovat yleensä monimutkainen ja tärkeä osa mitä tahansa rahoitusstrategiaa, mutta myös usein huomiotta jäävä osa.