Arvonlisävero (alv)

Mikä on arvonlisävero (alv)?

Arvonlisävero (alv) on tavaroiden ja palvelujen kulutusvero,. joka kannetaan jokaisessa toimitusketjun vaiheessa, jossa arvonlisäys syntyy, tuotannon alusta myyntipisteeseen asti. Käyttäjän maksama arvonlisäveron määrä perustuu tuotteen hintaan, josta on vähennetty tuotteen materiaalikustannukset, jotka on jo verotettu edellisessä vaiheessa.

Arvonlisäveron (ALV) ymmärtäminen

Arvonlisävero perustuu kulutukseen eikä tuloihin. Toisin kuin progressiivinen tulovero, jossa varakkaita verotetaan enemmän, arvonlisävero veloitetaan jokaisesta ostoksesta tasaisesti.

Yli 160 maassa on käytössä arvonlisäverojärjestelmä. Sitä esiintyy yleisimmin Euroopan unionissa (EU). Siitä huolimatta se ei ole kiistaton.

Kannattajat sanovat, että arvonlisävero lisää valtion tuloja ilman, että varakkailta veronmaksajilta peritään enemmän, kuten tuloverot tekevät. Sitä pidetään myös perinteistä liikevaihtoveroa yksinkertaisempana ja standardoidumpana,. ja siinä on vähemmän noudattamisongelmia.

Kriitikot väittävät, että arvonlisävero on pohjimmiltaan regressiivinen vero,. joka asettaa kohtuuttoman taloudellisen taakan pienituloisille kuluttajille ja lisää samalla yritysten byrokraattista taakkaa.

Sekä arvonlisäveron kriitikot että kannattajat pitävät sitä yleensä vaihtoehtona tuloverolle. Näin ei välttämättä ole, koska monissa maissa on sekä tulovero että arvonlisävero.

Kuinka ALV toimii

Bruttokate kannetaan arvonlisäveroa jokaisessa vaiheessa tuotteen valmistus-, jakelu- ja myyntiprosessissa. Vero lasketaan ja peritään jokaisessa vaiheessa. Tämä eroaa liikevaihtoverojärjestelmästä, jossa veron määrää ja maksaa vain kuluttaja toimitusketjun lopussa.

Oletetaan esimerkiksi, että Dulce-nimistä karkkia valmistetaan ja myydään kuvitteellisessa Alexian maassa. Alexialla on 10 % ALV.

Näin ALV toimisi:

1. Dulcen valmistaja ostaa raaka-aineet 2 dollarilla sekä 20 sentin arvonlisäverolla – maksetaan Alexian hallitukselle – kokonaishintaan 2,20 dollaria.

2. Valmistaja myy Dulcen jälleenmyyjälle 5 dollarilla plus 50 sentin ALV, yhteensä 5,50 dollaria. Valmistaja maksaa Alexialle vain 30 senttiä, joka on tällä hetkellä kokonaisarvonlisävero, josta on vähennetty raaka-ainetoimittajan aiempi arvonlisävero. Huomaa, että 30 senttiä vastaa myös 10 prosenttia valmistajan 3 dollarin bruttomarginaalista.

3. Lopuksi jälleenmyyjä myy Dulcea kuluttajille 10 dollarilla plus 1 dollarin ALV, yhteensä 11 dollarilla. Jälleenmyyjä maksaa Alexialle 50 senttiä, joka on tällä hetkellä kokonaisarvonlisävero (1 dollari), josta on vähennetty valmistajan aiemmat 50 sentin ALV. 50 senttiä edustavat myös 10 prosenttia jälleenmyyjän Dulcen bruttokatteesta.

Arvonlisäveron (ALV) historia

ALV oli suurelta osin eurooppalainen luomus. Ranskan veroviranomainen Maurice Lauré otti sen käyttöön vuonna 1954, vaikka ajatus tuotantoprosessin kunkin vaiheen verotuksesta esitettiin ensimmäisen kerran sata vuotta aikaisemmin Saksassa.

