Degree of Financial Leverage – DFL

Mikä on taloudellisen vipuvaikutuksen tutkinto - DFL?

Financial Leverage (DFL) on velkaantumisaste,. joka mittaa yrityksen osakekohtaisen tuloksen (EPS) herkkyyttä sen pääomarakenteen muutoksista johtuville liikevoiton vaihteluille. Rahoitusomaisuuden aste (DFL) mittaa EPS:n prosentuaalista muutosta liiketulon yksikkömuutokselle,. joka tunnetaan myös nimellä tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT).

Tämä suhde osoittaa, että mitä korkeampi taloudellinen vipuaste on, sitä epävakaampi tulos on. Koska korko on yleensä kiinteä kulu, vipuvaikutus lisää tuottoa ja EPS:ää. Tämä on hyvä liiketulon kasvaessa, mutta se voi olla ongelma, kun liiketulokseen kohdistuu paineita.

DFL:n kaava on

$\text =\frac{$

DFL voidaan esittää myös alla olevalla yhtälöllä:

$\text=\frac{\text}{\text-\text}$

Mitä taloudellisen vipuvaikutuksen aste kertoo sinulle?

Mitä korkeampi DFL, sitä epävakaampi osakekohtainen tulos (EPS) on. Koska korko on kiinteä kulu, vipuvaikutus lisää tuottoa ja osakekohtaista tulosta, mikä on hyvä, kun liiketulos on nousussa, mutta voi olla ongelma vaikeina taloudellisina aikoina, kun liiketuloihin kohdistuu paineita.

DFL on korvaamaton auttaessaan yritystä arvioimaan velan määrää tai taloudellista vipuvaikutusta sen pitäisi valita pääomarakenteessa. Jos liiketulos on suhteellisen vakaa, niin tulos ja osakekohtainen tuloskin ovat vakaat ja yrityksellä on varaa ottaa huomattava määrä velkaa. Jos yritys kuitenkin toimii alalla, jolla liiketulos on melko epävakaa, voi olla järkevää rajoittaa velka helposti hallittavalle tasolle.

Rahoitusvipuvaikutuksen käyttö vaihtelee suuresti toimialoittain ja toimialoittain. On monia toimialoja, joilla yritykset toimivat suurella taloudellisella vipuvaikutuksella. Vähittäiskaupat, lentoyhtiöt, ruokakaupat, sähköyhtiöt ja pankit ovat klassisia esimerkkejä. Valitettavasti monien näillä aloilla toimivien yritysten liiallisella rahoituksen vipuvaikutuksella on ollut ensiarvoisen tärkeä rooli pakottaessaan monet niistä hakeutumaan luvun 11 konkurssiin.

Esimerkkejä ovat RH Macy (1992), Trans World Airlines (2001), Great Atlantic & Pacific Tea Co (A&P) (2010) ja Midwest Generation (2012). Lisäksi rahoitusvipuvaikutuksen liiallinen käyttö oli ensisijainen syyllinen, joka johti USA:n finanssikriisiin vuosina 2007–2009. Lehman Brothersin (2008) ja useiden muiden vahvasti velkaantuneiden rahoituslaitosten kuolema on erinomainen esimerkki tähän liittyvistä kielteisistä seurauksista. käyttämällä erittäin velkaantuneita pääomarakenteita.

Esimerkki DFL:n käytöstä

Tarkastellaan seuraavaa esimerkkiä havainnollistaaksesi käsitettä. Oletetaan hypoteettinen yritys BigBox Inc. sen liiketulos tai tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) on 100 miljoonaa dollaria vuonna 1, korkokulut 10 miljoonaa dollaria, ja sillä on 100 miljoonaa osaketta.

BigBoxin EPS vuonna 1 olisi siis:

$\frac{ \teksti$

Taloudellisen vipuvaikutuksen aste (DFL) on:

$\frac{\text{$100 Million)){\text{$100 Million }-\text{ $10 miljoonaa}}=1,11$

Tämä tarkoittaa, että jokaista 1 % liikevoiton tai liikevoiton muutosta kohden osakekohtainen tulos muuttuisi 1,11 %.

Oletetaan nyt, että BigBoxin liikevoitto on kasvanut 20 % vuonna 2. Erityisesti korkokulut pysyvät ennallaan 10 miljoonassa dollarissa myös vuonna 2. BigBoxin EPS vuonna 2 olisi siis:

$\frac{ \teksti$

Tässä tapauksessa EPS on noussut vuoden 1 90 sentistä 1,10 dollariin vuonna 2, mikä tarkoittaa 22,2 prosentin muutosta.

Tämä voidaan saada myös DFL-luvusta = 1,11 x 20 % (EBIT-muutos) = 22,2 %.

Jos liiketulos olisi sen sijaan laskenut 70 miljoonaan dollariin vuonna 2, mikä olisi vaikuttanut osakekohtaiseen tulokseen? Osakekohtainen tulos olisi laskenut 33,3 % (eli DFL 1,11 x -30 % liikevoiton muutos). Tämä on helposti todennettavissa, koska EPS olisi tässä tapauksessa ollut 60 senttiä, mikä tarkoittaa 33,3 %:n laskua.

##Kohokohdat

• Definition leverage (DFL) on velkaantumisaste, joka mittaa yrityksen osakekohtaisen tuloksen herkkyyttä liikevoiton vaihteluille, jotka johtuvat pääomarakenteen muutoksista.

• Rahoitusvipuvaikutuksen käyttö vaihtelee suuresti toimialoittain ja toimialoittain.

• Tämä suhde osoittaa, että mitä korkeampi on taloudellinen vipuvaikutus, sitä epävakaampi tulos on.