Edullinen markkina-arvo (AMV)

Mikä on edullinen markkina-arvo (AMV)?

Federal Deposit Insurance Corporationin (FDIC) Affordable Housing Program (AHP) -ohjelman kautta myydyn moniperheasunnon myyntihintaa .

AHP kannustaa asuntojen rakentajia ostamaan FDIC:n hallussa olevia moniperhekiinteistöjä. Omistajat ovat velvollisia tarjoamaan asuntoja kohtuuhintaan vuokraa tarvitseville kotitalouksille vastineeksi AHP-kiinteistöistä, joiden ostohinnat ovat alle käyvän arvon.

Edullisen markkina-arvon ymmärtäminen (AMV)

Kiinteistön markkina-arvo on summa, jonka ostaja on valmis maksamaan, eikä välttämättä myyjän kiinteistölle asettama arvo. Arvojen noustessa nousevat myös niihin liittyvät asuntolainat tai asuntolainat. Suuremmat lainat merkitsevät korkeampia asuntolainamaksuja kiinteistön mahdollisille ostajille, mikä tarkoittaa, että omistajat saattavat joutua veloittamaan korkeampia vuokria korvatakseen. Kun arvot nousevat ajan myötä, pienemmän tulotason vuokraajat hinnoitellaan pois markkinoilta, mikä tarkoittaa, että heillä ei ole varaa vuokrankorotuksiin.

FDIC perusti Edullinen asunto -ohjelman auttaakseen myymään yksi- ja moniperhehuoneistoja pienituloisille perheille. Ohjelman puitteissa AHP kannustaa asuntorakentajia ostamaan FDIC:n hallussa olevia kerrostaloasuntoja. Kiinteistön kauppahinta on tyypillisesti alle käyvän arvon (FMV), eli hinta on alhaisempi kuin markkinoilla normaalisti veloitettaisiin.

Toisin sanoen kiinteistön AMV on alhaisempi kuin kiinteistön arvioitu arvo,. koska se selittää alhaisemmat vuokrat, joita joistakin asunnoista peritään. Muita huomioita ovat kiinteistön fyysinen kunto, odotettavissa olevat käyttökulut ja rahoitusvaihtoehdot.

Vuokraajan kelpoisuus

Vastineeksi kiinteistön ostamisesta käypää markkina-arvoa alhaisempaan hintaan ostajat sitoutuvat antamaan asuntoja tarpeessa olevien kotitalouksien käyttöön kohtuuhintaan. Vuokra- ja tulorajoitukset on suunniteltu varmistamaan, että kiinteistö palvelee seuraavat 40-50 vuotta kohtuuhintaista asuntoa tarvitsevia perheitä.

FDIC asettaa vuositulorajat, joilla yksilöt voivat saada kohtuuhintaista asuntoa. Siellä on myös luettelo suurimmista sallituista vuokrista. Näitä rajoja tarkistetaan vuosittain inflaation mukaan. Kunkin luvut vaihtelevat osavaltion ja alueen/läänin mukaan, jossa asut.

Erityisiä huomioita

ministeriön hallinnoimassa osiossa 8 olevassa ohjelmassa. asunto- ja kaupunkikehityksen (HUD), joka julkaisee myös AHP:n hyväksymiä tulorajoja ja ohjeita:

Vuokrausaste: AHP-ohjelmassa on neljä vaatimusta ohjelman kautta ostettujen kerrostalovuokra-asuntojen omistajille. Kiinteistön omistajan on varattava tietty määrä yksiköitä, jotka on varattu pienituloisille vuokralaisille. Ohjelma edellyttää, että vähintään 35 % asuntojen kokonaismäärästä on asetettava pienituloisten kotitalouksien käyttöön.
Vuokrarajat: Ohjelmaan kuuluvat kiinteistönomistajat ylläpitävät myös pienituloisten vuokraa edulliseen hintaan. Ohjelma asettaa rajat perittävälle enimmäisvuokralle maantieteellisen alueen mediaanitulon perusteella.
Jälleenmyyntivaatimukset: Vuokrausvaatimusten, jotka määrittelevät pienituloisille perheille tarjottavien asuntojen vähimmäismäärän sekä vuokrarajat, tulee pysyä voimassa, vaikka omistaja myy kiinteistön. Toisin sanoen uuden ostajan on myös noudatettava ohjelman vaatimuksia.
Vaatimustenmukaisuusaika: Kiinteistön omistajien on noudatettava AHP-ohjelman kohtuuhintaisuusvaatimuksia kiinteistön koko käyttöiän ajan.

AHP-ohjelma mahdollistaa useimpien asuntojen ja yhdestä neljään asunnon ostamisen, mukaan lukien pätevien ostajien irtotavarana ostamat. Riippumatta ostettujen asuntojen tai rakennusten määrästä, kiinteistönomistajien on noudatettava samoja asumisperusteita. Lisäksi jos osa asunnoista muutetaan omistusasunnoiksi, tietty määrä näitä muunnettuja asuntoja on myytävä perheille, joilla on taloudellisia rajoituksia.

Edullisen markkina-arvon historia (AMV)

AHP liittyy Resolution Trust Corporationiin (RTC), joka perustettiin vastauksena 1980-luvun ja 1990-luvun alun säästö- ja lainakriisiin. RTC on suunniteltu auttamaan kaatuneiden rahoituslaitosten omaisuuden hallinnassa ja hävittämisessä.