Suurimmalla osalla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) muodostavista teollisuusmaista on arvonlisäverojärjestelmä. Yhdysvallat on edelleen merkittävä poikkeus.

Erään Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimuksen mukaan jokainen maa, joka siirtyy arvonlisäveroon, kokee aluksi verotulojen vähenemisen kielteisen vaikutuksen. Pitkällä aikavälillä tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että arvonlisäveron käyttöönotto on useimmissa tapauksissa lisännyt valtion tuloja ja osoittautunut tehokkaaksi.

Arvonlisävero on ansainnut kielteisen vaikutelman joissakin osissa maailmaa, ja se on jopa vahingoittanut sen kannattajia poliittisesti. Esimerkiksi Filippiineillä senaattori Ralph Recto, joka oli arvonlisäveron tärkein kannattaja 2000-luvun alussa, äänestettiin äänestäjien toimesta, kun hän asettui ehdolle uudelleen. Sen täytäntöönpanoa seuraavina vuosina väestö kuitenkin lopulta hyväksyi veron. Recto päätyi takaisin senaattiin, jossa hänestä tuli laajennetun arvonlisäveron kannattaja.

ALV jaetaan usein vakiokantaan ja alennettuun verokantaan, joista jälkimmäinen koskee yleensä välttämättömiä tavaroita ja palveluita.

Arvonlisävero (alv) vs. myyntivero

Arvonlisäverot ja myyntiverot voivat kerätä suunnilleen saman verran tuloja. Erot ovat siinä, missä vaiheessa rahat maksetaan ja kuka maksaa. Tässä on esimerkki, jossa oletetaan (taas) 10 % ALV:

• Viljelijä myy vehnää leipurille 30 sentillä. Leipuri maksaa 33 senttiä; ylimääräiset 3 senttiä edustavat arvonlisäveroa, jonka viljelijä lähettää valtiolle.

• Leipuri käyttää vehnää leivän valmistukseen ja myy leivän paikalliseen supermarkettiin 70 sentillä. Supermarket maksaa 77 senttiä sisältäen 7 sentin arvonlisäveron. Leipuri lähettää 4 senttiä hallitukselle; loput 3 senttiä maksoi viljelijä.

• Lopuksi supermarket myy leivän asiakkaalle 1 dollarilla. Asiakkaan maksamasta 1,10 dollarista eli perushinnasta arvonlisäveroineen supermarket lähettää 3 senttiä valtiolle.

Aivan kuten perinteisellä 10 prosentin liikevaihtoverolla, hallitus saa 10 senttiä 1 dollarin myynnistä. ALV eroaa siitä, että se maksetaan eri pisteissä toimitusketjussa; maanviljelijä maksaa 3 senttiä, leipuri 4 senttiä ja supermarket 3 senttiä.

ALV tarjoaa kuitenkin etuja kansalliseen liikevaihtoveroon verrattuna. Sitä on paljon helpompi seurata. Jokaisessa tuotantovaiheessa perittävä vero on tiedossa.

Myyntiverolla koko summa renderoidaan myynnin jälkeen, mikä vaikeuttaa kohdistamista tiettyihin tuotantovaiheisiin. Lisäksi koska arvonlisävero verottaa vain jokaista lisäarvon lisäystä – ei itse tuotteen myyntiä – takaamme, että samaa tuotetta ei veroteta kaksinkertaisesti.

Erityisiä huomioita

Yhdysvalloissa on keskusteltu paljon nykyisen tuloverojärjestelmän korvaamisesta liittovaltion arvonlisäverolla. Asianajajat väittävät, että se lisäisi valtion tuloja, auttaisi rahoittamaan välttämättömiä sosiaalipalveluja ja vähentäisi liittovaltion alijäämää. Viimeksi arvonlisäveroa kannatti vuoden 2020 presidenttiehdokas Andrew Yang.

Vuonna 1992 kongressin budjettitoimisto (CBO) teki taloudellisen tutkimuksen arvonlisäveron täytäntöönpanosta. Tuolloin CBO päätteli, että arvonlisävero lisäisi vain 150 miljardia dollaria vuosituloja eli alle 3 prosenttia kansallisesta tuotannosta. Jos säädät nämä luvut 2022 dollariin, se on noin 297 miljardia dollaria.

