Jälleensijoitusprosentti
Mikä on uudelleensijoituskorko?
Uudelleensijoituskorko on korkomäärä, joka voidaan ansaita, kun rahaa otetaan pois yhdestä korkosijoituksesta ja laitetaan toiseen. Esimerkiksi uudelleensijoituskorko on koron määrä, jonka sijoittaja voisi ansaita, jos hän ostaisi uuden joukkovelkakirjalainan pitäen hallussaan takaisin maksettavaa joukkovelkakirjalainaa,. joka erääntyy koron laskun vuoksi.
Uudelleensijoituskorot ovat erityisen huolestuttavia riskejä vältteleville sijoittajille, jotka sijoittavat valtion velkasitoumuksiin (T-obligaatioihin), valtion joukkovelkakirjalainoihin (T-obligaatioihin), kuntien joukkovelkakirjoihin, talletustodistuksiin (CD), etuoikeutettuihin osakkeisiin, joissa on ilmoitettu osinkokorko, ja muihin. korkosijoituksia. Nämä sijoittajat – jotka ovat usein eläkeläisiä tai lähellä eläkkeelle siirtymistä – luottavat sijoitustensa tuottamiin tasaisiin tuloihin. Vaikka uudelleensijoittaminen kiinteätuottoisiin arvopapereihin on yleinen eläkesalkkustrategia, siihen liittyy riskejä, kuten korkoriski.
Jälleensijoitusprosentin ymmärtäminen
Uudelleensijoituskorko on tuotto , jonka sijoittaja odottaa saavansa sijoittaessaan sijoituksen kassavirrat uudelleen. Tuotto ilmaistaan prosentteina ja edustaa odotettua voittoa, jonka sijoittaja odottaa saavansa rahojensa uudelleensijoittamisesta.
Otetaan esimerkiksi sijoittaja, joka on ostanut 5 vuoden CD-levyn 2 prosentin korolla. Jakson lopussa sijoittaja voi sijoittaa rahansa uudelleen toiseen CD-levyyn juoksevalla korolla, hän voi ottaa käteistä ilman uudelleensijoittamista tai sijoittaa uudelleen muunlaiseen sijoitukseen. Jos he päättävät sijoittaa uudelleen joukkovelkakirjalainaan, jonka tuotto on 3,5 %,. heidän uudelleensijoituskorkonsa on 3,5 %.
Uudelleensijoittaminen ja korkoriski
Odotettavissa olevat uudelleensijoituskorot vaikuttavat sijoittajan päätöksiin siitä, mikä aikaväli valitaan ostaessaan joukkovelkakirjalainaa tai talletustodistusta (CD). Sijoittaja, joka odottaa korkojen nousevan, voi valita lyhyemmän aikavälin sijoituksen olettaen, että uudelleensijoituskorko joukkovelkakirjalainan tai CD-velan erääntyessä on korkeampi kuin korkotaso, joka voidaan lukita pitempiaikaisiin sijoituksiin.
Kun joukkovelkakirjalaina lasketaan liikkeeseen ja korot nousevat, sijoittaja kohtaa korkoriskin. Koska joukkovelkakirjalainojen hinnat laskevat korkojen noustessa, kiinteäkorkoista joukkovelkakirjalainaa pitävä sijoittaja voi kokea pääomatappion, jos joukkovelkakirja myydään ennen eräpäivää. Mitä pidempi aika erääntyy, sitä suurempi on joukkovelkakirjalainan korkoriski. Koska joukkovelkakirjalainan haltijalle annetaan nimellisarvo eräpäivänä, erääntymispäivää lähestyvillä joukkovelkakirjoilla on pieni korkoriski.
Sijoittajat voivat pienentää korkoriskiä pitämällä hallussaan eripituisia joukkovelkakirjoja ja suojaamalla sijoituksiaan korkojohdannaisilla.
Uudelleensijoitusriski
Kun korot laskevat, kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan hinta nousee. Sijoittaja voi päättää myydä joukkovelkakirjalainan voitolla. Joukkovelkakirjalainan pitäminen voi johtaa siihen, että säännöllisten kuponkimaksujen uudelleensijoittamisesta ei saada yhtä paljon korkotuloa. Tätä kutsutaan uudelleensijoitusriskiksi. Kun korot laskevat, myös joukkovelkakirjalainojen korkomaksut pienenevät. Joukkovelkakirjalainan tuotto eräpäivään asti laskee, mikä pienentää saatuja kokonaistuloja.
Uudelleensijoitetut kuponkimaksut
Sen sijaan, että jotkin joukkovelkakirjat maksaisivat kuponkimaksuja sijoittajalle, ne sijoittavat kupongin uudelleen joukkovelkakirjaan, jolloin se kasvaa ilmoitetulla korkokorolla. Kun joukkovelkakirjalainalla on pidempi maturiteetti, korkokorko lisää merkittävästi kokonaistuottoa ja saattaa olla ainoa tapa realisoida kuponkikoron suuruinen vuositasoinen pitoajan tuotto. Uudelleensijoitetun koron laskeminen riippuu uudelleensijoitetusta korosta.
Uudelleensijoitetut kuponkimaksut voivat olla jopa 80 % joukkovelkakirjalainan tuotosta sijoittajalle. Tarkka määrä riippuu uudelleensijoitettujen maksujen ansaitsemasta korosta ja aikajaksosta joukkovelkakirjalainan erääntymiseen. Uudelleensijoitettu kuponkimaksu voidaan laskea laskemalla uudelleensijoitettujen maksujen yhteenlaskettu kasvu tai käyttämällä kaavaa, kun joukkovelkakirjalainan korko ja tuottoprosentti ovat samat.
Kohokohdat
Uudelleensijoituskorkoihin voi vaikuttaa negatiivisesti korkoriski, joka on korkotason muutoksista johtuvien sijoitustappioiden mahdollisuus.
Uudelleensijoituskorkoihin voi vaikuttaa myös uudelleensijoitusriski, joka on mahdollisuus, että sijoittaja ei pysty sijoittamaan kassavirtoja uudelleen nykyistä tuottotasoaan vastaavalla korolla.
Uudelleensijoituskorko on tuotto, jonka sijoittaja odottaa saavansa sijoittaessaan uudelleen aiemmasta sijoituksesta ansaitut kassavirrat.
Uudelleensijoituskorko ilmaistaan prosentteina ja edustaa koron määrää, joka voidaan ansaita korkosijoituksesta.