Koska se otti joitain valtion velvollisuuksia, kohtuuhintaisten asuntojen kannattajat pienituloisille perheille halusivat sen auttavan asuntotarpeiden täyttämisessä epäonnistuneiden pankkien palvelemilla alueilla.

RTC myönsi näille etuosto- oikeuden (oikeus solmia liikesopimus ennen muita) ja järjestöt saivat tehdä ostoksia, jos pienituloisille oli varattu tietty osa monikotitalosta. Tämä käytäntö merkitsi sitä, että korkeimman tarjouksen tekijä ei välttämättä purkanut omaisuutta.

1990-luvun alussa alemman tulotason perheille varatun kiinteistön keskimääräinen markkina-arvo oli oikaistu kaksi kolmasosaa arvioidusta markkina-arvosta.

Edullisten asuntojen ohjelma kehitettiin vuoden 1989 rahoituslaitosten uudistamista, palauttamista ja täytäntöönpanoa koskevan lain säännöksen seurauksena.

Edullisen markkina-arvon (AMV) edut

Edullinen asunto -ohjelma perustettiin FDIC:n tavoitteesta auttaa yhteisöjä heidän asuntotarpeissaan. AHP on suunniteltu auttamaan pieni- ja kohtalaisen tulotason perheitä ostamaan kaatuneiden pankkien aiemmin omistamia asuntokiinteistöjä.

Kun rahoituslaitos kaatuu, FDIC varmistaa, että sen varat myydään ajoissa. Se tuo mukanaan toimitusjohtajan ottamaan vastuun toiminnoista, ja sillä on asiantuntijoita, jotka arvostavat omaisuutta ja työskentelevät omaisuudenhoitajien kanssa niiden myymiseksi.

Valtion asuntovirastojen verkoston kautta FDIC valvoo ja varmistaa maankäyttörajoitussopimusten (LURA) noudattamisen, jotka säätelevät yhden ja useamman perheen kiinteistöjen käyttöä ohjelmassa. Sopimus on asiakirja, joka AHP-kiinteistön omistajien on allekirjoitettava ostaessaan tukikelpoista kiinteistöä. LURA määrittelee kiinteistön kohtuuhintaisuusvaatimukset sekä vuokrarajat ja mahdolliset kiinteistön käyttöä koskevat rajoitukset.

LURA myös sitoo ostajan ja mahdolliset kiinteistön jälkeiset omistajat sopimukseen, jossa ehdot pysyvät voimassa, vaikka kiinteistö myytäisiin toiselle ostajalle. Tämän seurauksena edulliset vuokra-asunnot taataan ohjelman kautta moniksi vuosiksi tulevaisuudessa.

##Kohokohdat

Kiinteistönomistajien tulee tarjota asuntoja pienituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisin vuokrahinnoin ja osallistua erilaisiin parannusprojekteihin.
Edullinen markkina-arvo on arvostusmalli, jota käytetään FDIC:n kohtuuhintaisen asuntoohjelman puitteissa myydyn omakotitalon myyntihinnan määrittämiseen.
Ohjelma kannustaa sijoittajia ostamaan kiinteistöjä kohtuuhintaan tai alle käyvän arvon.
Tukikelpoisten kiinteistöjen AMV on pienempi kuin niiden arvioitu arvo.
Edullisuusehdot säilyvät, vaikka alkuperäinen omistaja myy kiinteistön toiselle.

##UKK

Mikä on edullinen asunto?

Edullinen asunto on tarkoitettu tarjoamaan asumista vähätuloisille. Paikallisilla ja valtion asuntoviranomaisilla ja -virastoilla on tyypillisesti vuositulorajat sille, kuinka paljon yksilöiden on ansaittava kelpoisuuden saamiseksi. Jotkut vuokralaiset voivat jopa saada asumistukea valtion ohjelmien kautta. Kiinteistönomistajat voivat saada verohyvitystä, kun he tarjoavat vuokralaisilleen kohtuuhintaisia asuntoja.

Kuinka voin saada edullisen asunnon?

Voit etsiä edullisia asuntoja alueesi paikallisten ja valtion asuntovirastojen sekä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kautta. Sinun on täytettävä tietyt tulorajat, jotta voit saada yksikön. FDIC listaa verkkosivuillaan kohtuuhintaiset vuokrat ja tulorajat, joita tarkistetaan usein vuosittain inflaation mukaan.

Mikä on FDIC:n edullinen asunto-ohjelma?

Federal Deposit Insurance Corporationin edullinen asuntoohjelma antaa sijoittajille mahdollisuuden ostaa tiettyjä kiinteistöjä kohtuuhintaan markkina-arvoon arvioitujen arvojen sijaan edellyttäen, että he noudattavat tiettyjä ohjeita. Tämä sisältää osan kiinteistöistä varaamisen kohtuuhintaista asuntoa tarvitseville henkilöille ja perheille.

Mitkä ovat FDIC:n kohtuuhintaisen asumisohjelman vaatimukset?

Edullinen asunto -ohjelmaan kuuluvia kiinteistöjä omistavien sijoittajien on täytettävä neljä päävaatimusta. Vähintään 35 % kiinteistön asunnoista on kesannettava kohtuuhintaiseksi asunnoksi, vuokrat on säilytettävä kohtuuhintaisina, kohtuuhintaisten asuntojen on säilyttävä sellaisina, vaikka omistaja myy kiinteistön, ja omistajan on noudatettava kohtuuhintaisia ehtoja. kiinteistön käyttöikää.