Näitä arvioita käyttämällä voidaan arvioida, että arvonlisävero voi nostaa valtion tuloja 250–500 miljardia dollaria. Nämä luvut eivät tietenkään ota huomioon kaikkia alv-järjestelmän ulkoisia vaikutuksia. Arvonlisävero muuttaisi Yhdysvaltojen tuotannon rakennetta, koska kaikki yritykset eivät pystyisi tasapuolisesti ottamaan vastaan kohonneita tuotantopanoskustannuksia.

Ei myöskään tiedetä, olisiko lisätulo tekosyynä lainata lisää rahaa tai alentaa veroja muilla aloilla (mahdollisesti alv-budjetti neutraali).

Ricen yliopiston Baker Institute for Public Policy yhdessä Ernst & Youngin kanssa teki makrotaloudellisen analyysin arvonlisäverosta vuonna 2010. Tärkeimmät havainnot olivat, että arvonlisävero vähentäisi vähittäiskaupan menoja 2,5 biljoonalla dollarilla 10 vuodessa, ja talous voisi menettää jopa 850 000 työpaikkaa pelkästään ensimmäisenä vuonna, ja arvonlisäverolla olisi "merkittäviä uudelleenjakovaikutuksia", jotka vahingoittaisivat nykyisiä työntekijöitä.

Kolme vuotta myöhemmin, vuoden 2013 Brookings Institution -raportissa, William Gale ja Benjamin Harris ehdottivat arvonlisäveroa auttaakseen ratkaisemaan maan suuresta taantumasta selviäviä vero-ongelmia. He laskivat, että 5 prosentin arvonlisävero voisi vähentää alijäämää 1,6 biljoonalla dollarilla 10 vuoden aikana ja kasvattaa tuloja vääristämättä säästöjä ja sijoitusvalintoja.

Arvonlisäveron (ALV) plussat ja miinukset

Verotuksellisten argumenttien lisäksi arvonlisäveron kannattajat Yhdysvalloissa ehdottavat, että nykyisen tuloverojärjestelmän korvaamisella liittovaltion arvonlisäverolla olisi muitakin myönteisiä vaikutuksia.

TTT

Pro: veroporsaanreikkien sulkeminen

Kannattajat väittävät, että arvonlisävero ei ainoastaan yksinkertaistaisi huomattavasti monimutkaista liittovaltion verolakia ja lisäisi IRS:n ( Internal Revenue Service) tehokkuutta, vaan tekisi myös paljon vaikeampaa välttää verojen maksamista.

ALV keräisi tuloja kaikista Yhdysvalloissa myydyistä tuotteista, mukaan lukien verkko-ostokset.

Pro: vahvempi kannustin ansaita

Jos arvonlisävero korvaa Yhdysvaltain tuloveron, se poistaa progressiivisia verojärjestelmiä vastaan nostetun valituksen, joka estää menestystä: Kansalaiset saavat pitää enemmän ansaitsemastaan rahasta ja heitä verotetaan vain tavaroita ostaessaan.

Tämä muutos ei ainoastaan anna vahvempaa kannustinta ansaita; se myös rohkaisee säästämään ja ehkäisee turhaa kuluttamista (ainakin teoriassa).

Huono: korkeammat kustannukset yrityksille

ALV:n mahdollisia haittoja ovat yritysten omistajien kohonneet kustannukset koko tuotantoketjussa. Koska arvonlisävero lasketaan myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa, kirjanpidosta jo pelkästään yritykselle suurempi taakka, joka siirtää lisäkustannukset kuluttajalle.

Asiasta tulee monimutkaisempi, kun liiketoimet eivät ole vain paikallisia vaan myös kansainvälisiä. Eri maissa voi olla erilaisia tulkintoja veron laskemisesta. Tämä ei vain lisää byrokratiaa, vaan voi myös johtaa tarpeettomiin transaktioiden viivästyksiin.

