Investor's wiki

Internet-kupla

Internet-kupla

Mikä on Internet-kupla?

Internet-kupla oli spekulatiivinen kupla,. joka syntyi maailmanlaajuisen verkon yleistymisen jälkeen vuonna 1991. Mania oli osa laajempaa teknologiakuplaa,. joka johti massiiviseen yli-investointiin televiestintään ja IT-infrastruktuuriin. Tämä investointiruuhka johti räjähdysmäiseen kasvuun ja sitä seuranneeseen romahdukseen Yhdysvaltain teknologiaosakkeiden markkinoilla Nasdaqissa .

Internet-kuplan ymmärtäminen

Yksi 1990-luvun Internet-kuplan piirteistä oli sijoittajien epäusko monien dot-com-liiketoimintamallien elinkelpoisuudesta. Tässä uudessa taloudessa yrityksen täytyi olla vain ".com" nimessään, jotta osakekurssit nousevat pilviin listautumisannin (IPO) jälkeen, vaikka ne olisivat vielä tehneet voittoa, tuottaneet positiivista kassavirtaa, tai edes tuottaa tuloja.

Pääomasijoittajia, investointipankkeja ja välitysyrityksiä syytettiin dot-com-osakkeiden hyppimisestä, jotta ne voisivat saada rahaa listautumisaallosta, mutta Federal Reserve rahapolitiikka oli Internet-kuplan taustalla. Greenspan Fed alensi korkoja aggressiivisesti 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa työntäen likviditeetin aallon pääomamarkkinoille, mikä aloitti tekniikan nousukauden.

Myös tänä aikana kehittynyt Greenspan-pankki oli syyllinen: vuosina 1994-1995 Greenspan lobbai lujasti Meksikon peso-tukipakettia, ja vuonna 1998 Fed pelasti Long Term Capital Managementin. Tämä sai teknologiasijoittajat odottamaan, että taustalla olevista perustekijöistä huolimatta Fed puolestaan pelastaisi heidät myös, jos Internet-kupla puhkeisi.

Koska uskottiin, että perinteisiä arvostusmenetelmiä ei voitaisi soveltaa Internet-osakkeisiin, joilla on uusia liiketoimintamalleja ja negatiivinen tulos ja kassavirta, sijoittajat panivat etusijalle kasvun, markkinaosuuden ja verkostovaikutuksen. Sijoittajien keskittyessä arvostusmittareihin, kuten hinta-myyntiin, monet Internet-yritykset turvautuivat aggressiiviseen kirjanpitoon kasvattaakseen tuloja.

Kun pääomamarkkinat heittivät rahaa alalle, start-up-yritykset kilpailivat nopeasti isosta. Yritykset, joilla ei ollut omaa teknologiaa, luopuivat verovelvollisuudesta ja käyttivät omaisuuksia markkinointiin luodakseen brändejä, jotka erottuisivat kilpailijoista. Jotkut aloittavat yritykset käyttivät jopa 90 prosenttia budjetistaan mainontaan.

Internet-kuplan huippu

Ennätysmäärät pääomaa alkoivat virrata Nasdaqiin vuonna 1997. Vuoteen 1999 mennessä 39 % kaikista riskipääomasijoituksista meni Internet-yrityksiin, ja lähes 295 kyseisen vuoden 457 listautumisannista liittyi Internet-yrityksiin, mitä seurasi 91 ensimmäisellä neljänneksellä. 2000 yksin. AOL Time Warnerin megafuusiota tammikuussa 2000 pidetään tämän kuplan huippuna, ja siitä tulisi historian suurin fuusion epäonnistuminen. Kuplan huipulla Greenspan tunnetusti kaksinkertaisti uskonsa siihen, että Internet-kupla oli kestävä ja että teknologiasektori yhdessä hänen johtamansa Fedin politiikan kanssa oli muuttanut talouden perusteellisesti lisäämään tuottavuutta pysyvästi.

Internet-kupla puhkeaa

Kuplan kasvun alkuvaiheessa Fedin puheenjohtaja Alan Greenspan varoitti markkinoita niiden järjettömästä ylenpalttisuudesta 5. joulukuuta 1996. Lopulta kevääseen 2000 mennessä, kun pankit ja pankkiiriliikkeet olivat käyttäneet Fed:n ennen sopimusta luomaa ylimääräistä likviditeettiä. Vuosi 2000 -vika rahoittaakseen Internet-osakkeita, Fed oli alkanut nostaa korkoja lievästi talouden inflaatioepätasapainon kasvaessa. Kaadettuaan bensiiniä tuleen Greenspan yritti nyt vaimentaa inflaatioliekkejä, ja rahan hitaamman kasvun edessä kupla puhkesi välittömästi.

Seuraavassa romahduksessa Nasdaq-indeksi, joka oli noussut viisinkertaiseksi vuosina 1995-2000, putosi 10. maaliskuuta 2000 pidetystä huipusta 5 048,62 1 139,90 4. lokakuuta 2002, mikä on 76,81 prosentin lasku. Vuoden 2001 loppuun mennessä useimmat dot-com-osakkeet olivat romahtaneet. Jopa blue-chip-teknologiaosakkeiden, kuten Ciscon, Intelin ja Oraclen, osakekurssit menettivät yli 80 % arvostaan. Kestäisi 15 vuotta, ennen kuin Nasdaq saavuttaisi dot-com-huippunsa, minkä se teki 23. huhtikuuta 2015.

Kohokohdat

  • Internet-kuplan mahdolliseen poksahtamiseen vaikuttivat voimakkaasti Federal Reserven ja erityisesti Alan Greenspanin toimet.

  • Internet-kupla oli suurelta osin seurausta uudesta, huonosti ymmärretystä kaupallisesta mahdollisuudesta, jonka World Wide Webin popularisointi tarjosi.

  • Monet sijoittajat, myös institutionaaliset sijoittajat, olivat epävarmoja siitä, miten uusia yrityksiä arvostetaan verkkotoiminnalle rakennetuilla liiketoimintamalleilla.