Con: kannustetaan veronkiertoon

Vaikka arvonlisäverojärjestelmä voi olla yksinkertaisempi ylläpitää, sen toteuttaminen on kalliimpaa. Veronkierto voi jatkua ja jopa levitä laajalle, jos suuri yleisö ei tue sitä koko sydämestään.

Etenkin pienemmät yritykset voivat välttyä arvonlisäveron maksamiselta kysymällä asiakkailtaan, tarvitsevatko he kuitin ja lisäävät, että ostetun tuotteen tai palvelun hinta on alhaisempi, jos virallista kuittia ei anneta.

Con: konfliktit valtion ja paikallishallinnon välillä

Yhdysvalloissa liittovaltion arvonlisävero voi myös aiheuttaa ristiriitoja osavaltioiden ja paikallishallinnon kanssa kaikkialla maassa, jotka tällä hetkellä määräävät omat myyntiveronsa.

Huono: korkeammat hinnat

Kriitikot huomauttavat, että kuluttajat päätyvät yleensä maksamaan korkeampia hintoja arvonlisäveron kanssa. Vaikka arvonlisävero teoriassa hajauttaa tavaran arvonlisäyksen verotaakkaa sen siirtyessä toimitusketjussa raaka-aineesta lopputuotteeseen, käytännössä kohonneet kustannukset siirtyvät tyypillisesti kuluttajalle.

Kohokohdat

– Vaikka monissa teollisuusmaissa on arvonlisävero, Yhdysvallat ei ole yksi niistä.

• Arvonlisävero eli ALV lisätään tuotteeseen toimitusketjun jokaisessa vaiheessa, jossa sille lisätään arvoa.

• Arvonlisäverojen kannattajat väittävät, että ne keräävät valtion tuloja rankaisematta varakkaita perimällä heiltä enemmän tuloveroa. Kriitikot sanovat, että arvonlisäverot asettavat kohtuuttoman taloudellisen taakan pienemmän tulotason veronmaksajille.

UKK

Voidaanko arvonlisäveron kielteisiä vaikutuksia pienituloisiin korjata?

Kyllä, jossain määrin. Valtio voi jättää arvonlisäveron ulkopuolelle tietyt kodin perushyödykkeet, elintarvikkeet tai lääkkeet tai se voi periä huomattavasti alhaisemman arvonlisäverokannan. Se voi myös tarjota alennuksia tai hyvityksiä pienituloisille kansalaisille veron vaikutusten kompensoimiseksi.

Onko Yhdysvalloissa arvonlisäveroa (ALV)?

Ei, Yhdysvalloissa ei ole arvonlisäveroa. Liittovaltion hallitus kerää rahaa ensisijaisesti tuloverojärjestelmän kautta. Osavaltiot ja paikallishallinnot perustavat ja keräävät omat myyntiveronsa. Kunnat luottavat ensisijaisesti kiinteistöveroon.

Kuka hyötyy arvonlisäverosta ja kuka ei?

Varakkaammat kuluttajat voisivat viime kädessä tulla etusijalle, jos arvonlisävero korvaisi tuloveron. Kuten muidenkin tasaverojen kohdalla, arvonlisäveron vaikutus tuntuisi vähemmän varakkailla ja enemmän köyhillä, jotka käyttävät suurimman osan tuloistaan välttämättömyyksiin. Lyhyesti sanottuna pienemmän tulotason kuluttajat maksaisivat paljon suuremman osan tuloistaan veroina. arvonlisäverojärjestelmä Veropolitiikan keskuksen kaltaisten kriitikkojen mukaan.

Mitä arvonlisävero (alv) tekee?

Arvonlisävero (alv) on tavaroista kannettava kiinteä vero. Se on joissain suhteissa samanlainen kuin myyntivero, paitsi että liikevaihtoverolla kuluttaja maksaa koko velan valtiolle myyntipisteessä. Arvonlisäverolla osia veron määrästä maksavat liiketoimen eri osapuolet.